Apu Terveys

Moni tuntee sydämessään, kun elämässä kuohuaa – miten tunnistaa vakava rytmihäiriö?

Moni tuntee sydämessään, kun elämässä kuohuaa – miten tunnistaa vakava rytmihäiriö?
Rytmihäiriö voi olla täysin vaaraton, mutta pahimmillaan se on vakava oire. Siksi sydämentykytykset kannattaa oppia tunnistamaan.
Julkaistu: 22.1.2021

Sydämesi lyö noin satatuhatta kertaa vuorokaudessa. Välillä se sykkii nopeammin, välillä hitaammin. Joskus se myös tekee ylimääräisen lyönnin tai jättää sykäyksen väliin.

– Sekä täysin terve että toisaalta jollain lailla sairas sydän tekee kaikkea tätä. Toiset tuntevat sydämen temppuiluja jatkuvasti, mutta toiset eivät koskaan, sanoo kardiologi Olli Anttonen, joka on erikoistunut rytmihäiriöiden diagnostiikkaan ja hoitoon. Hän pitää vastaanottoa Lahden, Kouvolan ja Hyvinkään Mehiläisessä.

Lisälyöntejä tapahtuu lähes kaikilla terveilläkin ihmisillä. Niitä voi esiintyä jopa kymmeniätuhansia vuorokaudessa, ja useimmiten ne ovat vaarattomia. Jos lisälyönnit aiheuttavat tuntemuksia, ne voivat tuntua pelottavilta – ja ne kannattaa tutkia varsinkin, jos niitä esiintyy usein.

Lisälyönti voi tuntua ylimääräisenä lyöntinä tai ”muljahduksena”. Jotkut aistivat vain ylimääräisen lyönnin jälkeen tulevan tauon, jolloin tuntuu, että sydän jättää lyönnin väliin.

Syke vaihtelee suuresti myös terveellä ihmisellä. Normaali leposyke on 50–90 lyöntiä minuutissa, mutta se vaihtelee eri tilanteissa: fyysinen rasitus tai vaikkapa mielenkuohu voi nostaa sykkeen korkealle. Kun elimistömme tarvitsee lisää ”tehoa” syystä tai toisesta, sydän tekee työtä omalta osaltaan ja pumppaa verta nopeammin.

Normaalisti lyöntejä tahdistaa sydämen eteisen seinämässä oleva tahdistin- eli sinussolmuke. Joskus sähköimpulssi kuitenkin lähtee muualta sydämestä, mistä syntyy ylimääräinen lyönti. Valtaosa tällaisista lisälyönneistä on vaarattomia, eikä niille ole mitään erityistä syytä. Monesti niitä ei edes havaitse päivän toimien keskellä. Ne tuntee useimmiten vasta vuoteeseen mentyään.

Miksi kaikki eivät koskaan havaitse lisälyöntejä, vaikka niitä olisikin?

– Sitä ei tiedetä. On arveltu, että tämä voisi liittyä siihen, mistä kohtaa sydäntä lisälyöntiin johtava sähköimpulssi saa alkunsa, Olli Anttonen kertoo.

Lisälyöntejä esiintyy niin miehillä kuin naisillakin, ja ne yleistyvät iän myötä. Naisilla oireet lisään­tyvät usein vaihdevuosissa. Hormonitasapainon heittely lisää tahdosta riippumattoman hermoston oireita, jolloin myös syke vaihtelee tavallista enemmän.

Lisälyönnit voivat johtua arkisista syistä. Esimerkiksi kahvinjuonti, stressi, huolet, valvominen, alkoholi ja tupakointi lisäävät niiden mahdollisuutta. Jos lisälyöntejä on silloin tällöin, niitä ei tarvitse tutkia. Jos lisälyöntejä alkaa olla hyvin runsaasti tai tuntemukset häiritsevät tai huolestuttavat, kannattaa käydä lääkärissä, varsinkin jos taustalla on sydänsairaus.

– Sydämen kuuntelu stetoskoopilla ja sydänfilmi eli EKG kertovat paljon. Jos taustalta ei löydy mitään sairautta, mutta lisälyönnit häiritsevät, niitä voi hoitaa beetasalpaajalääkityksellä, Olli Anttonen sanoo.

Vaarattomat lisälyönnit vähenevät usein, jos lopettaa tupakoinnin, vähentää kahvinjuontia ja saa stressin aisoihin. Usein helpottaa, kun kuulee lääkäriltä, että sydän on terve.

Milloin lääkäriin?

Lähiaikoina jos:

Syke on poikkeuksellisen nopea tai hidas.

Oireiden vaatiessa jos:

Muljahtelua tai tykytyksiä silloin tällöin ja oire hermostuttaa.

Välittömästi jos:

Epätasainen syke, johon liittyy tajunnan häiriöitä.

Joskus syke on yhtäkkiä nopea, jolloin sydän voi hakata 150–180 kertaa minuutissa. Tällainen äkillinen tiheälyöntisyyskohtaus voi tulla sekä lapsille ja nuorille että aikuisille, myös senioreille. Kohtaus alkaa ja loppuu äkisti, ja sen voi laukaista sydämen lisälyönti, yskiminen, nieleminen tai pelästyminen.

Tiheälyöntisyyden eli takykardian taustalla voi olla useita mekanismeja. Etenkin nuorilla on useimmiten kyse vaarattomasta supravertikulaarisesta takykardiasta (SVT). Rytmihäiriön syynä on useimmiten synnynnäinen rakennepoikkeavuus, jonka vuoksi sydämen sähköimpulssi jää ikään kuin kiertämään poikkeavaan silmukkaan. Kohtauksia voi tulla vaikkapa kerran vuodessa tai jopa useita joka päivä.

– Tiheälyöntisyyskohtaus ei yleensä jää huomaamatta. Kun se yllättää ensimmäisen kerran, on syytä hakeutua lääkärin tutkimuksiin, jotta syy voidaan selvittää, Olli Anttonen sanoo.

Takykardiaan ja myös muihin rytmihäiriöihin käytetään nykyisin usein katetriablaatiohoitoa. Rytmihäiriö johtuu sydämen rakenteellisesta poikkeamasta. Se hoidetaan viemällä katetri nivustaipeesta sydämeen ja korjaamalla viallinen kohta sydämen seinämässä. Hoito tehdään useimmiten paikallispuudutuksessa, ja potilas kotiutuu jo samana päivänä.

– Rakenteellinen poikkeama korjataan joko jäädyttämällä tai polttamalla. Katetriablaatiosta on tullut tiheälyöntisyyden hoidossa rutiininomainen vaihtoehto lääkehoidolle, sillä kertahoidolla saavutetaan usein erinomaiset tulokset, Olli Anttonen sanoo.

Lisälyöntejä tapahtuu lähes kaikilla terveilläkin ihmisillä.

Liian hidas sydämen syke johtaa verenpaineen laskuun, huimaukseen ja jopa tajunnan menetykseen. Tällainen tilanne on aina syytä tutkia nopeasti. EKG eli sydänfilmi paljastaa usein hitaan sykkeen syyn, joka vanhemmilla ihmisillä on usein sydämen toiminnan heikkeneminen. Jos tahdistinsolmuke ei jaksa enää toimia normaalisti, syke ja verenkierto heikkenevät.

– Sinussolmukkeen toiminta voi heikentyä iän tai esimerkiksi tulehdussairauden vuoksi. Tyypillisin potilas on yli 70-vuotias, joka tulee vastaanotolle huimauksen ja äkillisen uupumisen vuoksi, Olli ­Anttonen kertoo.

Hidaslyöntisyyteen ei ole lääkehoitoa, vaan ­yleensä tarvitaan sydämentahdistin. Se sijoitetaan ihon ­alle useimmiten oikean solisluun alapuolelle. Tahdistimesta sydämeen kulkee verisuonia pitkin yksi tai useampi johto, joiden kautta sähköimpulssit välittyvät. Operaatio tehdään paikallispuudutuk­sessa.

Vakavat rytmihäiriöt voivat aiheuttaa rintakipua, hengenahdistusta ja jopa tajunnan menetyksen. Usein rytmihäiriöt tulevat kohtauksina, eikä niitä ole aina helppoa pyydystää sydänfilmiin eli sydämen toimintaa kuvaavaan sähkökäyrään (EKG).

– Jos rytmihäiriö ei osu kuvaushetkeen, sitä ei saada EKG:llä näkymään. Siksi sydämen toimintaa tutkitaan usein pidemmillä rekisteröinneillä, jolloin potilas kantaa mittalaitetta mukanaan esimerkiksi 1–2 vuorokauden ajan, Olli Anttonen sanoo.

Vuorokauden kestävää mittausta kutsutaan holteroinniksi. Joskus tarvitaan vielä pidempi, jopa kuukausia kattava rekisteröinti, jolloin ihon alle voidaan asentaa pieni usb-tikkua muistuttava mittauslaite. Se mittaa sydämen toimintaa pitkältä ajalta, jolloin saadaan rekisteröityä harvemmin toistuvat häiriöt.

Eteisvärinä on yleisin sairaalahoitoa vaativa rytmihäiriö. Flimmeriksikin kutsuttu häiriö yleistyy iän myötä, ja yli 75-vuotiaista sitä sairastaa jo yksi ­kymmenestä. Se voi liittyä mihin tahansa sydän­sairauteen, kuten korkeaan verenpaineeseen, mutta myös esimerkiksi kilpirauhasen liikatoimintaan. Eteis­värinäkohtaus on erityisen vaarallinen, jos se yhdistyy johonkin perussairauteen. Etäisvärinää voi kuitenkin esiintyä myös terveillä iäkkäillä.

– Eteisvärinä lisää huomattavasti aivoinfarktin ­riskiä, ja siksi sen tunnistaminen olisi hyvin tärkeää, kardiologi Olli Anttonen painottaa.

Eteisvärinässä sydämen eteinen ei supistu kammion kanssa samassa tahdissa, vaan paljon ­tiheämmin. Sähköimpulssit kulkeutuvat eteisestä sattumanvaraisesti kammioiden puolelle, minkä ­seurauksena syke on epäsäännöllinen. Sydän lyö ­nopeasti ja epäsäännöllisesti. Rasitus saa tällöin ­hengästymään ja väsymään.

Eteisvärinä ei kuitenkaan välttämättä oireile mitenkään, ja osalla potilaista juuri aivoinfarkti on sen ensimmäinen merkki – joillekin valitettavasti myös viimeinen. Eteisvärinäkohtaus on harvoin itsessään hengenvaarallinen, mutta usein toistuvista kohtauksista voi aiheutua verihyytymiä, jotka aivoihin kulkeutuessaan aiheuttavat siellä infarktin.

Pitkäkestoisessa eteisvärinässä syke palautetaan normaaliksi rytminsiirrolla. Myös verenohennuslääkitystä tarvitaan usein. Eteisvärinää, kuten muitakin takykardioita, hoidetaan nykyisin menestyksellisesti katetriablaatiolla joko poltto- tai jäädytystekniikkaa käyttäen. Tätä melko vaativaa katetrihoitoa tehdään jo kaikissa yliopistosairaaloissa ja joissakin keskussairaaloissa.

Vaarallisin ja välittömästi henkeä uhkaava rytmihäiriö on kammiovärinä, joka liittyy usein akuuttiin sydäninfarktiin. Tällöin sydämen kammiot värisevät tehottomasti 300–500 kertaa minuutissa, ja veri lakkaa kiertämästä. Kammiovärinä aiheuttaa kuoleman nopeasti, ellei rytmiä saada käännettyä.

Hengenvaaralliset rytmihäiriöt aiheuttavat yleensä tajuttomuuden. Välittömästi aloitettu paineluelvytys voi pitää potilaan elossa siihen saakka, kun ensihoito aloittaa potilaan hoidon defibrillaattorilla tehtävällä rytminsiirrolla ja lääkityksellä. 

Tunnista oireet

Hidaslyöntisyys, voimattomuus

• Voi johtua tahdistin­solmukkeen toiminnan heikentymisestä.

-> Hakeudu viipymättä lääkäriin. Yleensä ei kuitenkaan ole tarvetta päivystyskäyntiin.

Epätavallisen nopea syke, joka alkaa ja loppuu äkisti

• Tiheälyöntisyys eli takykardia.

-> Hakeudu tutkimuksiin.

Ajoittain tuntuvat ylimääräiset lisälyönnit, muljahdukset

• Useimmiten vaarattomia.

-> Tutkimuksiin, jos lisääntyvät tuntuvasti tai jos oire hermostuttaa.

Lisälyönnit, joihin liittyy rintakipua, voimattomuuden tunnetta tai pyörrytystä

• Voi olla eteis­värinä­kohtaus.

-> Heti lääkäriin.

Potilas tajuton, sykettä ei tunnu

• Voi olla vakava rytmi­häiriö, kuten kammio­värinä.

-> Soita 112. Aloita elvytys ja seuraa ensihoidon ohjeita.

Seuraa sykettä ja pelasta henkesi!

Sykkeen epätasaisuus voi olla eteisvärinän oire. Siksi säännöllinen sykkeen seuranta on iäkkäille tärkeää.

Omaa sykettä voi seurata mittaamalla sykettä säännöllisesti ranteesta, mutta parempi keino on käyttää esimerkiksi kotikäyttöistä verenpainemittaria. Nykyisin sykettä mittaavat myös monet ranteessa pidettävät älylaitteet.

Eteisvärinä aiheuttaa nopeaa ja epäsäännöllistä sykettä. Verenpaineen mittauslukemat voivat heittelehtiä ja verenpainemittari ilmoittaa häiriöstä.

– Jos verenpainemittari näyttää sekoavan eikä kyse ole patterin loppumisesta, kannattaa lähteä tutkimuksiin seuraavan 24 tunnin aikana, kardiologi Olli Anttonen sanoo.

Digitaaliset apuvälineet voivat siten merkittävästi auttaa tunnistamaan oireettoman eteisvärinän, mikä puolestaan pelastaa ihmishenkiä.

Asiantuntija: kardiologi Olli Anttonen, Mehiläinen.

Kommentoi »