Kauneus ja Terveys

Lisää voimia arkeen! Ministeri, psykoterapeutti ja kolme muuta työelämän asiantuntijaa kertovat, miten työssä voi jaksaa paremmin

Lisää voimia arkeen! Ministeri, psykoterapeutti ja kolme muuta työelämän asiantuntijaa kertovat, miten työssä voi jaksaa paremmin
Parhaimmillaan työ antaa, pahimmillaan se vie kaiken. Miten huolehtia työssä jaksamisestaan niin, että iloa ja intoa riittää muuhunkin?

Työministeri Tuula Haatainen: "Etsi asioita, joista nautit"

Työministeri Tuula Haatainen

"Nykytyöelämä vaatii paljon. Pitää olla joustava, aloitteellinen ja valmis opettelemaan jatkuvasti uutta. Digitalisaatio on tuonut muutoksia, jotka kuormittavat. Ihmisiltä edellytetään itsensä johtamista, vuorovaikutustaitoja ja epävarmuuden sietokykyä. Omaa persoonaansa joutuu käyttämään entistä enemmän.

Olen huolissani erityisesti nuorten jaksamisesta. Koronan aikana nuorten työttömyysluvut ovat kaksinkertaistuneet.

Usein isoin stressin aihe ovat tekemättömät työt, joista suoriutuminen tuntuu välillä epävarmalta.

Oman työhyvinvointini kulmakivi on suunnittelu. Rakennan työpäivän ja -viikon niin, että selviydyn siitä.

Katson, mitä pitää tehdä, ja rytmitän, mitä teen milloinkin. Jos jokin jää kesken, etsin sille toisen ajankohdan. Varaan kalenteriini myös lepohetkiä ja pidän niistä kiinni.

Ajattelen, että työstä kannattaa tietoisesti etsiä asioita, joista nauttii. Myös armeliaisuus on tärkeää. Olen sanonut alaisillenikin, että pitää sanoa, jos aika ei riitä johonkin. Sitten se ratkotaan.

Nykytyöelämässä on keskeistä olla rehellinen sen suhteen, mihin tietyssä aikataulussa pystyy ja mitä jaksaa. Se on vaikeaa, koska paine tulee muualta. Ihminen ei kuitenkaan loputtomiin jaksa eikä tarvitsekaan jaksaa.

Ei pidä luvata sellaista, mitä ei voi tehdä. Täytyy pitää huolta itsestään ja perheestään ja siitä, että voi olla kokonainen ihminen.

Psykoterapeutti Antti Ervasti: "Listaa, mitä olet saanut aikaan"

Työn luonne on muuttunut. Harva tekee töitä kellokorttisysteemillä, joten on vaikea tietää, milloin työt pitäisi lopettaa ja mitkä ovat työnantajan odotukset.

Elämme suorituskeskeisessä yhteiskunnassa, jossa korostetaan, että jokaisen pitäisi tulla parhaaksi versioksi itsestään. Ei ole aikaa pysähtyä ja olla itsensä kanssa.

Kun stressitasot ovat korkeat, ihminen menee suoritusmoodiin. Hänen on entistä vaikeampaa erottaa työ ja vapaa-aika toisistaan. Työuupumuksen rajalla on tyypillistä, että työajatukset seuraavat kaikkialle ja voi kokea jatkuvaa riittämättömyyden tunnetta.

Jos työ pyörii päässä vapaa-ajallakin, varaa enemmän aikaa töistä kotiin siirtymiseen. Käy liikkumassa tai kahvilassa.

Tee lista kaikesta, mitä olet saanut päivässä aikaan ja mitä seuraavana päivänä pitää tehdä.

Näin työhön ei tarvitse palata vapaalla.

Jos on koko ajan kiireen tunne, mieti, mitkä asiat ovat oikeasti kiireisiä. Joskus työtä on vain liikaa. Silloin siitä pitää puhua. Ei pidä ottaa kiltteyttään liikaa tehtävää.

Kannustaisin jokaista miettimään suhdettaan työhön. Kuinka monta tuntia vuorokaudesta menee työhön? Jos olet halunnut tehdä vähemmän töitä kuin mitä teet, miksi se ei onnistu? On hyvä olla intohimoinen mutta sekin voi mennä överiksi.

Itse yritän pitää työmäärän kohtuullisena. Sen opetteleminen on vienyt vuosia, mutta alan olla siinä aika hyvä. Oman rajallisuuden ja työnkuvan tunnistaminen on myös tärkeää. Tiedostan, mihin asti pystyn auttamaan asiak­kaitani ja mihin vastuuni loppuu.

Tietokirjailija ja puhuja Rosa Nenonen: "Tee hyvää muille"

Rosa Nenonen kirjoitti kirjan työn merkityksellisyydestä.

Tutkimusten mukaan työntekijät, jotka kokevat työnsä merkitykselliseksi, ovat muita sitoutuneempia, tyytyväisempiä ja tehokkaampia. Vaikka työ olisi joskus raskasta, nämä ihmiset palautuvat rasituksesta paremmin.

Merkityksellisyyden tunne koostuu kahdesta asiasta: siitä, että työssä saa toteuttaa itseään ja käyttää vahvuuksiaan, ja siitä, että työllä voi tehdä hyvää muille.

Kun puhutaan jaksamisesta, puhutaan usein työn määrästä. Silloin ei ymmärretä, kuinka paljon työn sisältö rasittaa. Jaksamista syö esimerkiksi se, jos työpaikalla ei pysty olemaan oma itsensä tai työ tuntuu turhalta.

Kun päivä täyttyy arkipäiväisten asioiden hoitamisesta, työn mielekkyyttä voi olla vaikea nähdä.

Mieti silloin syvempää ajatusta kaiken takana. Miksi teen tätä? Miksi tämä on tärkeää? Mitä voisin tehdä, jotta työ tuntuisi enemmän omalta?

Helposti ajatellaan, että kun on tyytymätön, pitää vaihtaa työpaikkaa. Tärkeämpää on ensin miettiä, miten voisi tuoda mielekkyyttä siihen, mitä tällä hetkellä tekee.

Huolehdin jaksamisestani sillä, että teen arvojeni mukaista työtä. Se tarkoittaa, että välillä pitää uskaltaa kieltäytyä töistä, jotka ovat täysin vastoin omia arvojani.

Professori Liisa Mäkelä: "Vältä hutaisemista"

Liisa Mäkelä on henkilöstöjohtamisen professori.

Jaksaminen on kokonaisvaltainen juttu. Siihen vaikuttavat lähijohtajuus, oma elämä ja terveydentila, yhteiskunnallinen tilanne sekä se, miten asiat omassa organisaatiossa on järjestetty ja millaista työtä tekee.

Jos työ ei ole omien vahvuuksien ja voimavarojen mukaista, se vie jaksamista.

Työyhteisön ryhmädynamiikkakin vaikuttaa. Kaikkien ei tarvitse olla kavereita, mutta työn pitää sujua.

Stressihormonit nostavat kehon vireystilaa. Sydän lyö tiheään, vatsassa on perhosia ja kämmenet hikoavat. Suorituskyvyn nousu voi olla hyödyllistä ennen deadlinea, mutta jos stressi jatkuu pitkään ja on toistuvaa, keho ei palaudu. Voi ilmetä unettomuutta ja päänsärkyä. Myös sydän- ja verisuonitautien riskin on todettu kasvavan.

Moni uupuja on vastuuntuntoinen suorittaja, joka haluaa tehdä, mitä lupaa, ja jättää hälytysmerkit huomioimatta. Saattaa unohdella asioita, olla ärtynyt, väsynyt, tuntea huonommuutta ja kyseenalaistaa osaamistaan. Oma työ voi tuntua merkityksettömältä.

Työ kuormittaa aina jossakin määrin. Itseään täytyy pitää välillä laturissa.

Ennen kuin suostut tehtäviin, mieti, onko sinulla oikeasti aikaa. Sekin kuormittaa, jos tuntuu, että joutuu tekemään asioita huolimattomasti.

Personal trainer, opettaja ja bloggaaja Anna Saivosalmi: "Liiku vartti, vaikket ehtisi"

Anna Saivosalmi

Liikunta virkistää ja saa ajatuksen juoksemaan paremmin. Minulle se on keino purkaa stressiä ja kielteisiä tunteita. Katkaisen päivän usein silloin, kun tuntuu, etten missään nimessä ehtisi. Silloin taukoa tarvitsee eniten.

Liikunnan ei tarvitse olla suoritus, jossa tulee hiki.

Lyhytkin tauko parantaa mieli­alaa ja aivojen sekä muistin toimintaa. Kun liikut säännöllisesti, kykysi sietää stressiä kehittyy.

Joskus ajanpuutteen taustalla on uskomus, että liikunta on tylsää, se ei sovi itselle tai siihen ei pysty. Silloin ajattelutavan muutos on tärkein. Vähempikin riittää. Älä soimaa itseäsi, jos et pysty juoksemaan tiettyä matkaa. Mitä sitten? Voit tehdä vähemmän.

Vähän liikkuva voi tehdä ihmiskokeen: liiku kahden viikon ajan kevyesti, vartin joka toinen päivä, ja pidä mielialapäiväkirjaa. Jos positiivisia vaikutuksia tulee, se voi kannustaa liikkumaan säännöllisemmin.

Asetan oman hyvinvointini siistin kodin edelle. Lähden lenkille sen sijaan, että siivoaisin hulluna. Pyykit ehtii laittaa seuraavana päivänäkin.

Minulla on myös säännöllinen unirytmi. En valvo vain siksi, että voin. Menen nukkumaan samaan aikaan arkena ja viikonloppuna, viimeistään puoli yhdeltätoista illalla.

Minun on usein vaikea vetää rajaa työn ja vapaan välille, varsinkin silloin, kun työskentelen kotona.

Jos työpaikka on keittiön pöytä, keittiö muistuttaa aina työstä. Voin hoitaa monet asiat puhelimella, ja kun selaan puhelinta, mietin, pitäisikö vastata meiliin tai editoida video. Auttaa, kun vien puhelimen toiseen huoneeseen.

Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 11/2020.

Julkaistu: 5.10.2020
Kommentoi »