Apu Terveys

Paha olo tuoksuista? Lue, miten tuoksuherkkyydestä voi päästä eroon

Paha olo tuoksuista? Lue, miten tuoksuherkkyydestä voi päästä eroon
Tuoksuherkkyys on keskushermoston liiallinen suojausreaktio. Nykyään tiedetään, että siitä voi parantua. Ensimmäinen askel on ymmärtää, ettei tuoksu ole oikea vaaran merkki.
Julkaistu: 16.6.2021

1. Mistä on kyse, kun parfyymi, hiustenmuotoilutuote tai kukan tuoksu saa voimaan huonosti?

Kyse on tuoksuherkkyydestä, joka ei ole allergiaa. Tuoksuherkkyydessä keskushermosto reagoi hajuaistimuksiin niiden kemiallisesta koostumuksesta riippumatta. Jostain syystä tietty tuoksu alkaa merkitä haittaa tai jopa vaaraa. Siksi aistimus voimistuu aivoissa, ja voi tulla huonovointisuutta, heikkoutta, päänsärkyä ja aivosumua.
Allergioiden mekanismit elimistössä tunnetaan hyvin, ja ne ovat toisenlaisia. Allergiaoireita ovat esimerkiksi silmien ja limakalvojen turvotus, eritys ja kutina.
Tuoksuherkkyys on elimistön normaalien toimintojen voimistumista, ei sairaus. Lääketieteellisesti sitä pidetään ­samankaltaisena toiminnallisena häiriönä kuin muita aistiherkkyyksiä, kuten ääni-, valo- ja tuntoherkkyyttä.
Ympäristöherkkyyksissä hajuaisti voi herkistyä haitallisiksi arvioiduille tekijöille, kuten pakokaasulle, tupakansavulle, hyönteismyrkyille tai homeelle. Silloin on tavallista, että kokee myös tuoksuherkkyyttä.

2. Miten tuoksu­herkkyys kehittyy?

Kaikki alkaa evoluutiosta. Ihmisen on kautta aikojen pitänyt hengissä keskushermostossa sijaitseva koneisto, joka tarkkailee vaaroja ja haittoja.
Hermoston suojausreaktio on hyvä asia. Tuoksuherkkyydessä se on kuitenkin herkistynyt tavallisille ja hyvinkin heikoille tuoksuille, jotka eivät aiheuta ­oireilta suurelle osalle ihmisistä.
Tuoksuherkkyys ei ole synnynnäistä. Se kehittyy, kun tuoksu saa tiedon tai kokemusten kautta haittamerkityksiä. Vaikka tuoksuherkkyyden mekanismit tunnetaan, siitä ei pääse eroon helposti. Oireet ovat todellisia ja voivat pahimmillaan rajoittaa elämää niin, että on vaikeaa mennä ihmisten ilmoille, esimer­kiksi teatteriin tai ravintolaan.
Tuoksuherkkyys ei ole vaarallista. Jos ­oireet kuitenkin ovat voimakkaita, ihminen ei tiedä, onko haju oikeasti vaarallinen.

3. Viemärin haju ­ällöttää – olenko tuoksuherkkä?

Tuoksuherkkyys ei ole sitä, että reagoi voimakkaisiin, epämiellyttäviin hajuihin, kuten haisevaan viemäriin. Mutta jos menee toimintakyvyttömäksi tai pitää lähteä pois siksi, että jollain on partavettä tai vaatteissa on käytetty tuoksuvaa huuhteluainetta, reaktio on liian voimakas. Kyse voi olla tuoksuherkkyydestä myös, jos alkaa reagoida voimakkaasti tavanomaisiin tuoksuihin, erityisesti sellaisiin, joita on aiemmin sietänyt, ja jos tuoksujen ja hajujen välttäminen alkaa haitata tai rajoittaa elämää.

4. Miksi vaiva on ­tavallisempi ­naisilla?

Naisten ja miesten hajuaistit erottelevat ja tunnistavat hajuja samalla tavalla. Naisten herkempi hajuaisti vaihtelee kuitenkin hormonaalisen kierron mukaan, ja keskushermoston reak­tioissa on eroja. Evoluutiossa naiset ovat ehkä herkistyneet havaitsemaan vaaratekijöitä ympäriltään, koska heidän on pitänyt suojella jälkikasvua. Eroa voivat selittää rakenteelliset tai todennäköisemmin hormonaaliset tekijät.
10–40 prosenttia kokee olevansa tuoksuherkkiä, naiset useammin kuin miehet.
Lähde: Allergia-, iho- ja astmaliitto.

5. Miksi tuoksuherkkyyttä ei voida diagnosoida?

Hajuaistin heikentyminen ja menettäminen voidaan osoittaa lääketieteellisin tutkimuksin ja syyt selvittää. Tuoksuherkkyyttä ei pidetä lääketieteellisenä sairautena ehkä siksi, ettei sen osoittamiseksi ole menetelmää. Sen toteaminen perustuu ihmisen itsensä kertomaan.
Kuten muutkin aistiherkistymiset, tuoksuherkkyys voi joskus liittyä sairauksiin, esimerkiksi psyyken sairauksiin. Myös stressi voi vaikuttaa.
Tuoksuherkkyys on kuitenkin eri asia kuin se, ettei pidä tai pitää jostakin tuoksusta. Se on todellinen ja automaattinen, refleksimäinen hermoston reaktio.

6. Miksi joku ­inhoaa tiettyä hajua ja toinen ei inhoa?

Aivot ovat syntyessämme tyhjä taulu. Aistimukset saavat elämän aikana merkityksiä, joiden mukaan keskushermosto ohjaa reaktioitamme. Tietoisuus ympäristön hajujen ja tuoksujen mahdollisista haitoista voi lisätä tuoksuherkkyyttä. Tupakansavu on tästä hyvä esimerkki.
Varttuneemmat kansalaiset tietävät, että vielä 20 vuotta sitten tupakansavu ärsytti ihmisiä vähemmän. Silloin ravintoloissa sai polttaa. Nykyään julkisissa tiloissa ei saa tupakoida. Tuore kyselytutkimus kertoo, että 95 prosenttia Kuopion äitiysneuvolan nuorista äideistä piti tupakansavua epämiellyttävänä ja koki, että se aiheuttaa oireita.

7. Kannattaako tuoksuja vältellä?

Tuoksujen välttäminen saattaa voimistaa ja synnyttää tuoksuherkkyyttä, jos se tukee käsitystä tuoksujen haitallisuudesta. Aivojen kannalta ei ole hyvä pyrkiä olosuhteisiin, joissa on niukasti aistimuksia. Silloin voimme alkaa rea­goida asioihin, joita pidämme tällä hetkellä tavanomaisina.

8. Miksi muistamme tuoksut niin ­vahvasti?

Hajuaistimukset ja tunteet ovat samassa limbisessä järjestelmässä, ”liskoaivoissa” eli aivojen alueissa, jotka säätelevät tahdosta riippumattomia toimintoja. Se on mutkikas mekanismi, jonka toiminta ei ole kirkas ammattilaisillekaan. Tähän saadaan varmasti lisätietoa aivotutkimuksen myötä.

9. Tuoksuherkkyyteen ei ole ­lääkettä. Miten ­sitä voi hoitaa?

Herkkyyden vähentäminen lähtee ymmärryksestä, ­että tuoksu tai sen laukaisemat oireet eivät ole merkki vaarasta vaan aivojen reaktio, johon voi vaikuttaa.
Erilaisilla harjoitteilla pyritään vaimentamaan tarpeettoman voimakkaita automaattisia reaktioita. Keinoina on antaa tuoksuille ja oireille myönteisiä merkityksiä sekä opetella pysäyttämään tuoksuista laukeavat reaktiot. Harjoituksissa koetetaan myös kiinnittää huomio johon­kin muuhun kuin tuoksuun.
Hyviä tuloksia ei saa pelkästään tuoksuille siedättämällä.
Jos tuoksuherkkyys haittaa ja rajoittaa elämää, kannattaa hakea apua terveydenhuollosta. Mikäli tuoksuherkkyys liittyy ympäristöherkkyyteen, osaamista sen kuntoutukseen on muun muassa työterveyshuolloissa ja HUSin toiminnallisten häiriöiden poliklinikalla.
Lohduttavaa on, että kyky sietää tuoksuja voi palautua normaaliksi.

10. Pitääkö noudattaa kehotusta tulla tuoksutta vaikkapa bussiin tai työpaikalle?

On huomaavaista välttää voimakkaita tuoksuja. Tuoksuherkällä hajuste voi laukaista todella ikävät oireet, joita on vaikea estää.
Asiantuntija: Markku Sainio, Työterveyslaitos.
12 kommenttia