Terve.fi

Vesirokon hoito


Vesirokkoon liittyvään kuumeeseen voidaan käyttää parasetamolia. Vesirokon aiheuttamaan kutinaan antihistamiineja.

Vesirokko paranee itsestään noin viikossa. Mikäli lapsen vointi on hyvä, ei lääkärissä käynti ole välttämätöntä. Hyväkuntoista lasta on parasta hoitaa kotona, kunnes näppylät ovat parantuneet, jottei tauti tarttuisi esimerkiksi koulussa tai päiväkodissa toisiin lapsiin. Jos lapsen vointi on huono, on syytä hakeutua lääkäriin. Vesirokkoon liittyvän kuumeen hoitoon voi käyttää parasetamolivalmisteita. Vesirokkoon liittyvää kutinaa voidaan hoitaa antihistamiinilääkkeillä. Mietoja antihistamiinilääkkeitä on saatavilla apteekista ilman reseptiä.

Vesirokkovirusta vastaan on olemassa myös lääke (asikloviiri), jota käytetään, mikäli lapsen puolustusjärjestelmä on lääkityksen tai sairauden vuoksi heikentynyt. Mikäli lapsi on perus terve eikä hänellä ole mitään pitkäaikaisia sairauksia, ei lääkitystä tarvitse aloittaa. Lääkityksen aloittaminen on perusteltua myös, mikäli lapsella on paha atopia tai hän on yli 12 vuotias. Hoidon teho on paras, kun se aloitetaan vuorokauden kuluessa ihottuman puhkeamisesta.

Lue vesirokon oireista.

Mikäli vakavaa immuunipuutostautia sairastava lapsi saa vesirokon, tulee hänet toimittaa välittömästi sairaalahoitoon. Tällaisia vakavia immuunipuutostiloja ovat esimerkiksi leukemia, lymfooma sekä synnynnäiset immuunipuutokset.

Joskus vesirokon seurauksena iholle voi syntyä bakteeri-infektio, joka oireilee voimakkaana ja kivuliaana punoituksena rupien ympäristössä. Tämän sekundaari-infektion hoitaminen voi vaatia antibioottilääkityksen. Jos lapsen vointi huononee nopeasti vesirokkotaudin aikana, on syytä hakeutua lääkäriin, koska joskus vesirokko voi johtaa vaikeisiin liitännäissairauksiin. Toisaalta hyvin harvinaisissa tilanteissa vesirokko voi myös levitä keskushermostoon ja aiheuttaa aivokalvontulehduksen.

Raskaana olevan naisen sairastuminen vesirokkoon on vaarallinen tilanne, sillä tauti voi levitä sikiöön ja aiheuttaa epämuodostumia. Vesirokkoa itsellään epäilevän ja raskaana olevan naisen tulisikin hakeutua välittömästi lääkärin arvioon. Samoin raskaana olevan naisen, joka ei tiedä sairastaneensa vesirokkoa ja joka on altistunut vesirokkotaudille, tulisi hakeutua lääkäriin. Tällöin tautia päästää hoitamaan jo ennen kuin se ehtii kunnolla puhjetakaan. Raskautta suunnittelevan naisen, joka ei tiedä sairastaneensa vesirokkoa, olisi suositeltavaa ottaa vesirokkorokotus ennen raskauden yrittämistä edellä mainittujen vaaratilanteiden ehkäisemiseksi.

Lisätietoa rokkotaudeista.

Vesirokkoa vastaan on rokote (Varilrix®, Varivax®), joka on otettu osaksi kansallista rokotusohjelmaa syksyllä 2017. Reseptin rokotetta varten saa lääkäriltä ja rokote tulee pistää terveydenhuollon ammattihenkilön valvonnassa (esimerkiksi terveyskeskuksessa). Oikein annettu rokotesarja (kaksi rokotuskertaa) suojaa vesirokolta lähes täydellisesti. Rokotteen voi antaa yhden vuoden ikäisille ja sitä vanhemmille lapsille, jotka eivät vielä ole sairastaneet vesirokkoa. Rokotusta suositellaan erityisesti 13 vuotta täyttäneille, jotka eivät vielä ole sairastaneet vesirokkoa. Tämä johtuu siitä, että vesirokko on sitä rankempi tauti mitä vanhempana se sairastetaan.

Lähteet:

Vesirokko, Terveyskirjasto, Lääkärikirja Duodecim, Kustannus oy Duodecim 2017.

Vyöruusu, Terveyskirjasto, Lääkärikirja Duodecim, Kustannus oy Duodecim 2015.

Vesirokko, Lääkärin käsikirja, Kustannus oy Duodecim 2017.

Julkaistu: 10.4.2018