Terve.fi

Treenarin uimakoulu

Treenarin uimakoulu
Uinti on hellä ja nivelystävällinen liikuntamuoto. Kuntouinti kohentaa tehokkaasti aerobista kuntoa eli kestävyyttä. Hapenkuljetuselimistön kunnon kohentuessa vahvistuvat sydän, keuhkot ja verisuonet.
Julkaistu: 21.6.2012

Vedessä vallitsee hydrostaattinen paine, jonka vaikutus vahvistuu mitä syvemmällä ollaan. Hydrostaattinen paine tehostaa verenkiertoa, jolloin sydämen iskutilavuus kasvaa.

Vedessä sydämen syke onkin keskimäärin n. 10-15 lyöntiä alhaisempi, joka on huomioitava harjoituksen kuormittavuutta tarkkailtaessa. Veden aiheuttama paine tehostaa myös hengityselimistön toimintaa. Paineen vaikutus vastustaa sisään hengitystä, mutta helpottaa uloshengitystä. Siksi esim. astmaatikkojen on turvallista ja tehokasta harjoitella altaassa. Paineen vaikutuksesta myös Imunestekierto tehostuu, jolla on myös turvotusta vähentävää vaikutusta.  Uimahallin lämmin ja kostea ilma on myös astmaatikolle suotuisa harjoitusympäristö.

Vedessä vallitsee maan vetovoimalle vastakkainen noste, joka vähentää tukirankaan kohdistuvaa kuormitusta. Siksi vesi on oivallinen elementti liikkua, mikäli henkilöllä on paljon ylipainoa, reuma tai jokin muu nivelsairaus. Myös alaraajojen tai selän kuntoutukseen vesi tarjoaa hellän, mutta sopivasti haastavan kuntoutusympäristön.

Uidessa työskentelee samanaikaisesti suuri joukko lihaksia, joten energiaa kuluu rutkasti. Siksi uinti sopii hyvin painon hallintaan ja kiinteytymiseen tähtääväksi kuntoliikuntamuodoksi. Säännöllinen harjoittelu ylläpitää myös liikkuvuutta sekä koordinaatiokykyä ja erilaiset veto- ja potkuharjoitteet toimivat samalla myös hyvinä lihaskuntoharjoituksina (kestovoima).  

Tärkeintä uintitekniikassa on pinnanmyötäinen ja virtaviivainen asento sekä hyvä ”ote” vedestä käsivedon aikana. Virtaviivainen asento vastustaa ja hyvä ote vedestä mahdollistavat tehokkaan eteenpäin menemisen. Rennot, lantiosta lähtevät potkut pitävät jalat pinnan tuntumassa ja antavat lisävauhtia käsivedoille. Virtaviivaista vartalon asentoa et saavuta painamatta kasvojasi veteen krooli- ja rintauinnissa tai pitämättä korviasi vedessä selkäuinnissa. Hyvät uimalasit helpottavat kasvojen painamista veteen ja mahdollistavat rentouden säilyttämisen ja veteen puhaltamisen.

Jos uintitekniikka on pahasti hukassa, kannattaa ottaa osaa aikuisten uintitekniikkakouluun tai vaihtoehtoisesti kokeilla vesijumppaa tai vesijuoksua lajiin erityisesti kehitetyn kelluntavyön avustuksella. Kun luottamus veteen kasvaa ja tuntuma paranee, voit hyvin lähteä hiomaan uintitekniikkaasi seuraavien tekniikkavinkkien avulla. Tarkemmat tekniikkaohjeet ja johdattelevat harjoitteet löydät kunkin uintitekniikan kohdalta.  

Uinnin tekniikkavinkit pähkinänkuoressa

• Pyri rentoon uintitekniikkaan sekä hengitykseen. Puhalla veteen suun ja nenän kautta

• Ui rennosti ja käytä vain tarvittavia lihaksia työskentelyyn

Asento

• Pyri säilyttämään virtaviivainen asento ja rentous uidessasi

• Paina kasvot veteen liu’un aikana

Ote ja käsiveto

• Aseta kämmenet levyksi ja pyri löytämään hyvä ote vedestä

• Säilytä suora rannekulma käsivedon aikana

• Suuntaa käsiveto vartalon edestä sivu- tai alakautta suoraan taakse – saata veto loppuun saakka

• Vedä ja työnnä vettä taaksepäin, jotta liikkuisit suoraan eteenpäin

Potku

• Potki suorin jaloin ja rennoin potkuin, jotka lähtevät lantiosta saakka – älä anna lonkkien koukistua

Kun hallitset hyvin uintitekniikan, saat harjoitteluusi tehoa ja jaksat uida kauemmin!

Kommentoi »