Eteisvärinä syntyy, kun sydämen sinussolmuke menee pois päältä. Sydämessä on kaksi eteistä ja kaksi kammiota, ja sydämen toimintaa ylläpitävä sähköinen rytmi syntyy oikean eteisen yläosassa olevassa sinussolmukkeessa.
Kun sinussolmuke menee pois päältä, eteisiin syntyy sähkörintamia, jolloin ne alkavat väristä. Sähköimpulssi leviää kammioihin epätasaisesti ja saa ne supistelemaan epärytmikkäästi. Sitä kutsutaan eteisvärinäksi
Eteisvärinä ei välttämättä oireile mitenkään.
Tavallisin oire on rytmihäiriön tunne. Voi tuntua kuin sydän pomppisi eri tahtiin tai hakkaisi vauhdilla. Oireet voivat ilmaantua yhtä hyvin levossa kuin rasittavassa, jännittävässä tai stressaavassa tilanteessakin. Ne voivat alkaa pulssin ollessa matala, esimerkiksi yöllä.
Rytmihäiriön tunnetta ei kuitenkaan välttämättä ole, vaan olo voi tuntua epämääräisen väsyneeltä tai huonovointiselta.
Yksi oire voi olla se, että esimerkiksi portaiden nousu on tavallista työläämpää. Rasituksen aikana sydän hakkaa usein tavallista lujemmin ja syke nousee herkemmin.
Usein eteisvärinää on alkuvaiheessa vain hetkittäin, esimerkiksi 5–10 minuuttia kerrallaan. Myöhemmin kohtaukset pitkittyvät tuntien ja päivien mittaisiksi. Ennen pitkää eteisvärinästä tulee monille pysyvä riesa.
Eteisvärinän tunnistaminen on vaikeaa
Päällä oleva eteisvärinä näkyy sydänfilmissä. Jos eteisvärinäkohtaus ehtii mennä ohi, sitä ei voi nähdä jälkikäteen EKG:ssä. Tämä tekee eteisvärinän toteamisesta haastavaa.
Neurologilla voi olla vahva epäilys, että aivoinfarktin syynä on eteisvärinä. Lääkitystä ei silti voi aloittaa, ellei EKG:ssä näy mitään poikkeavaa. Usein eteisvärinää yritetäänkin ”metsästää” myöhemmin.
Eteisvärinässä pulssi on aina enemmän tai vähemmän epätasainen.
Holter-rekisteröinti kestää usein 1–2 vuorokautta, mutta eteisvärinä ei jää välttämättä siinä kiinni, jos kohtaus ei tule juuri rekisteröinnin aikana. Tutkijat ovat kehittämässä laitteita, joilla voi itse mitata sydämen toimintaa.
Yksi merkki on pulssi: eteisvärinässä se on aina enemmän tai vähemmän epätasainen. Pulssin tunnusteleminen on tärkeää. Myös verenpainemittarista näkee pulssin. Jos pulssi on täysin erilainen kuin aiemmin, kannattaa lähteä sydänfilmiin.
Iso osa aivoinfarkteista johtuu eteisvärinästä
Kun sydän on epärytmissä, veri jää paikoilleen eteisten seinämiin, erityisesti vasemmassa eteisessä olevaan korvakepussukkaan. Silloin voi syntyä verihyytymiä, ja pumppuna sydän puskee hyytymän liikkeelle.
Jos hyytymä menee varpaaseen, verenkierto pysähtyy ja varvas menee kuolioon. Tavallisimmin hyytymäkuitenkin vilahtaa aivoihin, jossa se voi aiheuttaa aivoinfarktin. On esitetty, että kaikista aivoinfarkteista noin kolmasosa johtuisi eteisvärinästä. Todellisuudessa määrä on suurempi, sillä kaikkia eteisvärinöitä ei löydetä.
Eteisvärinä ei ole sydämelle vaarallinen eikä johda sen pysähtymiseen, mutta sen seuraukset voivat siis olla katastrofaaliset.
Eteisvärinään liittyvää aivoinfarktia ei estetä hoitamalla sydämen rytmiä vaan käyttämällä hyytymistä estävää lääkitystä yleensä loppuelämän ajan.
Ylipaino, uniapnea ja laskuhumala altistavat eteisvärinälle
Samoin kilpirauhassairaudet, erityisesti kilpirauhasen liikatoiminta. Muita tavallisimpia syitä ovat ylipaino, kohonnut verenpaine, muut sydänsairaudet ja uniapnea eli unenaikaiset hengityskatkokset.
Myös humalajuominen ja erityisesti laskuhumala altistavat eteisvärinäkohtaukselle. Kestävyysurheilukin saattaa olla altistava tekijä, mutta urheilua ei pidä tämän vuoksi lopettaa, sillä sen hyödyt ovat haittoja suuremmat.
Ikääntyessä eteisvärinän riski nousee: 80-vuotiailla eteisvärinä on kymmenen kertaa yleisempi kuin 50-vuotiailla.
Asiantuntijat: osastonylilääkäri Erkki Ilveskoski, Tays Sydänsairaala, ja ylilääkäri Anna-Mari Hekkala, Sydänliitto.
Juttu on julkaistu Apu Terveys -lehdessä 7/2019.
