Varaa vain se hammaslääkäriaika – oireettomatkin vaivat suussa voivat vaikuttaa koko kehon terveyteen

Luulitko, että hammaslääkärissä ei tarvitse käydä, jos ei ole oireita? Väärin meni.

– Aikuisten yleisin suun sairaus on ientulehdus ja sen seurauksena syntyvä parodontiitti. Ne eivät aiheuta kipua, vaan pahenevat ja etenevät usein huomaamatta, sanoo suunterveyden ylilääkäri Tanja Ketola-Kinnula Terveystalosta.

Ientulehdus on jopa 74 prosentilla suomalaisista, ja parodontiittiin eli hampaiden kiinnityskudossairauteen viittaavia muutoksia on 60 prosentilla.

Vaikea-asteisesta parodontiitista kärsii 21 prosenttia suomalaisista. Se on selvästi enemmän kuin muualla maailmassa, missä parodontiittia sairastaa keskimäärin 11 prosenttia ihmisistä. Syykin on selvä: suomalaiset ovat Euroopan laiskimpia hampaiden harjaajia.

– Ientulehduksen aiheuttaa bakteeri­plakki. Se on valkoista töhnää, jota kertyy hampaiden pinnoille, Ketola-Kinnula sanoo.

Bakteeriplakista pääsee helposti eroon. Pitää vain harjata hampaat huolella aamuin illoin ja puhdistaa hammasvälit hammasväliharjalla kerran päivässä.

Jos hampaiden harjauksen laiminlyö, bakteeriplakki pääsee muhimaan hampaissa ja tulehduttaa ikenet. Silloin ien­raja turpoaa ja muuttuu helakanpunaiseksi. Ien voi myös vuotaa verta hampaita harjatessa ja hengitys haista pahalta.

Mikäli ientulehdusta ei hoideta, suun pehmytkudosten ja hammasta kiinnittävien säikeiden kestokyky pettää. Tällöin ne alkavat tuhoutua. Hampaan juuren ja ikenen väliin syntyy ientasku. Sitä ympäröivät kudokset tulehtuvat ja voivat vuotaa verta tai jopa keltaista mätää.

Jos ientaskuja on paljon, suussa saattaa olla kahden kämmenen kokoinen märkivä, tulehtunut alue. Jos se olisi reidessä, asialle varmasti heräisi tekemään jotain. Suussa tulehdus saattaa kuitenkin muhia pitkään piilossa.

– Ongelma on, että ientasku ei tunnu miltään, Ketola-Kinnula sanoo.

Vaikka ientulehdus ja parodontiitti eivät saa hampaita särkemään ja aja päivystykseen, harmittomia ne eivät ole.

Hammas on kiinnittynyt leukaluun alveolilisäkkeeseen. Jos ientulehdus jatkuu pitkään, alveolilisäkekin alkaa tuhoutua.

– Elimistö pyrkii pääsemään sairaasta hampaasta eroon, ja se alkaa heilua. Lopulta se lähtee irti vetäisemällä.

Tästä on kyse silloin, kun vanhat miehet kertovat vetäneensä hampaan irti hohtimilla. Terve hammas ei lähde moisin keinoin, mutta parodontiitin sairastuttama hammas voi irrota.

Hampaiden irtoaminen ei kuitenkaan ole parodontiitin vakavin seuraus. Pahinta on, että siitä voi seurata matala-asteinen tulehdus koko kehoon. Matala-asteinen tulehdus taas on monen kansansairautemme taustalla: se on liitetty sepelvaltimotautiin, tyypin 2 diabetekseen, lihavuuteen ja metaboliseen oireyhtymään.

– Tulehtuneesta ikenestä voi myös päästä verenkiertoon bakteeri, joka aiheuttaa tulehduksen jossain muualla elimistössä.

Lisäksi ientulehdus lisää valtimokovettumataudin riskiä. Siitä taas voi pahimmillaan seurata sydän- tai aivoinfarkti.

Ientulehdus ja parodontiitti kannattaakin hoitaa mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Ne on helpompi hoitaa varhaisessa vaiheessa, ja silloin ne eivät myöskään ehdi aiheuttaa ongelmia muualle elimistöön.

Aikuisen työikäisen ihmisen hampaisiin tulee harvoin reikiä, jos ruokarytmi on kunnossa. Kun ikää tulee lisää, tilanne kuitenkin muuttuu.

– Jokaisen ikääntyvän ihmisen pitäisi olla tietoinen juurikarieksesta, Tanja Ketola-Kinnula sanoo.

Reikiintymisellä on mielipaikat. Lapsilla ne ovat takahampaiden purupinnat, kun taas teineillä ja nuorilla aikuisilla uhkaavat reikiintyä hampaiden välipinnat. Sitten on monta vuotta rauhallista, eikä reikiä juuri tule. Kun ikää alkaa olla mittarissa 60–65 vuotta, hampaiden kaulat alkavat reikiintyä.

Tämä johtuu siitä, että ikäihmisillä ikenet usein vetäytyvät ja hampaiden kaula paljastuu. Kaula kerää helposti bakteeri­plakkia, joka aiheuttaa reikiä.

Toisaalta syljen eritys vähentyy iän myötä. Sylkeä tarvitaan suun huuhteluun, ja se auttaa suuta pysymään terveenä. Ikääntyessä sairaudet lisääntyvät, ja monet lääkkeet kuivattavat suuta.

– Kun sylkeä on vähän, suusta puuttuu bakteereilta suojaavia tekijöitä. Siksi reikiä tulee helpommin.

Ikääntyvillä voi olla myös reuman runtelemat kädet tai neurologinen sairaus, joiden takia hampaiden harjaus on hankalaa. Muistisairas saattaa unohtaa pestä hampaat.

Hammas on myös kaikkein ohuimmillaan juuri kaulan kohdalla. Jos kaula on reikiintynyt ympäri hampaan, lopputulos alkaa näyttää samalta kuin majavan syömä puunrunko.

– Silloin hammas voi katketa vaikka pullaa syödessä.

Kun hampaiden kaulat alkavat reikiintyä, tuho voi olla nopeaa. Kaikki hampaat saattavat napsahtaa poikki jopa kymmenessä kuukaudessa, ja jäljelle jäävät vain juuret.

Terveen suun tunnistaa siitä, että hampaat ovat samanvärisiä ja melko vaaleita. Ne tuntuvat liukkailta, eivätkä hammasvälit ole värjäytyneet tummaksi. Ienreuna on vaaleahko, ei tummanpunainen, eikä siellä ole vaaleankellertävää hammaskivirantua.

– Hampaiden ei tarvitse olla filmitähtivalkoiset, mutta karheita värjäytymiä ei saisi olla, Tanja Ketola-Kinnula sanoo.

Jos värjäytymiä on päässyt syntymään, hampaat pitäisi puhdistuttaa suuhygienistillä. Karheat värjäytymät keräävät plakkia, ja siksi ongelmia syntyy niihin kohtiin helpommin kuin muualle.

Suurin osa suun sairauksista johtuu plakista. Hammaskivi on syljen kivettämää bakteeriplakkia ja yleinen ongelma.

– Hammaskivi ei ole tauti, mutta sitä ei synny, jos hammas on terve ja hampaat on puhdistettu hyvin.

Sokeri muuttaa bakteeriplakin liisterimäiseksi. Silloin sitä on vaikea puhdistaa. Jatkuva napostelu ei ole hyväksi. Tärkeää on syödä 4–6 kertaa päivässä ja juoda väliaikoina vain vettä.

Jos hampaita vihloo, vihlonnan syy kannattaa käydä selvittämässä. Useimmiten vihlovat hampaan kaulat, joista puuttuu kova kiille. Myös liian kovakourainen harjaus ja happamat ruoat ja juomat voivat saada hampaat vihlomaan.

Hammaslääkärillä kannattaakin käydä säännöllisesti tarkastuksessa, jotta vaivat löytyvät ajoissa, ne saadaan hoidettua ja hampaat pysyvät suussa jatkossakin.

Asiantuntija: suunterveyden ylilääkäri Tanja Ketola-Kinnula, Terveystalo