Kauneus ja Terveys

Pidä vilu poissa! Kymmenen parasta keinoa, joilla voit vahvistaa vastustuskykyäsi

Pidä vilu poissa! Kymmenen parasta keinoa, joilla voit vahvistaa vastustuskykyäsi
Haluatko parantaa vastustuskykyäsi? Helsingin yliopiston immunologian professori ja HUSin ylilääkäri Seppo Meri kertoo, mitä kaikkea voit itse tehdä. Kurkkaa vinkit!
Julkaistu: 10.3.2021

1. Nuku itsesi parempaan kuntoon

Jos et nuku hyviä yöunia, sairastat enemmän infektioita. Univaje heikentää yleiskuntoa. Myös vakavissa sairauksissa vastustuskyky heikkenee.
Elimistön puolustus­reaktiot kehittyvät, kun elimistö kohtaa mikrobeja. Myös rokotteet parantavat niitä. Toistuvat ja pitkittyneet taudit viestivät huonosta vastustuskyvystä, mutta 3–5 flunssaa on vielä normaalia. Eniten infektioita on pikkulapsilla ja yli 65-vuotiailla.
Heti flunssan jälkeen on muutaman päivän suoja viruksilta. Alttius flunssan jälkitaudeille eli bakteeri-infektioille taas lisääntyy noin viikon ajaksi. Sairastetut flunssat eivät suojaa pitkällä tähtäimellä muilta flunssilta.

2. Vältä palelemista

Kylmä ilma lisää liman eritystä, jolloin virukset tarttuvat helpommin. Pukeudu siis pakkasilla lämpimästi. Pulahdus avantoon sopii, sillä siihen ei liity virusaltistusta. Talviuinti voi parantaa kylmänsietokykyä ja vastustuskykyä.

3. Pese kädet ja käytä käsidesiä

Käsienpesu on paras keino välttää hengitystieinfektio. Käytä käsi­desiä, kun asioit vieraiden kanssa, ei koton­a. Jatkuva pesu ja lutraaminen liuottaa ihon normaalin rasvakerroksen ja bakteerit pois.

4. Pidä suu puhtaana

Harjaa ja lankaa hampaat päivittäin, ja käy säännöllisesti hammaslääkärissä. Karies sekä ien- ja hammasjuuri­tulehdukset aiheuttavat lievää tulehdusta kehossa.

5. Hoida stressi ajoissa

Lyhytaikainen stressi ennen tärkeää tilaisuutta voimistaa vastustuskykyä. Sen ansiosta olet vireä ja valmis koitokseen.
Kun stressi laukeaa, immuunijärjestelmäkin huokaisee ja olet altis saamaan herpeksen huuleen tai sairastumaan flunssaan.
Krooninen stressi altistaa infektioille, koska silloin stressihormoni kortisoli on koko ajan koholla. Se heikentää immuunijärjestelmän toimintaa.
Huolehdi palautumisesta joka päivä. Katkaise stressi mielihyvää tuottavilla harrastuksilla. Muista tauottaa työtä.
Myös ovulaation aikaan naisten immuuni­vaste hieman heikkenee, jotta munasolu voisi vastaanottaa siittiön.
Samalla kun immuunireaktio siittiöitä kohtaan pienenee, alttius taudinaiheuttajille lisääntyy. Siksi esimerkiksi hiivainfektioita tulee kuukautisten jälkeen herkemmin. Moni kokee myös kuukautisten alla flunssan oireita.

6. Vältä antibiootteja

Älä käytä antibiootteja turhaan tai ennaltaehkäisevästi esimerkiksi turistiripuliin. Voit saada antibioottiripulin. Se on paljon pahempi vaiva.

7. Muista vitamiinit

D-vitamiini edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa ja voi suojata hengitystieinfektioilta. C-­vitamiinin tankkaamisesta ei ole hyötyä flunssien ehkäisyssä.

8. Jätä tupakka

Lopeta tupakointi. Se huonontaa kuntoa sekä altistaa keuhkokuumeelle, infektioille ja kroonisille sairauksille.

9. Käy kävelyllä

Kohtuullinen liikunta, kuten reipas kävely, vahvistaa vastustuskykyä. Kun veri kiertää paremmin, valkosolut eli leuko­syytit kiertävät elimistössä terhakkaammin. Niiden tehtävä on erilaisten tulehdusten torjunta.
Liikunta ei saa kuitenkaan olla liian raskasta, koska silloin se heikentää vastustus­kykyä. Siksi urheilijoilla on paljon infektioita.
Liikunta auttaa myös painonhallinnassa. ­Ylipainoiset sairastavat enemmän, koska immuunijärjestelmän koko ei kasva samassa suhteessa kehon koon kanssa.
Lihavuuteen liittyy myös krooninen lievä tulehdus, joka altistaa verisuonivaurioille ja veren lisääntyvälle hyytymiselle. Tulehdustila on monen kansantaudin taustalla.

10. Tankkaa kasviksia

Suolistobakteereilla on ­tärkeä merkitys immuuni­järjestelmän toiminnassa. Syö hedelmiä, marjoja, kasviksia ja juureksia. Suolisto­bakteerit tuottavat niistä terveyttä edistäviä yhdisteitä. Vitamiinipillereistä niitä ei muodostu.

+1 Unohda tämä

Mullassa möyriminen suojaa lapsia allergioilta. Aikuisten vastustuskyvylle siitä ei ole vastaavaa hyötyä.
Asiantuntija: Helsingin yliopiston immunologian professori ja HUSin ylilääkäri Seppo Meri.
Kommentoi »