Kauneus ja Terveys

Tiesitkö tämän botoxista?

Tiesitkö tämän botoxista?
Botoxista eli botuliinista on apua moneen vaivaan. Muun muassa liikahikoilu tai migreeni voivat talttua sen avulla.

Myönnä pois. Kun kuulet sanan botox, mieleesi tulee otsan ja silmäryppyjen silottaminen pistoksilla. Yhdysvalloissa tämä pitää paikkansa, sillä siellä botoxia, joksi botuliinia puhekielisesti kutsutaan, käytetään paljon kosmeettisissa korjauksissa.

Suomessa totuus on toinen: botuliinilla hoidetaan sairauksia ja erilaisia oireita, kuten migreeniä ja lihasjäykkyyttä, ja sen kosmeettinen käyttö on vähäisempää.

– Useimmiten botuliinia käytetään erityyppisten dystonioiden hoitoon. Dystoniat ovat monimuotoinen sairausryhmä, johon liittyy tahdonalaisten lihasten kontrolloimattomia kouristuksia. Myös aivoverenkiertohäiriön jälkeistä spastisuutta eli lihasjäykkyyttä hoidetaan botuliinilla, kertoo neurologian dosentti Esko Kinnunen Hyvinkään Mehiläisestä. 

Botuliini on lamauttavaa myrkkyä

Botuliinia on olemassa monenlaista. Eniten käytetään A-tyypin botuliinia, jota myydään muun muassa nimillä Botox, Xeomin ja Dysport.

Ne sisältävät anaerobibakteeri Clostridiumin tuottamaa botuliinitoksiinia. Se on hermomyrkky, joka lamauttaa hermopäätteitä.

Botuliinia on myös maaperässä ja pilaantuneessa ruoassa. Syötynä se voi aiheuttaa suolistomyrkytyksen.

– Lääkkeenä annosteltavaa A-tyypin botuliinia ei tarvitse pelätä. Se on oikein annettuna erittäin turvallinen hoito. Hoidon yhteydessä botuliinia pääsee verenkiertoon niin mitätön määrä, ettei se rasita sisäelimiä.

Sairauksien hoidossa käytettävät määrät ovat äärettömän pieniä ja kosmeettisissa korjauksissa vielä pienempiä.

Normaaliannos on 100–200 yksikköä ja kasvoihin laitetaan vain 20–50 yksikköä. Myrkyllinen annos on moninkertainen.

Botuliinin pistokohdalla on väliä

Botuliini tehoaa monenlaisiin vaivoihin, koska se estää välittäjäaineena toimivan asetyylikoliinin vapautumisen hermopäätteistä.

Esimerkiksi dystonioissa asetyylikoliini aiheuttaa lihaksen ei-toivotun supistumisen. Kun botuliini lamauttaa hermopäätteen, asetyylikoliinia ei vapaudu, eikä lihas supistu.

Pistoskohdan oikea paikka on tärkeä. Esimerkiksi dystoniaa sairastavalta etsitään häiriöitä tuottavat lihakset ääreishermoja kartoittavalla ENMG-tutkimuksella.

Vaikutukset vaihtelevat sen mukaan, mitä oiretta hoidetaan. Dystonian hoidossa ensimmäiset hoitokerrat eivät aina tuo hyvää tulosta, mutta tulos paranee hoitokertojen myötä. Virtsankarkailua hillitessä hoito lopetetaan, jos kahdella yrittämällä tuloksia ei ole tullut.

Myös vaikutusaika vaihtelee. Dystoniassa hoitojen maksimaalinen vaikutus ilmenee 2–3 viikon kuluttua, virtsankarkailutapauksissa jo parin viikon aikana. Vaikutus kestää yleensä kuukausia, jopa puoli vuotta.

Tavallisin sivuvaikutus on lihasheikkous. Se kestää yleensä pari viikkoa.

Migreenin viimeinen hoitokeino

Botuliinin teho migreenin hoidossa tuli ilmi sattumalta, kun pistoksia kosmeettisista syistä ottaneet ilmoittivat migreenin parantuneen. Vaikutus perustunee migreenin ja lihasjännityksen väliseen yhteyteen.

Neurologit hoitavat botuliinilla myös jännityspäänsärkyä ja bruksismia eli hampaiden narskuttelua.

Botuliini on aina migreenin viimeinen hoitokeino, kun kaikki tavanomaiset hoitokeinot on kokeiltu ja havaittu riittämättömiksi.

Eikä hoitoa anneta kenelle tahansa: päänsärkyä tulisi olla 15 päivänä kuukaudesta ja ainakin kahdeksana päivänä säryn pitäisi täyttää migreenin kriteerit.

Tyypillisesti botuliinia pistetään migreenistä kärsiville niskaan, otsaan tai ohimolle. Niskassa se lievittää lihasjännitystä, otsalla ja ohimoilla se lamauttaa kipua ja ärsytystä välittävien hermosolujen toimintaa.

– Tavallisesti migreenipotilas noutaa botuliinin itse apteekista, kun on saanut reseptin. Kuivatussa muodossa oleva botuliini liuotetaan vastaanotolla keittosuolaan. Sen jälkeen lääkäri ruiskuttaa aineen tarkasti määritettyihin pistospaikkoihin, Kinnunen kertoo.

Noin puolella migreenipotilaista kohtausten määrä ja särky vähenevät ja elämän laatu paranee.

Bruksismipotilaalle pistos annetaan purentalihaksiin, jolloin niiden voima heikkenee. Tällöin moni­ voi päästä eroon hammaskiskoista, joilla purentaongelmia tavallisesti hoidetaan.

Botuliini lamauttaa virtsarakon

Botuliinista on saatu apua myös virtsarakon ongelmiin, erityisesti neurogeenisen ja idiopaattisen yliaktiivisen rakon hoitoon.

Neurogeenisella rakolla tarkoitetaan toimintahäiriöitä, jotka johtuvat neurologisista ongelmista, ­kuten selkäydinvammasta, MS-taudista tai Parkinsonin taudista.

Yliaktiivinen rakko puolestaan ilmenee virtsan pakkokarkailuna ja tihentyneenä virtsaamisen tarpeeena. Kun puhutaan idiopaattisesta muodosta, oireille ei ole osoitettavissa selvää syytä.

– Oli kyse kummasta muodosta hyvänsä, yleensä botuliinihoitoon siirrytään vasta, kun lääkehoidot on kokeiltu, eikä niillä ole saavutettu riittävää tulosta, kertoo urologian erikoislääkäri Anna-Kaisa Pere Hyvinkään sairaalasta.

Ennen hoitoa virtsarakko katetroidaan ja puudutetaan. Ainetta pistetään ainakin kymmenen kohtaan.

Koska aine lamauttaa virtsarakkoa supistavaa lihasta, virtsankarkaaminen vähenee tai loppuu ja tunne virtsaamispakosta vähenee.

Hoidossa on myös riskinsä. Kaikki eivät hyödy hoidosta ollenkaan, mutta sitä ei voi tietää etukäteen. Joskus hoidosta voi tulla virtsatieinfektio.

Joskus harvoin rakko voi lamaantua liikaa. Tällöin se ei tyhjene normaalisti.

Potilaan on tiedettävä riskistä ja suostuttava tarvittaessa toistokatetrointiin. Tällöin virtsa rakko pitää tyhjentää itse katetrilla.

– Yleensä hoidosta ei seuraa kuin lievää virtsan kirvelyä, Pere kertoo. 

25 pistosta kainaloon

Jos kainalot, kämmenet ja jalkapohjat hikoilevat häiritsevän paljon, botuliinista voi olla apua.

Ensin tulee silti testata deodorantit ja antiperspirantit. Myös iontoforeesi-hoidolla voidaan kokeilla supistaa hikirauhasaukkoja. Vasta tämän jälkeen kokeillaan botuliinia.

– Kämmenien ja jalkapohjien hoito botuliinilla on vaikeampaa kuin kainaloiden, koska pistäminen on kivuliasta ja vaatii yleensä puudutuksen, kertoo ihotautien erikoislääkäri Matti Kartamaa Helsingin Mehiläisestä.

Pistokset, noin 25 kainaloa kohden, ruiskutetaan ihoon erittäin ohuella ja lyhyellä neulalla. Vaikutus pistos alueen alla oleviin lihaksiin on olematon.

– Hoidon jälkeen pistoskohtiin voi tulla rakkulamaista pullotusta, joka johtuu ihon sisään ruisku­tetusta nestemäärästä. Se häviää nopeasti.

Kun ainetta laitetaan käsiin, lihasvoima voi heiketä hetkellisesti ja tavarat voivat putoilla. Kainaloiden hoidosta ei yleensä ole mitään haittaa.

Koska botuliini lamaannuttaa hikirauhasten toiminnan, hikoilu vähenee tai loppuu jo parissa viikossa. Vaikutus voi kestää jopa puoli vuotta.

Mitä botuliini maksaa?

● Julkisessa sairaudenhoidossa botuliinilla hoidetaan dystonioita, spastisuutta, bruksismia sekä yliaktiivista rakkoa. Hoito maksaa potilaalle sairaala- ja toimenpidemaksun verran.

● Yksityispuolella potilas maksaa lääkkeestä sekä toimenpiteestä, josta saa Kela-korvauksen.

● Vaikean kainaloiden liikahikoilun botuliinihoito kuuluu Kela-korvattavuuden piiriin. Tätä hoitoa annetaan pääasiassa yksityisellä puolella.

● Migreenin hoitoon tai kämmenten ja jalkapohjien liikahikoilun hoitoon ei saa Kela-korvausta vaan hoito pitää maksaa kokonaan itse.

● Hoidon hinta määräytyy käytettävän botuliinimäärän mukaan. Migreeniin botuliinia tarvitaan 150-200 yksikköä. Se maksaa noin 600 euroa ja hintaan lisätään lääkärikulut.

Kenelle hoito sopii?

● Lähes kaikille teini-iästä alkaen. Vain jotkut neurologiset sairaudet, kuten lihasheikkoustauti, estävät hoidon. Raskaana oleville tai imettäville äideille hoitoja ei anneta.

● Yhteisvaikutukset muiden lääkkeiden kanssa ovat harvinaisia, kuten myös allergiset reaktiot.

● Botuliinihoitoja annetaan korkeintaan kolmen kuukauden välein. Tiheämpi hoitoväli voi aikaan saada vasta-aineita, jotka tekevät hoidon tehottomaksi.

● Hoidon takia ei tarvitse ottaa sairauslomaa ja autoakin saa ajaa heti hoidon jälkeen.

● Hoidon antajan tulee olla kokenut botuliinihoitoihin perehtynyt lääkäri. Jos pistos ei osu kohdalleen, se voi lamaannuttaa tilapäisesti viereisiäkin lihaksia. Esimerkiksi väärään kasvojen kohtaan annettu pistos voi aiheuttaa silmäluomen tilapäistä roikkumista.

Julkaistu: 2.10.2015
Kommentoi »