Kauneus & Terveys

"Toinen syöpä vei palkkatulot"

2

Rintasyövän sairastanut Anneli Jauhiainen oli juuri päässyt taloudellisesti jaloilleen, kun toinen syöpä iski.
Teksti Emmi Oksanen
Kuvat Raisa Kyllikki Ranta

Anneli Jauhiainen, 54, lähihoitaja, Kouvola:

”Sairastuin rintasyöpään loppusyksyllä 2009. Minut leikattiin joulun alla. Sen jälkeen selvisi, että säde- ja sytostaattihoitoni kestävät vuoden.

Kun kuulin vuoden sairauslomasta, aloin miettiä nopeasti raha-asioita.

Olin eronnut vuotta aiemmin, ottanut ison lainan ja ostanut ex-mieheni osuuden omakotitalostamme. Jäimme asumaan siihen kahdestaan tyttäreni kanssa.

Minulla oli vakituinen työsuhde ja vakaat tulot mutta ei säästöjä.

Ensimmäiset kuukaudet sain täyttä palkkaa, joka oli 2 400 euroa bruttona kuukaudessa. Sen jälkeen putosin Kelan sairauspäivärahalle. Pystyin silti maksamaan 550 euron lainanlyhennyksen.

Vaatteiden ostamiseen, ulkona syömiseen ja matkusteluun ei ollut sairauslomalla rahaa. Kun pääsin palaamaan töihin hoitojen jälkeen, rahatilanne palasi ennalleen.

Viiden vuoden seuranta-ajan jälkeen minun piti saada terveen paperit. Sainkin kuulla sairastuneeni sappitiesyöpään. Se tuntui kauhealta.

Pian selvisi, että kasvain on osittain maksan sisällä ja levinnyt lisäksi lähimpiin imusolmukkeisiin. Lääkärit sanoivat, ettei sitä voida leikata.

Minua hoidettiin sytostaateilla puoli vuotta. Kasvain pienentyi olemattomiin, mutta lääkäreiden mukaan se ei häviä kokonaan.

Itse haluan uskoa, että paranen. En halua miettiä syöpäni ennustetta.

Olen ollut poissa töistä syksystä 2014 alkaen. Huhtikuun alussa sain työkyvyttömyyseläkepäätöksen.

Sitä ennen olin työkokeilussa vanhaan työhöni, mutta väsyin siinä liikaa. Muita oireita kuin väsymys minulla ei oikeastaan olekaan.

Eläkkeestäni jää käteen 1 200 euroa kuussa. Se on noin tuhat euroa vähemmän kuin palkkani oli.

Kaikki rahat menevät asuntolainaan, talon lämmittämiseen, ruokaan ja muihin arkimenoihin.

Saan noin 300 euroa ylimääräistä rahaa, kun teen perhehoitajan ja henkilökohtaisen avustajan töitä kolmisenkymmentä tuntia kuukaudessa. Olen saanut kaksi kertaa runsaat 4 000 euroa perintöä.

Rahoilla olen matkustanut tyttäreni kanssa Kroatiaan ja Thaimaahan.

Olisi varmaan ollut fiksua säästää pahan päivän varalle, mutta haluan myös nauttia elämästä. En tiedä, kuinka kauan se jatkuu.

Olen sopeutunut elämään pienellä rahalla. Ostan ruokakaupasta halvimpia elintarvikkeita ja menen ostoksille sinne, missä kahvi tai pyykinpesuaine ovat tarjouksessa.

Elämässä pärjää, vaikka ei pysyisi terveenä. Jos olisin tottunut elämään leveästi, pudotus olisi ollut varmasti paljon kovempi.

Toki haaveilen, että voisin käydä hemmotteluhoidoissa ja matkustaa esimerkiksi Intiaan ja Malediiveille.

Ihmiset puhuvat, kuinka heillä ei ole rahaa, vaikka heillä olisi 4 000 euroa säästössä ja kaksi tienaajaa taloudessa.

Minulla ei ole oikeasti rahaa. Jos kotini öljypannu hajoaa, en tiedä, miten saan sen korjattua. Haluan silti luottaa elämään.”

Juttu on julkaistu Kauneus & Terveys -lehden numerossa 16/2017.

Julkaistu: 6.2.2019