Kauneus ja Terveys

Herkästi paleleva Niina Pekkarinen vältteli uimahalleja 25 vuotta, kunnes uimahypyt veivät sydämen: ”Nyt käytän kaikki vapaat treeniin”

Herkästi paleleva Niina Pekkarinen vältteli uimahalleja 25 vuotta, kunnes uimahypyt veivät sydämen: ”Nyt käytän kaikki vapaat treeniin”
Jos Niina Pekkarisella on luppoaikaa, hän suuntaa uimahallille tai trampoliinille treenaamaan. Uimahyppyharrastus tuo sopivasti adrenaliinia elämään.
Julkaistu: 15.2.2022

Pyöräytä kädet tarpeeksi hitaasti, pidä vatsa tiukkana ja nosta katse eteen. Nämä ohjeet Niina Pekkarinen kertaa mielessään, kun hän seisoo Helsingin Mäkelänrinteen uimahallin hyppytornissa kolmen metrin korkeudessa.

– Pidä hartiat rentoina, valmentaja Satu Pirhonen huikkaa vielä alhaalta.

Niina ottaa neljä rytmikästä askelta, ponnistaa laudan päässä terävästi ylös ja nostaa kätensä ylös ja yhteen. Heti perään hän pyörii taaksepäin, kunnes molskahtaa valkoisessa pääkallouikkarissaan pää edellä veteen.

Altaasta kuuluu riemastunut ”jes!”, kun Niinan pää pompahtaa pinnalle. Sama hyppy oli takunnut edellispäivänä, mutta nyt se onnistuu. Ilmalento kestää alle kaksi sekuntia, ja siinä on muistettava monta yksityiskohtaa.

– Kun on loputtomiin yrittänyt samaa hyppyä ja lopulta onnistuu, voittajafiilis on huikea!

Niina harrasti uimahyppyjä jo lapsena, mutta teini- iässä innostus lopahti. Splash!-ohjelma ja ystävä saivat hänet palaamaan hyppytorniin kahdeksan vuotta sitten.

– Vältin 25 vuotta uimahalleja, koska palelen niin paljon. Nyt käytän kaikki vapaat treeniin, Niina naurahtaa.

”Välillä mietin, selviänkö hengissä, mutta aina olen selvinnyt.”
Niina Pekkarinen

Ainakin sinnikkyys on lapsuusajoista kasvanut. Niina treenaa neljä kertaa viikossa Uimahyppyseura Tiiroissa, ja hän on oppinut esimerkiksi haastavat käsillä­seisonnasta lähtevät hypyt ja kierrehypyt. Niitä hän treenasi kokonaisen kevään trampoliinilla.

Niina pitää eniten taaksehypyistä, joiden lähtöasennossa selkä on allasta päin.

– Siinä tuntee ihan lentävänsä. Katsekontakti veteen tulee vasta veteenmenossa.

Uimahypyt vaativat kehonhallintaa, koordinaatiota, rytmitajua ja avaruudellista hahmotuskykyä – rohkeutta unohtamatta.

Niinan seuraava tavoite on eteenpäin suuntautuva kierrehyppy.

– Välillä mietin, selviänkö hengissä, mutta aina olen selvinnyt. Olen älyttömän kömpelö, joten on vähän paradoksi, että hyppään ongelmitta viidestä metristä. Eniten pelottaa se, että liukastun vauhtia ottaessani.

Niina käy toisinaan kisoissa, mutta hän sanoo kilpailevansa aina itseään vastaan.

– Tämä on jossain määrin introverttien laji: uima­hypyistä viehättyvät monesti sellaiset, jotka tykkäävät analysoida omaa tekemistään ja kehittää itseään.

Niina Pekkarinen, 48

Työ: asiantuntija sisällöntuotannossa

Asuu: Helsingissä

Perhe: puoliso, kaksi lasta ja kaksi kissaa

Näin parannat koordinaatiota

Uusien liikeratojen oppiminen ja kehon eri osien sujuva yhteistyö vaativat hyvää koordinaatiokykyä. Tämä taito helpottaa liikkumista, ja siitä on hyötyä kaikissa lajeissa.

Haarahyppy: Kehitä koordinaatio­kykyä haarahyppyliikkeen variaa­tioilla. Hyppää joko jalat haaraan sivuille tai jalat eteen ja taakse ja tee käsillä vastakkaista liikettä. Kokeile tehdä hypyn välissä ylimääräinen tasa­pomppu.

Taxihyppy: Hypi taxi-sana kirjain kerrallaan. T = hyppää jalat yhdessä, kädet sivuilla, A = hyppää kädet kyljissä, jalat haarassa, X = hyppää kädet ja jalat haarassa ja I = hyppää kädet ja jalat suorina. Toista.

Sormitreeni: Herättele hermotusta nostamalla toisen käden peukku ylös ja toisen käden etusormi vaakasuorassa eteen. Vuorottele näin.

Kokeile myös koordinaatiokykyä kehittäviä lajeja, kuten tanssia, akrobatiaa, voimistelua ja jalkapalloa.

Lähde: Tiirojen valmennuspäällikkö Satu Pirhonen

Niina Pekkarisen mukaan osa suorituksesta tapahtuu jo hyppytornissa. ”Epäröiminen ja empiminen pilaavat hypyn takuulla.”

3 syytä harrastaa uimahyppyjä

1. Se on hauska tapa harrastaa tehokasta liikuntaa. Uimahypyissä tarvitaan lihasvoimaa, liikkuvuutta, koordinaatiota ja ponnistusvoimaa. Koko kroppa on hypyssä mukana.

2. Se antaa oppimisen riemua. Uimahypyt on taitolaji, jossa oppii koko ajan jotain uutta. Pienikin asennon muutos haastaa ajattelua.

3. Se kehittää luonnetta. Hyppyjen harjoitteleminen on jatkuvaa itsensä ja välillä myös pelkojensa voittamista. Haastavampia temppuja tehdään sitä mukaa kuin itse haluaa ja valmentaja katsoo ne turvallisiksi.

Lähde: Tiirojen valmennuspäällikkö Satu Pirhonen

Innostuitko? Suomessa on 14 uimahyppyseuraa, joiden tiedot löytyvät osoitteesta uimaliitto.fi. Kysy itseäsi lähinnä olevasta seurasta aikuisten alkeiskursseja ja -ryhmiä.

Kommentoi »