Menetitkö taas hermosi? Tästä raivostumisesi kertoo ja näin vähennät raivareita

Menetitkö taas hermosi? Tästä raivostumisesi kertoo ja näin vähennät raivareita
Viha on tärkeä tunne, mutta sitä pitäisi osata käyttää oikein. Vihaista käyttäytymistä ei nykytiedon mukaan kannata lietsoa vaan keskittyä enemmän siihen, mistä raivarit voivat johtua.

Kiireisen työpäivän jälkeen yksi huutaa kotona lapsille, toinen näyttää käsimerkkejä liikenteessä ja kolmas haukkuu tuntemattomia idiooteiksi somessa. Myöhemmin käytös hävettää ja kaduttaa.

Jokainen hermostuu joskus, mutta kaikki eivät kuormittuneenakaan raivoa ladulla, liikenteessä tai sosiaalisessa mediassa.

Persoonallisuutemme ja temperamenttimme vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti mittari heilahtaa nollasta sataan, kun suutumme.

– Siihen vaikuttavat myös muut seikat. Esimerkiksi univelka, nälkä, kuukautiset ja fyysinen huonovointisuus heikentävät tunnesäätelyn taitoja. Kynnys raivoon madaltuu, psykologi, psykoterapeutti ja tietokirjailija Katja Myllyviita sanoo.

Yllättävät raivoreaktiot ovat heijastumia pahasta olosta. Ne kertovat muun muassa kuormituksesta, stressistä ja kiireestä. Mitä enemmän paineita on, sitä herkemmin ärsyyntyy. Ärtymys onkin usein alkanut ihan jostain muualta kuin esimerkiksi ladulta tai ratin takaa.

Raivon ja väkivallan taustalla on tarpeita, joita ei ole nähty ja kuultu, esimerkiksi riittämättömyyden, hallitsemattomuuden ja turhautumisen tunteita.

– Jos on perustyytyväinen ja arvostaa itseään, ei myöskään toimi toisia kohtaan epäarvostavasti, sanoo Maria Akatemiassa ehkäisevän väkivaltatyön asiantuntijana toimiva psykologi, kehittämispäällikkö Maria Lindroos.

Helposti raivostuva voi myös tuntea alemmuutta, ja hänellä voi olla voimakas tarve puolustaa omaa reviiriään.

– Ihminen voi kokea esimerkiksi työpaikalla, että häntä yritetään tehdä naurunalaiseksi tai että hän ei tule nähdyksi, Myllyviita kertoo.

Vinkki: Kun kiukku tulvahtaa, ota aikalisä. Pysäytä itsesi viideksi minuutiksi, hengitä syvään ja keskity johonkin neutraaliin asiaan.

Pitkäkestoinen vihaisuus on fyysisesti vaarallista. Se nostaa tutkitusti verenpainetta, sydämen sykettä sekä altistaa sydän- ja verisuonitaudeille.

On terveysriski olla jatkuvasti kiukkuinen.

Myös vihan patoaminen on haitaksi terveydelle. Se voi aiheuttaa muun muassa masennusta, ihmissuhteiden rikkoutumista, yksinäisyyttä, menetettyjä työmahdollisuuksia. Vihan tukahduttavat ihmiset ovat myös alttiimpia sydän- ja verisuonitaudeille.

Miten raivoa ja vihaa sitten tulisi purkaa? Lindroosin ja Myllyviidan mukaan rauhoittuminen ja pysähtyminen ovat ainoita keinoja taltuttaa raivo ja vihaisuus.

Kun tunnet ärtyväsi, pysähdy hetkeksi ja yritä tunnistaa, mikä tunteen aiheuttaa. Olennaista on saada kiinni siitä, mitä oikein tapahtuu. Miksi juuri tämä asia tuottaa itselle niin voimakkaita tunteita?

Jos tunnet vihan nousevan niin voimakkaaksi, että menetät oman käyttäytymisesi hallinnan, ota aikalisä. Lindroos neuvoo siirtämään ajatukset muualle esimerkiksi lukemalla lehteä tai puhumalla tilanteesta ystävän kanssa, mikä auttaa rauhoittumaan. Tärkeintä on oppia käsittelemään vihaansa niin, ettei satuta itseään eikä muita.

– Joskus riittää, että sanoittaa tunteen ääneen. Hyvä keino on myös kävellä toiseen huoneeseen ja hengitellä hetki tai lähteä lenkille, jottei tule toimineeksi tunteen vallassa. Jos pysäytät tilanteen ja lähdet siitä pois, viha laantuu, Lindroos neuvoo.

Suomeen on avattu viime vuosina useita viha- ja raivohuoneita. Ne ovat saaneet alkunsa Kanadasta 2000-luvun alussa, ja niistä on tullut viime vuosina jonkinlainen trendi.

Huoneeseen mennään hajottamaan tavaroita, lähinnä kodin pienkoneita ja astioita. Käytettävissä on erilaisia työkaluja, kuten leka, pesäpallomaila, vasara, kirves ja miekka. Päälle puetaan suojavarusteet, ja sitten vain mäiskimään.

Turkulaisen Rage Roomin perustaja Jarkko Härkönen kertoo, että raivohuoneissa käy kaikenlaista väkeä. Huoneissa järjestään niin synttäreitä, polttareita, isänpäiväjuhlia kuin työpaikan pikkujouluja ja virkistyspäiviä.

Iida Kaunisto on käynyt raivohuoneissa kavereidensa kanssa. Tavaroiden hajottaminen on hänestä paitsi hauskaa myös hyvä keino poistaa stressiä.

– Huoneessa kaikki muu unohtuu, kun keskittyy vain siihen, miten saa tavarat rikki. Olen entinen siivooja ja pääsin rikkomaan imurin lekalla. Se oli ihan mahtavaa, Kaunisto kertoo.

Raivohuoneessa käyneen Timo Moilasen mielestä tavaroiden hajottaminen käy liikuntasuorituksesta.

– Se on kivempaa kuin salilla käyminen. Aion ostaa vaimolle käyntikerran vuosipäivälahjaksi, niin voimme käydä yhdessä, Moilanen sanoo.

Raivoamisen jälkeen olo on Kauniston ja Moilasen mukaan levollinen. Aggressio ei jäänyt päälle, eikä jälkikäteen tehnyt mieli hajottaa paikkoja.

– Se oli ennemminkin hyvää terapiaa ja voisi toimia säännöllisenä harrastuksena niille, joilla on jatkuvasti stressiä, Kaunisto sanoo.

Härkösen mukaan raivohuoneeseen tullaan pääasiassa pitämään hauskaa, mutta osalle se on myös keino purkaa stressiä, päästellä höyryjä tai kohdistaa sisällä myllertävä suru, viha tai raivo tavaroiden tuhoamiseen.

– Useimmista tuntuu hyvältä, kun voi hajottaa tavaroita turvallisessa ympäristössä eikä tarvitse siivota jälkiään.

Psykoterapeutti Katja Myllyviita uskoo, että jos oppii purkamaan painetta raivoamalla, siitä voi tulla tapa.

– Lyhyellä tähtäimellä raivohuoneista voi olla apua. Jos menee suoraan töistä raivohuoneeseen, ei ehkä raivoa kotona perheelle. Mutta pitkällä aikavälillä vihaisuus lisääntyy, eikä vihaa tuottavia asioita tule korjattua.

Kun aiemmin ajateltiin, että vihan purkaminen vaikkapa tavaroita rikkomalla auttaa pääsemään siitä eroon, nykyisin tutkimustieto osoittaa, että siitä voi olla päinvastoin haittaa. Paiskominen kyllä vähentää kehon jännittyneisyyttä ja lisää voiman ja hallinnan tunnetta, mutta samalla se vahvistaa vihaista käyttäytymistä.

Vihainen ja tuhoava käyttäytyminen vahvistavat kokemusta siitä, että minä olen oikeassa eikä minun tarvitse enää kuunnella muita.

– Aiemmin vihan ajateltiin olevan kuin jokin erillinen säiliö, jota voisi tyhjentää. Nykyhetken suositukset taas liittyvät enemmän rauhoittumiseen ja näkökulman vaihtamiseen, jotta kontakti muihin ihmisiin ei katkeaisi, Myllyviita sanoo.

Vinkki: Jos huomaat, ettet pysty hallitsemaan vihaasi, keskustele asiasta ystävälle tai ammattilaiselle, älä jää yksin tunteen kanssa.

Viha on tärkeä tunne, sanovat Lindroos ja Myllyviita. Sen avulla huolehdimme rajoistamme. On siis hyvä kiukustua, jos sille on aihetta.

Viha on kuitenkin voima, jota täytyy osata käyttää oikein. Ongelmalliseksi raivoaminen muuttuu, jos siitä tulee toistuvaa, jos se rikkoo ihmissuhteita ja siihen liittyy väkivaltaa.

– Omassa vihanhallinnassa saattaa olla ongelmia, jos ihmissuhteisiin tulee ryppyjä tai ihmiset kaikkoavat ympäriltä, Lindroos sanoo.

Parasta olisi ennaltaehkäistä raivoa, tutkia omia toimintatapoja sekä selvittää, minkälaiset asiat, ihmiset tai tilanteet saavat raivostumaan.

– Itsestä huolehtiminen on tärkeää, jotta kestää paremmin stressiä, kiirettä ja kuormitusta. Kun tulee ylilyöntejä, pitäisi katsoa peiliin, onko kohdellut itseään hyvin, Myllyviita summaa.

Itsestä huolehtiminen on Myllyviidan mukaan ensisijaisen tärkeää temperamenttisille tyypeille. Lisäksi hän suosittelee pohtimaan omia arvoja ja tavoitteita: Millainen äiti, puoliso tai työntekijä haluat olla? Millaisen tunnelman haluat jättää huoneeseen, kun poistut sieltä?

Itselleen kannattaa olla armollinen, vaikka välillä keittäisi yli. Jokainen hetki on uusi tilaisuus valita, miten käyttäytyy.

Kolme kirjaa tunteiden lukoista ja säätelystä

Katja Myllyviita: Tunne tunteesi. Kirjassa on psykologin vinkkejä, joiden avulla tunteita voi oppia ymmärtämään ja hallitsemaan paremmin. Mukana on myös tapausesimerkkejä.

Kimmo Takanen: Tunne lukkosi. Kirja auttaa tiedostamaan tunne-elämän lukkoja ja niiden vaikutuksia. Se opastaa ymmärtämään menneisyyden vaikutuksen nykyhetkessä. Kirjassa on testejä ja skeematerapiaan pohjautuvia käytännön harjoituksia, joilla voi tunnistaa omat tunnelukkonsa ja auttaa itseään vapautumaan niistä.

Minna Sadeniemi, Miikka Häkkinen, Maaria Koivisto, Teemu Ryhänen ja Anna-Liisa Tsokkinen: Viisas mieli – opas tunnesäätelyn vaikeuksista kärsiville. Kirjassa opastetaan ymmärtämään ihmissuhteita ja niissä ilmeneviä haitallisia vuorovaikutuksen tapoja sekä omaa elämänlaatua haavoittavaa käyttäytymistä.

Mielitreeni: Menetä hermosi harvemmin

1. Minkälaiset asiat saavat sinut menettämään hermosi? Miksi?

2. Milloin olet viimeksi suuttunut tai raivonnut? Kenelle raivosit? Miksi?

3. Miten tilanne ratkesi? Millainen olosi oli jälkikäteen, tunsitko käytöksestäsi häpeää? Toistuvatko tällaiset tilanteet usein?

4. Minkälaiset asiat auttavat sinua rauhoittumaan?

Juttu on julkaistu Kotivinkki -lehdessä 4/2020.

Julkaistu: 7.8.2020
Kommentoi »