Jo vuosisatoja migreenin on tiedetty aiheuttavan päänsärkyä, mutta se voi oireilla myös muilla kehonalueilla. Abdominaalisessa eli vatsamigreenissä migreeni sattuu oirehtimaan vatsan alueella.

– Vatsavaivoja on kuvattu migreenin päänsäryn vastineeksi, sanoo Jyväskylän Terveystalon neurologian erikoislääkäri Matti Ilmavirta.

– Vatsaoireiden lisäksi voi olla päänsärkyä, mutta ei välttämättä. Kuitenkin vatsamigreenissä on melkein aina mukana muitakin oireita.

Viskeraalimigreeni on vielä laajempi kuin vatsamigreeni: tämä sairaus oirehtii viskeraalialueella, johon vatsan lisäksi kuuluvat rintaontelon elinten alue, sydän, keuhkot ja virtsarakon alue.

– Koko tämä alue voi oirehtia migreenikohtauksessa, itsenäisesti tai kimpassa koko orkesteri yhtä aikaa, sanoo Ilmavirta.

Ei vain lastentauti

Vatsamigreeniä ilmenee kaikenikäisillä, ja se noudattaa samaa kaavaa kuin migreeni yleensä.

– Aikaisemmin on luultu, että vain lapset kärsivät muiden alueiden migreeneistä, mutta tämä on harhaluulo. Migreeni voi oirehtia vatsan alueella aikuisiässäkin, sanoo Ilmavirta.

Vatsamigreeniä esiintyy sekä naisilla että miehillä. Näyttäisi kuitenkin siltä, että hormonaalisista syistä teini-iästä alkaen naiset sairastuvat siihen useammin kuin miehet, samalla tavoin kuin päänsärkymigreenikin.

Ilmavirta kertookin, että usein vatsamigreenistä kärsivän oireet todetaan ärtyneeksi paksusuolen vaivaksi.

– Hämmästelen aina, kun siitä kirjoitetaan ja puhutaan. Ei ymmärretä sitä, että kyseessä on sama migreenipohjainen mekanismi, poikkeuksetta. Ei ole olemassakaan tällaista tautia. Se vain todetaan, kun ei tiedetä, mistä on oikeasti kyse, sanoo Ilmavirta.

Turvotusta ja kovia kipuja

Vatsamigreenin oireet voivat olla kohtauksellisia tai pitkäaikaisia. Akuutti kohtaus voi kestää tunteja tai päiviä ja pitkäaikainen kohtaus jopa viikkoja tai kuukausia.

Oireita ovat vatsan kipuilu, joko ylä- tai alavatsalla tai koko vatsalla. Kipu voi olla jomottava tai terävää ja tarkkaa. Se voi muistuttaa vaikkapa sappikivitautia, mahahaavaa tai umpilisäkkeen tulehdusta.

– Tässäkin maassa on varmasti monia, joilta on poistettu umpilisäke turhaan samankaltaisten oireiden takia, Ilmavirta sanoo.

Oireita ovat myös voimakas turvotus ja joskus pahoinvointi. Ummetus tai vastaavasti toisilla ripulointi ovat selkeitä oireita. Ruoansulatushäiriöitä esiintyy usein, jos kohtaus on pitkäaikaisempi.

– Pitkässä kohtauksessa voi tulla dyspepsiaa eli joidenkin ruoka-aineiden sopimattomuutta. Dyspepsia kuitenkin häviää, kun kohtaus häviää, sanoo Ilmavirta.

Hoitamattomana tai väärin hoidettuna migreeni voi kroonistua, jolloin oireet usein hankaloituvat.

– Migreenivariantit, jotka eivät oireile niin tyypillisesti, tulkitaan helposti, ymmärryksen ja kokemuksen puutteessa, toiminnallisiksi häiriöiksi, psykosomaattisiksi oireiksi tai psykiatrin termein dissosiatiivisiksi häiriöiksi, Ilmavirta sanoo.

Särkylääke tepsii myös vatsamigreeniin

Vatsamigreeni on Ilmavirran mukaan paljon yleisempi kuin mitä diagnoosit antavat ymmärtää. Kroonista migreeniä sairastavista valtaosalla on oireita myös vatsassa.

– Jos joku sanoisi, että vatsamigreeni on äärimmäisen harvinainen, niin ei todellakaan ole. Se vain useasti todetaan eri sairaudeksi.

Vatsamigreeniä hoidetaan samalla tavoin kuin perinteistä migreeniä. Kun kohtaus alkaa, otetaan kohtauslääke eli ensisijaisesti kipulääke.

– Yleinen luulo on, ettei särkylääkkeitä saisi ottaa kohtaukseen. Joskus on voinut käydä niin, että migreenikon vatsaoireiden on luultu johtuvan särkylääkkeistä, jolloin ne kielletään. Tämä ei kuitenkaan ole oikea tapa toimia. Vatsamigreeniäkin pitäisi nimenomaan hoitaa särkylääkkeillä.

Pahoinvoinnista kärsivän on hyvä ottaa myös pahoinvointilääkettä. Migreenistä kärsivä ottaa myös migreeninestolääkettä.

Stressi voi laukaista migreenin

Migreenin taustalla on pääosin perintötekijät. Se voi tulla äidin tai molempien vanhempien suvusta. Joskus migreeni kehittyy elämän varrella muista syistä.

– Tämä on kuitenkin harvinaisempaa. Stressitekijät, esimerkiksi suuret elämänmuutokset voivat laukaista migreenin tai pahentaa sitä.

Mene lääkäriin, jos kipukohtaukset ovat kovia tai muut oireet vaivaavat jokapäiväisessä elämässä. Mitä aiemmin migreeniin saa hoitoa, sitä paremmin voi välttyä sen kroonistumiselta.

Migreenille ei tunneta ennaltaehkäiseviä apukeinoja, mutta itseään kannattaa kuunnella ja huomioida tekijät, jotka aiheuttavat kohtauksia. Usein huono unirytmi, liiallinen työmäärä ja levon puute voivat laukaista migreenin.