Harva asia herättää yhtä paljon tunteita kuin tuoksut. Sieraimiimme leijuvat tuoksut ja hajut ihastuttavat, inhottavat ja loihtivat esiin muistoja. Tuttu aromi vie aikamatkalle menneisyyden merkitykselliseen hetkeen tai paikkaan ja tuo mieleen mummolan, ensimmäisen koulupäivän tai ensirakkauden.
”Fysiologisesti hajuaisti välittää tietoa ympäristön kemiallisista yhdisteistä. Reagoimme hajuärsykkeisiin pitkänkin matkan päästä. Jos monen kilometrin päässä on selluloosatehdas, me haistamme sen”, kertoo Suomen Aromaterapeutit ry:n puheenjohtaja Tuula Töyli.
Hajuaisti on kemiallinen aisti, jolla havaitsemme ilmassa leijuvia molekyyleja. Se on makuaistin ohella eliökunnan vanhimpia aisteja ja kehityshistoriallisesti isoaivojen vanhimpia toimintoja.
Ihminen tunnistaa noin neljätuhatta erilaista hajua, herkkänenäisimmät jopa kymmenentuhatta.
Hajuaineet joutuvat nenäontelossa tekemisiin 20 miljoonan hajusolun kanssa. Solujen pinnalla on erilaisia reseptoreja eri tuoksuja varten.
Reseptori toimii kuin lukko, joka aukeaa, kun oikea molekyyli osuu paikalle. Se saa reseptorin reagoimaan ja vapauttamaan signaalin, joka kulkee aivojen hajukeskukseen.
”Hajusolut ovat kaikista hermosoluista eniten alttiina ulkoisille vaikutuksille, ja ne elävät vain kaksi kuukautta. Ne kuuluvat niihin harvoihin hermosolutyyppeihin, jotka uusiutuvat ihmisen syntymän jälkeen”, Tuula Töyli kertoo.
Hajuaisti on herkimmillään keski-ikäisenä ja heikkenee iän myötä. Alzheimerin ja Parkinsonin taudeista kärsivät menettävät usein hajuaistinsa muistinsa kanssa. Ne ovat niin tiiviissä yhteydessä keskenään.
Kemiantohtori Jari Tuominen kertoo kirjassa Tuoksujen ihmeellinen maailma, että kulttuuri ja opitut tavat ohjaavat tuoksujen muistamista ja luokittelemista. Appelsiini tuoksuu jokaisen nenään erilaiselta.
Tuominen kirjoittaa, että ihmiset eroavat toisistaan paljon sen suhteen, kuinka miellyttävänä tai tuttuna jokin haju koetaan ja millaisia mielikuvia se herättää.
Tuula Töylin mukaan hajuaisti myös kehittyy koko elämän ajan, jos nenän taitoja kehitetään tietoisesti.
Hajuaistia laiminlyödään
Länsimaissa hajuaisti on laiminlyödyin aisti ja meillä arvostetaan enemmän näkö- ja kuuloaistia. Jo antiikin Kreikassa fyysisemmät aistit, eli kosketus-, maku- ja hajuaisti, katsottiin vulgaareiksi ja vähempiarvoisiksi.
Idässä sen sijaan tuoksuille ja hajuille annetaan suurempi painoarvo, ja esimerkiksi intialaisessa vedafilosofiassa aistien monimuotoisuutta ja yhtenäisyyttä pidetään tärkeänä. Myös Lähi-idässä suitsukkeet, kukat ja hajuvedet levittävät tuoksujaan kaikkialla.
Hajuaisti on eloisin aistimme ja voi muuttaa mielialaa. Tuoksuilla onkin vahva yhteys muistin lisäksi tunteisiin.
Rakastumisessa ja seksuaalisen halun syttymisessä tuoksut ovat ratkaisevia. Niitä ohjaa vomeronasaalinen elin, joka sijaitsee nenäontelon pohjalla.
Elin ottaa vastaan hienovaraista hajuinformaatiota ja rekisteröi feromoneja, joilla on tärkeä tehtävä kommunikaatiossa ja ihmisten välisessä kontaktissa. Feromonit vaikuttavat erityisesti seksuaalisen kiinnostuksen heräämiseen.
Joidenkin malaijilaisten heimojen kielessä sana ”haistaa” merkitsee samaa kuin ”tervehtiä”, ja eräissä kielissä Borneossa, Burmassa, Siperiassa, Intiassa ja Länsi-Afrikassa Gambia-joen varrella sana ”suudella” merkitsee samaa kuin ”haistaa”. Beninissä Länsi-Afrikassa ”minä rakastan sinua” on fonin kielellä ”minä rakastan sinun hajuasi”.
Ihmisellä on ominaishaju
Ihmisen ominaishaju on yhtä yksilöllinen kuin sormenjälkemme. Kehomme tuoksut ovat peräisin apokriinisistä rauhasista, joita on runsaasti kainalokuopissa, kasvoissa, rinnassa, sukuelimissä ja peräaukossa.
Sikiö aistii tuoksuja jo raskausaikana, ja ihmisen ensimmäinen tuoksukokemus on se, kun vauva löytää äidinmaidon lähteen ja alkaa imeä. Vastasyntyneelle hajuaisti on tärkeämpi kuin näköaisti.
Aivoissa todella tapahtuu jotakin, kun ihminen kokee tuoksuja.
Tuoksut liittyvät oleellisesti myös uhkakuviin, ruokaan ja seksiin. Ajatellaan nyt vaikka savun hajua, palaneen käryä, vastaleivotun pullan tuoksua tai rakastetun ominaishajua.
Jari Tuominen kirjoittaa, että nämä kaikki asiat ovat hyvin tunnepitoisia – joko positiivisessa tai negatiivisessa mielessä. Hänen mukaansa tuoksujen on kautta historian tiedetty vaikuttavan ihmisen käyttäytymiseen ja hyvänolontunteeseen.
Esimerkiksi sitruunan tuoksulla on todettu olevan erittäin voimakas positiivinen vaikutus tunteisiin, ja lisäksi se antaa energiaa mielialan kohentamiseen.
Tuoksut joko lähentävät tai loitontavat ihmistä niiden lähteestä.
”Ihminen haistaa välittömästi, onko joku tuoksu hänestä miellyttävä vai epämiellyttävä. Hajuaisti on niin voimakas ja nopea”, Tuula Töyli kertoo.
Jari Tuominen kirjoittaa, että kukkaistuoksut ovat rentouttavia ja iloisia ja hedelmäiset tuoksut virkistäviä. Jos ne ovat liian voimakkaita, ne koetaan useimmiten vastenmielisiksi. Ei siis kannata suihkauttaa liikaa parfyymiä. Luonnonaromit sen sijaan koetaan yleensä miellyttäviksi.
Moni saattaa yllättyä, miten voimakkaasti tuoksut palauttavat menneisyyden ihmisiä ja tapahtumia mieleen.
Kun haistaa piparkakun tuoksun, tulee mieleen äiti leipomassa joulupipareita lapsuudenkodin keittiössä, ja kun eräopas keittää nuotiolla pannukahvia, mieleen nousee mummola.
Mirva Saukkola kertoo kirjassaan Tuoksutarinoita, että vahvimpia ovat jo 5–12-vuotiaana aivoihimme tatuoituneet tuoksumuistot, jotka saattavat tulvahtaa tunteisiin myös muistisairailla henkilöillä.
Tuula Töylin mukaan kannamme mukanamme omaa tuoksuarkistoamme.
”Kaikesta koetusta jää jälki. Kun sama tuoksu leijailee vuosien jälkeen nenään, muistot ja tunteet heräävät. Huomaan sen vastaanotollani, jossa tuoksut herättävät asiakkaissa usein muistoja”, hän kertoo.
Tuoksut tuovat mieleen muistoja
Tuoksumuistot ovat hyvin persoonallisia ja subjektiivisia – ainutkertaisia. Jari Tuominen kertoo kirjassaan, mitä tapahtuu, kun tuoksu on hengitetty sisään:
Hajuepiteelin 20 miljoonaa hermon päätä muuttaa molekyylin kemiallisen informaation sähköiseksi signaaliksi, joka jatkaa matkaa hajukäämiä pitkin limbiseen järjestelmään, jossa tapahtuu tuoksun tunneaistimus.
Molekyylin sisältämä informaatio analysoidaan ensin mantelitumakkeessa ja hippokampuksessa. Nämä molemmat käsittelevät yleensä muistia.
Tässä vaiheessa tunteet tulevat mukaan, koska edellä mainituissa paikoissa muistot ovat tallessa. Tällöin tuoksuinformaatio voi aktivoida muistia palauttamaan etenkin menneitä asioita.
Neurologi Oliver Sacks kertoo kirjassaan Mies joka luuli vaimoaan hatuksi miehestä, joka loukkasi päänsä ja menetti samalla hajuaistinsa. Mies ei ollut koskaan suonut ajatustakaan hajuaistilleen, mutta menetyksen koettuaan hän vertasi kokemusta sokeutumiseen:
”Elämästä katosi melkoisesti aromia. Sitä ei tajuakaan, kuinka paljon haju on tuosta aromista. Ihmiset voi haistaa, kirjat voi haistaa, kaupungin haistaa, kevään haistaa. Minun koko maailmani on mullistavasti köyhtynyt.”
Yhdysvaltalainen runoilija ja naturalisti Diane Ackerman puolestaan kertoo teoksessaan Aistien historia hajuaistinsa menettäneestä naisesta. Naisen mukaan pidämme kahvin täyteläistä tuoksua ja appelsiinin makeaa hajua niin itsestäänselvinä asioina, että kun menetämme hajuaistimme, tuntuu siltä, kuin olisimme menettäneet kykymme hengittää.
Nainen sai lääkettä ongelmaansa ja eräänä päivänä, kun hän oli lounaalla syömässä salaattia, hän huomasi äkkiä tuntevansa taas kaikki maut. Nainen kertoi:
”Oli aivan kuin se hetki Ihmemaa Ozissa, jolloin kuva muuttuu mustavalkoisesta technicoloriksi. Maistelin salaattia: yksi pavunsiemen, yksi salaatin palanen, yksi auringonkukansiemen.”
Hajuaistin palautuminen herätti kaikki maut eloon.
Tuoksuilla voi hoitaa mieltä ja kehoa
Ihmisen mielen ja kehon hoitamiseen tuoksuja on käytetty tuhansien vuosien ajan. Nykyisin puhutaan aromaterapiasta, jossa eteerisillä öljyillä on oleellinen merkitys.
Kemiantohtori Jari Tuomisen mukaan monet aromaterapian vaikutuksista on todistettu tieteellisesti oikeiksi.
Aromaterapeutti Tuula Töyli tekee mittatilaustyönä kutakin asiakasta hoitavan tuoksusekoituksen yhteistyössä asiakkaan kanssa. Hän on työnsä myötä tullut täysin vakuuttuneeksi tuoksujen tasapainottavasta vaikutuksesta ihmisen mieleen ja tunne- elämään.
”Olen nähnyt, miten aromaterapia auttaa pysyvästä aivovauriosta kärsivää, avioerosta toipuvaa ja stressaantunutta ihmistä. Tiedän myös ihmisiä, jotka ovat saaneet appelsiinin tuoksusta apua masennukseen”, Töyli kertoo.
Lisäksi hän ottaa työssään aina huomioon asiakkaidensa henkilökohtaiset mieltymykset.
”Vaikka tuoksuilla on määrättyjä, tunnettuja vaikutuksia, kaikki eivät sovi jokaiselle. Hoidettavan täytyy pitää tuoksuista, joita hoidossa käytetään. Jos käytän sellaista, josta asiakas ei pidä, se ei hoida häntä.”
Japanissa on Jari Tuomisen mukaan tutkittu aromaterapian vaikutuksia Alzheimer-potilaisiin. Näiden tutkimusten mukaan aromaterapialla on ollut heihin hyvin positiivinen vaikutus.
Tuominen kirjoittaa kokeesta, jossa potilaat saivat aamupäivällä rosmariini- ja sitruunahoitoa sekä iltapäivällä laventeli- ja appelsiinihoitoa 28 päivän ajan. Hoitojen vaikutusta testattiin käyttäen erilaisia dementiatestejä.
Saatujen tulosten perusteella tutkijat päättelivät, että hoidoilla saattaa olla myös kognitiivisia parantavia vaikutuksia.
Ihminen on eläin, ja eläinten maailmassa tuoksuilla ja hajuilla on aina ollut elintärkeä merkitys.
Niiden avulla merkitään reviirit, puolustaudutaan, torjutaan vihollisia, suojaudutaan vaaroilta, herätetään sukupuolista kiinnostusta ja houkutellaan vastakkaista sukupuolta. Hajuilla myös tapetaan ja myrkytetään.
Jari Tuominen kertoo kirjassaan myös, että tutkijoiden mukaan hajuaisti saattaa olla ihmiselle tärkeämpi aisti kuin arvaammekaan. Hänen mukaansa olemme joka päivä tuoksujen kanssa tekemisissä, mutta emme tiedä ja tunne kaikkea niihin liittyvää informaatioarvoa.
Hajuaisti on vanhin ja alkukantaisin aistimme. Sen merkitys on varmasti suurempi kuin yleensä ajattelemme. Mieli on vain niin usein varattu muille asioille, ettemme huomaa ympärillämme leijuvia hajuja ja tuoksuja.
Kysymme kuitenkin toisiltamme toisinaan, kun olemme ymmällämme tai epätietoisia: ”Onko sinulla mitään hajua tästä asiasta?” Ja kun jollain on hyvä trendinenä tai joku osaa muuten vain haistella hyvin ajan tuulia, sanomme: ”Hän vainuaa hyvin, mitä on ilmassa.”
Toisaalta pidämme hajurakoa ihmiseen, kun emme halua olla hänen kanssaan tekemisissä, ja sanomme, että vaaran tai pelon voi haistaa.
Hajuaisti kytkeytyy näissä ilmaisuissa hyvin syvään, alkuperäiseen, vaistonvaraiseen tietämiseen, vaistojen maailmaan – luontoon meissä.
Lähteet: Diane Ackerman: Aistien historia (WSOY 1991), Jaana-Mirjam Mustavuori: Aistit auki! – Anna elämän koskettaa (Basam Books 2014), Oliver Sacks: Mies joka luuli vaimoaan hatuksi (Tammi 2011), Mirva Saukkola: Tuoksutarinoita (Cozy Publishing 2021) ja Jari Tuominen: Tuoksujen ihmeellinen maailma (Kustannusyhtiö Kureeri 2012).
Tuoksujen jaottelu
- hedelmät
- vihannekset
- maamaiset
- epämiellyttävät
- kemialliset
- lääkemäiset
- kukkaiset yrtit/vihreät marjat
- mausteet
- ruoat
- juomat
- eläinmaailma
- sitrus
- metsä
- hajuvedet
Jari Tuominen: Tuoksujen ihmeellinen maailma. Kustannusosakeyhtiö Kureeri 2012.
Mielen ja kehon hoitoa
Tuoksuilla voi hoitaa itseään. Yksi käyttötapa ovat tuoksulyhdyt ja -ruusut, joissa käytetään eteerisiä öljyjä. Niiden vaikutus on voimakkaampi kuin tavallisten hajuvesien, sillä ne ovat niin puhtaita, että ne imeytyvät verenkiertoon hengityksen ja ihon kautta.
Pelkästään hengittämällä huonetuoksua voi selvittää pään tukkoisuutta, kerätä itseluottamusta, rentoutua, virkistyä tai muuttaa mielialaa.
Stressiä ja jännitystä lievittävät geranium, olibaanihartsi, jasmiini, laventeli, neroli, patsuli, ruusu, santeli ja ylang ylang.
Henkiseen ja fyysiseen väsymykseen auttavat basilika, kaneli, sitruuna, piparminttu, rosmariini, timjami ja bergamotti.
Aistillisuutta herättävät kaneli, salvia, jasmiini, neroli, patsuli, ruusu, santeli ja ylang ylang.
Heikkoon oloon, flunssaan ja vastaaviin vaivoihin auttavat puhdistavat ja antiseptiset tuoksut, kuten kaneli, eukalyptus, kataja, laventeli, sitruuna, piparminttu, santeli, kajeput eli kaarnamyrtti ja timjami.
Jaana-Mirjam Mustavuori: Aistit auki! – Anna elämän koskettaa. Basam Books 2014.
Jokainen kokee tuoksut eri tavalla. Manteli- ja omenapuu tuoksuvat jokaisen nenään hieman erilaisilta.
Tuula Töyli
on Suomen Aromaterapeutit ry:n puheenjohtaja. Hän pitää vastaanottoa Vaasassa. Tuula on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri ja aromaterapeutti, lisäksi hän on opiskellut Kuopion yliopistossa lääketiedettä ja ravintotiedettä. Tuula asuu talvet Vaasassa ja viljelee ja keräilee kesät yrttejä Töjbyssä Närpiössä. Hän harrastaa lukemista, joogaa, meditaatiota ja pitkiä kävelyretkiä.
