Terve.fi

Uusi menetelmä kuorsauksen hoidossa

Kaksikymmentä prosenttia suomalaisista kuorsaa. Suurin ryhmä kuorsaajia löytyy yli 40-50 vuotiaista miehistä, joista noin 50 % on kansainvälisissä tutkimuksissa todettu kärsivän kuorsauksesta.
Kuvat iStock

Kuorsaushan sinänsä ei ole mikään merkittävä terveysriski, mutta se voi aiheuttaa huomattavaakin sosiaalista haittaa sekä kotona että esim. matkatöissä.

Kuorsausäänen tavallisin syy on se, että pehmeä suulaki eli kitalaen takaosa nukkuessa veltostuu ja painuu osittain nielun takaseinämää vasten. Nielun ilmatila tästä johtuen pienenee ja saa aikaan pehmeän suulaen värähtelyn hengitettäessä. Tästä aiheutuu kuorsausääni.

Kuorsauksen riskitekijöitä ovat mm. ylipaino, poikkeava nielun rakenne tai poikkeava leukojen rakenne ja suuri nielurisojen koko. Kuitenkin kuorsausta voi esiintyä ilman mitään edellämainittuja riskitekijöitäkin.

Kun nielun ilmatila nukkuessa ahtautuu merkittävästi, niin kuorsaukseen saattaa liittyä hengityskatkoksia. Merkittävät hengityskatkokset ovat jo lievä terveysriski mm. verenpainetaudin yhteydessä. Kuorsaus ja hengityskatkokset ovatkin kaksi eri asiaa vaikka liittyvätkin toisiinsa.

Mikäli kuorsaukseen liittyy ylipainoa, niin silloin ensisijainen hoito on laihduttaminen. Tämä on tietenkin helppo sanoa ja usein hyvinkin vaikea toteuttaa.

Kuorsauksen hoidossa on kehitetty myös runsaasti erilaisia hoitomuotoja, joista on eri tutkimuksissa osoitettu olevan hyötyä. Näitä ovat mm. nielun erilaiset leikkaushoidot, leukojen rakenteiden korjausleikkaukset sekä kuorsauskiskohoito. Kaikki nämä hoidot ovat edelleenkin käytössä.

Uusimpana kuorsauksen hoitomuotona on ns. RFTA (RadioFrequency Thermal Ablation) hoito eli nielun lämpöhoito. Sen merkittävin hyöty leikkaushoitoihin verrattuna on sen vähäiset haittavaikutukset ja toimenpiteen yksinkertaisuus.

Tämän hoidon teho on suurinpiirtein yhtä hyvä kuin leikkaushoidoissa, joissa noin 70-85 % kuorsauspotilaista saa merkittävän avun vaivaansa. Ylipaino ja nielun poikkeava rakenne pudottavat jonkin verran onnistumisprosentteja.

RFTA-toimenpiteessä johdetaan neulaelektrodiparin avulla lievää lämpöenergiaa (70-90 astetta) pehmeään suulakeen 3-5 kohtaan noin 15 sekunnin ajan kerrallaan. Lämpö saa kitalaessa aikaan proteiinien saostumisen jonka seurauksena muodostuu arpikudosta, joka kiristää pehmeää suulakea ja estää näin sen värisemisen ja nielun ahtautumisen. Hoidon vaikutus ei tule välittömästi vaan hiljalleen 1-3 kk:n aikana. Yleensä tarvitaan 2-3 hoitokertaa riittävän vaikutuksen saamiseksi.

Toimenpide tehdään paikallispuudutuksessa normaalin vastaanottokäynnin yhteydessä. Puudutuksen jälkeen toimenpiteeseen menee aikaa noin 5 minuuttia ja kotiin voi lähteä lyhyen seurannan jälkeen

RFTA-toimenpiteestä ei ole havaittu olevan merkittäviä haittoja. Yleensä 1-3 päivän ajan nielussa on lievä palan ja turvotuksen tunne, joka hieman saattaa häiritä puhumista. Kipua esiintyy varsin lievänä saman ajan, ja siihen normaalit käsikaupan kipulääkkeet yleensä auttavat hyvin. Äänen tuottoon tai puhumiseen ei tällä toimenpiteellä ole haitallisia vaikutuksia.

Parhaiten RFTA-hoitoon soveltuvat kuorsauspotilaat, joilla on korkeintaan lievä ylipaino, joilla nielun rakenteessa ei ole selviä poikkeavuuksia ja joilla ei ole pitkiä hengityskatkoksia öisin. Uniapneaa eli unenaikaisista hengitystiekatkoksista kärsivät potilaat tulee tutkia huolellisesti ennen mahdollista RFTA hoitoa. Heille yleensä ensisijaisena kyseeseen tulee kuitenkin muut hoitomuodot.

Mikäli RFTA-hoidolla ei saada toivottavaa tulosta niin leikkaushoidot ovat edelleen mahdollisia. Kaikissa kuorsaushoidoissa hyvänkin tuloksen jälkeen kuorsaus joskus palautuu, näin myös todennäköisesti RFTA hoidossa, vaikka siitä ei vielä olekaan tutkimustuloksia. RFTA hoito voidaan kuitenkin uusia tarpeen mukaan ongelmitta, jos näin tapahtuu.

Myös nenän tukkoisuuden hoitona RFTA-toimenpiteellä on osoitettu olevan hyötyä. Parhaiten tähän soveltuvat potilaat, jotka kärsivät ei-allergisesta nenän limakalvon turvotuksesta ilman selvää rakenteellista poikkeavuutta.

Hoidolla voidaan pienentää limakalvon paksuutta ja lisätä näin ilmateiden avoimuutta nenässä. Tämäkin tehdään paikallispuudutuksessa normaalin vastaanottokäynnin yhteydessä. Hoitomuoto on varsin uusi ja sen etuna on suhteellisen hyvä tehokkuus yhdistettynä melko vähäisiin haittavaikutuksiin.

Julkaistu: 27.6.2006
Kommentoi »