Apu Terveys

Noin puolella pitkäaikaissairaista on jokin unihäiriö: ”Melkein sairaus kuin sairaus aiheuttaa unettomuutta”

Noin puolella pitkäaikaissairaista on jokin unihäiriö: ”Melkein sairaus kuin sairaus aiheuttaa unettomuutta”
Uniongelmat ovat usein monimutkaisia vyyhtejä. Taustalla voi olla huolia ja stressiä, haitallisia tapoja ja sairauksia. Lue, miten ikääntyminen muuttaa unta ja opi tunnistamaan erilaiset unihäiriöt.
Julkaistu: 13.10.2021

Vastuunkantaja heräilee

Elämä ei ennen ollut turvallista, varsinkaan öisin. Kun vaarat vaanivat ympärillä, ei ollut järkevää uinua kahdeksaa tuntia syvässä unessa. Niinpä luonto muokkasi ihmisestä toisenlaisen.

– Heräämme noin puolentoista tunnin välein tarkistamaan, että ympäristö on turvallinen eikä siellä väijy leijona tai esimies, sanoo psykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti Soili Kajaste.

Unemme kulkee näissä puolentoista tunnin syk­leissä koko yön. Niitä on noin viisi yössä. Syklin alussa uni on kevyttä, kunnes lähtee syvenemään. Sitten alkaa unennäkövaihe eli REM-uni. Uneen kuuluu myös heräämishetkiä, joita on enemmän vanhoilla kuin nuorilla. Hyvä nukkuja ei kuitenkaan muista näitä ­heräämisiä aamulla, vaan jatkaa heti uniaan.

Uni on syvempää alkuyöstä kuin loppuyöstä. Aamun sarastaessa herää siis herkemmin. Toiset havahtuvat muutenkin muita helpommin. Se saattaa tuntua huonolta ominaisuudelta, mutta on kaikkea muuta.

– Herkästi heräävät erityisesti ne, jotka kantavat huolta muiden turvallisuudesta.

Heräily kertoo, että välittää ja on vastuuntuntoinen.

Kun ikää tulee, moni asia elämässä ja kehossa muuttuu. Niin käy unellekin.

Unesta tulee kevyempää ja latteampaa. Vanhemmiten syvää unta ei ole yhtä paljon kuin nuorempana. Unesta myös herää helpommin, ja yöuni lyhenee.

Unen tarve ei kuitenkaan juuri vähene. Siksi vanhemmat ihmiset tarvitsevat usein päivätorkut. Iän myötä yökukkuminen usein jää, sillä unirytmi aikaistuu. Ikääntyvää ihmistä alkaa ramaista aiemmin, ja hän myös herää varhain.

Unihormoni melatoniinin tuotanto vähenee ja loppuu viidenkympin jälkeen. Se ei kuitenkaan tarkoita, että sen jälkeen tuntisi nukkuvansa surkeasti.

– Jos elämä on reilassa eikä ole suurempia terveyshuolia, ikääntyvä on usein ihan tyytyväinen uneensa. Ilman melatoniiniakin voi elää hyvää elämää, ja kevyellä unella pärjää ihan hyvin.

Stressi muovaa unta

Kello lyö sudenhetkeä ja lampaat on laskettu, mutta uni ei tule. Näin on monella.

– Tilapäisestä unettomuudesta kärsii noin kolmasosa suomalaisista ja pitkäkestoisesta unettomuushäiriöstä joka kymmenes, kertoo unitutkija Markku Partinen.

Unettomuutta on se, kun ei saa illalla unta, herää liian aikaisin, ei pysy unessa tai uni ei virkistä.

– Väliaikainen unettomuus kuuluu elämään. Sitä ­aiheuttavat stressi, elämänmuutokset ja tunteet. Kun elämässä on jännitystä, menetys tai myönteinen tapahtuma, kuten rakastuminen, on tyypillistä nukkua huonosti.

Pitkäkestoisella unettomuushäiriöllä tarkoitetaan, että uniongelmat ovat jatkuneet vähintään kuukauden ainakin kolmena yönä viikossa ja päivän toimintakyky on siksi heikentynyt. Silloin väsyttää eikä pää toimi.

Naisilla on uniongelmia noin puolitoista tai kaksi kertaa useammin kuin miehillä. Eniten pitkäkestoisesta unettomuudesta kärsivät yli nelikymppiset naiset, joilla on ruuhka- tai vaihdevuodet.

Syitä on monia. Naiset kantavat usein miehiä enemmän huolia. Vaihdevuosissa naishormoni estrogeenin tuotannon väheneminen heikentää unta, ja aika voi ­olla myös henkisesti raskasta.

– Moni nainen kokee siinä kohtaa vanhenevansa, ei ole enää hedelmällinen, alkaa tulla ryppyjä, lapset muuttavat pois kotoa ja tulee huolia, miten pärjää vanhana, Soili Kajaste sanoo.

Myös elämänmuutos ja stressi saattavat suistaa pitkäkestoiseen unettomuuteen.

– Jos stressi jatkuu pitkään, se alkaa muovata uni-­valverytmin säätelykeskuksia. Silloin unettomuus voi jäädä päälle, vaikka elämäntilanne rauhoittuisi, Partinen sanoo.

Ihminen siis tottuu nukkumaan huonosti, jos uni­rytmi on mennyt pitkäksi aikaa pois paikoiltaan.

– Silloin on jäänyt valppaustilaan, ja unien palaa­minen hyviksi kestää aikansa. Auttaa, kun ymmärtää tämän eikä murehdi asiaa, Kajaste sanoo.

Ahdistuksen kehä

Jos on masentunut, unettomuus on melkein sääntö. Myös ahdistus vaikeuttaa nukahtamista, kun mieli on levoton ja huolet pyörivät päässä. Toisaalta valvominen itsessään huolettaa ja ahdistaa usein.

– Unettomuudesta kärsivät ihmiset heräävät helposti siksi, että he kiinnittävät asiaan huomiota ja ajattelevat, apua, olen hereillä. Sen jälkeen on vaikea nukkua, Soili Kajaste sanoo.

Uni tarvitsee rauhaa tullakseen. Jos pelkää, ettei saa unta, ennuste toteuttaa itsensä usein. Mitä enemmän asiaa miettii, sitä pahemmaksi tilanne menee. Silloin sängystä tulee paikka, jossa voi huonosti. Olisikin tärkeää, ettei huolestuisi nukkumisesta liikaa. Jos ei saa unta tai herää yöllä, on hyvä muistaa, että yleensä uni tulee jossain vaiheessa ja heräily kuuluu normaaliin uneen.

Toinen virhe, jonka moni uniongelmainen tekee, on antaa unelle liikaa valtaa elämässä. Muut perheenjäsenet joutuvat hiippailemaan kotona, jotta huonouninen saisi varmasti nukuttua, iltamenot karsitaan ja unta priorisoidaan.

Kun edellinen yö on kulunut valvoessa, moni menee sänkyyn seuraavana iltana varhain, jotta ehtisi nukkua tarpeeksi. Valitettavasti vaikutus on usein päinvastainen. Uni noudattaa nimittäin rytmiä: se tulee suunnilleen samaan aikaan joka ilta.

– Jos menee liian aikaisin nukkumaan, uni ei ­tule. Silloin ihminen usein huolestuu ja ahdistuu.

Noidankehä on valmis. Siksi sänkyyn kannattaakin mennä vasta silloin, kun yleensäkin menee. Jos siis tavallisesti nukahtaa kymmeneltä, ei ole mieltä mennä nukkumaan kahdeksalta, vaikka olisikin univelkaa.

Jos elämässä on huolia, ne tulevat usein mieleen pimeinä tunteina tai sitten niistä näkee unia.

– Unien tehtävä on ratkaista elämän ongelmia ja tuoda niitä näkyviin. Painajaiset käsittelevät symbolisella tasolla asiaa, joka ihmistä ahdistaa, Kajaste sanoo.

Silloin auttaa, kun selvittää, miten painajainen liittyy omaan elämään ja mitä asialle voi tehdä.

Unettomuuden kanssa ei kannata kärvistellä. Jos tilanne ei helpota kotikonsteilla, syy kannattaa selvittää. Pitkäkestoisen unettomuushäiriön korjaantuminen voi kestää useita kuukausia tai jopa vuosia.

Hengitys voi katkeilla

Unettomuuden lisäksi on monia muitakin unihäiriöitä. Uniapnea tarkoittaa unen aikaisia hengityskatkoksia. Sairausasteinen uniapnea­oireyhtymä on vähintään neljällä prosentilla miehistä ja kahdella prosentilla naisista. Katkokset saavat ihmisen havahtumaan, vaikkei hän usein muista sitä aamulla. Kun havahtumisia on paljon, päivisin väsyttää.

Lievää uniapneaa on huomattavasti useammilla. Yli 65-vuotiaista valtaosalla on vähintään viisi hengityskatkoa yhden tunnin yöunen aikana. Uniapnea altistaa kohonneelle verenpaineelle ja sydän- ja veri­suonitaudeille.

– Ehdottomasti suurin uniapnean riskitekijä on keskivartalolihavuus. Sen hoito on painonhallinta, Markku Partinen sanoo.

Levottomat jalat on unenaikainen liikehäiriö, josta kärsii noin neljä prosenttia suomalaisista. Siinä on pakottava tarve liikuttaa jalkoja, mikä estää nukahtamista ja nukkumista. Se yleistyy iän mukana.

On arvioitu, että ongelman aiheuttaa dopamiinijärjestelmän häiriö. Se voi liittyä kudosraudan eli ferritiinin puutteeseen. Rautaa tarvitaan, jotta dopa­miinijärjestelmä toimisi kunnolla.

Muita unihäiriöitä ovat parasomniat, kuten unissakävely ja yölliset sekavuushavahtumiskohtaukset. Harvinaisempia ovat poikkeavaa nukahtelua aiheuttava narkolepsia ja jatkuvaa väsymystä ja uupuneisuutta aikaansaava idiopaattinen hypersomnia, joka muistuttaa kroonista väsymysoireyhtymää.

Viivästynyt unijakso vaivaa usein vuorotyöläisiä ja nuoria. Silloin sisäinen kello jätättää ja väsymys ­tulee vasta myöhään. Tästä seuraa ongelmia, jos ­pitää herätä aamulla aikaisin. Muuten sitä ei tarvitse hoitaa.

Unta häiritsevät myös monet sairaudet, esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudit, närästys ja reuma.

– Melkein sairaus kuin sairaus aiheuttaa unettomuutta, ja noin puolella kroonisesti sairaista on jokin unihäiriö.

Auttaisiko pilleri?

Unilääkkeiden tarkoitus on auttaa ­nukahtamaan. Niitä on erilaisia: bentsodiatsepiineja, niiden kaltaisia Z-lääkkeiksi kutsuttuja pillereitä ja antihistamiineja. Myös masennuslääkkeitä käytetään hyvin pieninä annoksina. Nukahtamislääke taas on markkinointitermi, jolla tarkoitetaan hyvin lyhytvaikutteisia unilääkkeitä.

– Lääkkeet ovat hyödyllisiä, jos ihminen on voimakkaasti ahdistunut. Ne vähentävät ahdistusta, Markku Partinen sanoo.

Unilääkkeillä on kuitenkin huono maine, osittain syystäkin. Ne rauhoittavat, mikä saa unen tulemaan helpommin, mutta unettomuuden syy ei katoa niillä minnekään. Ahdistusta tai surua ei pitäisi turruttaa pillereillä.

– On parempi, että käsittelee ahdistuksen, itkee ja suree aikansa ja antaa tunteille vallan. Niin pääsee jatkamaan elämäänsä. Jos tuntuu, ettei kestä ­ilman unilääkkeitä, niitä voi toki käyttää hetken, mutta ei pitkään, Partinen sanoo.

Suositus on, että unilääkkeitä ei käytettäisi yli viikkoa tai korkeintaan kahta. Niihin liittyy nimittäin ristiriita: tarkoitus on, että pilleri auttaa nukkumaan, mutta samalla se keventää unta ja lyhentää syvän unen kestoa. Silloin uni elvyttää heikommin. Vaikka lääkkeen avulla saa unen päästä kiinni, uni ei siis virkistä kunnolla. Sen tehtävä ei täyty.

Lisäksi toleranssi lääkkeille saattaa kasvaa, jolloin uni ei enää tulekaan samalla annoksella. Lääkkeisiin jää myös helposti koukkuun. Silloin voi tulla vieroitusoireita, kun yrittää pärjätä ilman niitä.

– Kun unilääkkeet lopettaa, saattaa tulla kahta kauheampi ahdistus, sillä se on niiden vieroitus­oire.

Silloin vasta onkin vaikea nukkua, varsinkin kun unilääkkeistä vieroittautuminen aiheuttaa myös unettomuutta. Siksi parempia keinoja univaikeuksien hoitoon ovat unta edistävät omat toimet ja erilaiset terapiat.

Asiantuntijat: Psykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti Soili Kajaste ja nitutkija Markku Partinen.

Miksi unta tarvitaan?

Uni on välttämätöntä aivoille. Unen aikana aivot täyttävät energiavarastonsa. Kun nukumme syvää unta, kuona-aineet poistuvat aivoista glymfaattisen kierron kautta.

Uni vaikuttaa mielialan säätelyyn. Väsyneenä pinna palaa herkästi ja maailma tuntuu kaatuvan päälle pikkuasioista. Nukkuminen on tärkeää myös muistille ja oppimiselle.

Nukkuessa elimistö elpyy. Uni voi vaikuttaa myös vastustuskykyyn. Jos nukkuu huonosti, flunssa saattaa ­iskeä helpommin ja olo on vetämätön. Asiasta ei silti pidä stressata: unettomuus ei sairastuta heti eikä ole vaarallista, jos välillä valvoo.

Kommentoi »