Suomalainen aikuinen juo keskimäärin kymmenen litraa puhdasta alkoholia vuosittain. Kymmenen viime vuoden aikana on tultu alaspäin kaksi litraa vuoden 2010 huippulukemista, mutta kulutus on edelleen runsasta.
Muutama vuosi sitten alkoholin kohtuullista käyttöä viinin muodossa pidettiin melkeinpä terveystekona. Nyt on toisin.
Alkoholi on syöpää aiheuttava aine. WHO on laittanut kaikki alkoholipitoiset juomat syöpävaikutuksiltaan samaan kastiin tupakan kanssa. Alkoholi lisää erityisesti rintasyöpää ja maksasyöpää sekä yläruoansulatuskanavan syöpiä. Se on juomista ylivoimaisesti pahin syövän riskitekijä. Limonadit jäävät kauas taakse.
On myös huomattu, että hyvin vähäinenkin alkoholinkäyttö rasvoittaa maksaa, jos perimä altistaa sille. Tällöin alkoholin kohtuukäyttöäkin on syytä välttää, kuten myös lihomista ja liiallista määrää höttöhiilareita ja tyydyttynyttä rasvaa. Myös ei-alkoholiperäisestä rasvamaksasta kärsivän kannattaa pidättäytyä alkoholista lähes täysin.
Alkoholi nakertaa yöunta. Vielä vuosikymmen sitten unitutkijakin saattoi suosittaa iltamyssyä, mutta ei enää. Alkoholin vähäinenkin juominen ilta-aikaan rikkoo unen tervettä rakennetta. Unesta tulee vähemmän eheyttävää ja ohutta. Riittävän hyvälaatuinen uni taas on yksi hyvän terveyden edellytyksistä.
Alkoholi on myös melkoinen kaloreiden lähde. Kymmenen litraa puhdasta alkoholia vuodessa tarkoittaa 154:ää kilokaloria päivää kohden. Tämän päälle tulevat siidereiden, lonkeron, oluen ja lantrinkien sokerit.
Jos vuodessa kuluu kymmenen litraa alkoholia vaikkapa keskioluena tai lonkerona, siitä kertyy sokereita joka päivälle noin 80 kilokalorin eli kuuden sokeripalan verran. Pelkistä alkoholijuomista siis 234 kilokaloria jokaiselle päivälle jyvitettynä – ei vain viikonlopuille. Päälle vielä alkoholin juomiseen liittyvät pikkusuolaiset ja krapulasyömingit.
Varovasti arvioidenkin voi väittää, että alkoholin juominen lisää suomalaisen keskimääräistä energiansaantia juomien ja lisääntyneen syömisen muodossa ainakin 300 kilokaloria päivässä. Määrä on saman verran kuin reilun kokoisessa suklaapatukassa.
Vielä vuonna 2010 ajateltiin, että alkoholin kohtuukäyttö suojaa sydäntä. Nyt uudet laajat ja luultavasti paremmat väestötutkimukset näyttävät, että mitään hyötyä ei tulisikaan.
On kyllä totta, että alkoholi lisää hiukan HDL-kolesterolia ja diabetekselta suojaavaa adiponektiiniä sekä vähentää veren hyytymisreaktioihin osallistuvan fibrinogeenin pitoisuutta, mutta muut vaikutukset nakertavat tätä hyötyä. Lisäksi alkoholi tunnetusti nostaa verenpainetta annosvasteisesti, ja siksi alkoholia runsaasti juovilla on enemmän aivoverenvuotoja.
Moni pitää tipatonta tammikuuta. Siinä on järkeä. Saattaisi kannattaa jatkaa seuraavaan jouluun saakka.
Kirjoittaja on laillistettu ravitsemusterapeutti, FT, MBA.
