Kauneus & Terveys

Tee suolistollesi palvelus ja huolehdi tämä asia kuntoon ravitsemuksessasi, asiantuntija sanoo

Tee suolistollesi palvelus ja huolehdi tämä asia kuntoon ravitsemuksessasi, asiantuntija sanoo
Ravitsemustieteen dosentti, yliopistonlehtori ja tutkimusryhmän johtaja Anne-Maria Pajari tietää työnsä kautta, miten voimme lisätä terveyttämme ruoan avulla. Hänestä kuidun monipuolinen saanti on erityisen tärkeää. Mutta miksi?
Kuvat Suvi Elo, Milka Alanen, Riina Peuhu

Vähenevätkö syövät ja muut suomalaisten kansantaudit, jos osa lihasta korvataan palkokasveilla? Voiko papuja käsitellä niin, etteivät ne aiheuta kiusallisia ilmavaivoja? Tällaisia asioita tutkii yliopistonlehtori ja tutkimusryhmän johtaja Anne-Maria Pajari, 53, Elintarvike- ja ravitsemustieteiden osastolla Helsingin yliopistossa.

Sillä, mitä syömme, on merkitystä vatsalle ja suolistolle ja sitä kautta koko terveydelle. Aiheet ovat myös äärimmäisen ajankohtaisia, sillä ilmastokriisin takia pitäisi vähentää lihansyöntiä ja lisätä kasviproteiinien käyttöä.

Pajaria surettaa, että ruokapuheesta on tullut ääripäiden, lihanystävien ja vannoutuneiden vegaanien, mittelö.

– Terveyden ja ympäristön kannalta on enemmän merkitystä, jos 100 000 pitää viikossa yhden kasvisruokapäivän kuin jos muutama ryhtyy vegaaniksi. Pienikin muutos kohti kasvispainotteisuutta voi edistää terveyttä.

Kun syöt terveellistä ruokaa, kuten kasviksia, täysjyvää ja pehmeitä rasvoja, suoliston hyvät bakteerit saavat ravintoa. Näin ne jaksavat pitää huolta suoliston ja koko elimistön hyvinvoinnista.

Tutkimukset ovat vahvistaneet, että kuitu on välttämätöntä ruokaa suolistomikrobeille, eli myös ihmisille.

– Kuitu ehkäisee ummetusta, auttaa tasaamaan verensokeria ja ehkäisee tyypin 2 diabetesta, sydän- ja verisuonitauteja sekä paksusuolen syöpää, Pajari listaa.

Lisäksi se tekee olon kylläiseksi, mikä helpottaa painonhallintaa. Kun hyvät mikrobit saavat riittävästi kuitua, ne jaksavat ylläpitää vastustuskykyä.

Kuidunlähteiden, kuten viljojen ja marjojen, mukana suolistoon päätyy kanssamatkustajia, jotka osallistuvat terveystalkoisiin. Marjojen polyfenoleista mikrobit tuottavat metaboliitteja, jotka auttavat tasaamaan verensokeria. Suoleen voi päätyä ruoasta myös haitallisia yhdisteitä.

– Kun kuitu tulee väliin, esimerkiksi ympäristömyrkyt eivät pääse kosketuksiin suolen seinämän solujen kanssa. Lisäksi kuidulla on laimennustehtävä. Suolistoon erittyy sappisuoloja. Ellei kuitu laimenna massaa, ne pesevät saippuan tavoin suolen seinämää liian rajusti.

Runsas punaisen ja prosessoidun lihan syönti on yhdistetty sydän- ja verisuonitauteihin ja paksusuolen syöpään. Lihasta voi suolistossa syntyä haitallisia typpiyhdisteitä. Kuitu voi tasapainottaa niiden määrää ja vähentää syöpäriskiä.

– Lihaa ei kannata mättää tolkuttomasti. Suositeltu enimmäismäärä on 500 grammaa viikossa. Mutta jos syö lihan lisäksi paljon kasviksia, ei tämäkään määrä ole välttämättä hirvittävän haitallista. Kohtuus kaikessa.

Anne-Maria Pajari on suuri marjojen ystävä. Hänen vielä julkaisemattomassa tutkimuksessaan koehenkilöt jaettiin kahteen ryhmään. Molemmissa syötiin saman verran lihaa, mutta toisessa lisäksi päivittäin 200 grammaa eri marjoja kuukauden ajan. Tutkijat selvittivät, miten marjat vaikuttivat paksusuolisyöpäsoluihin.

– Marjoja syöneiden ulostevesi tappoi syöpäsoluja tehokkaammin. Tulos osoittaa, että marjat estävät syöpäsolujen kasvua. Se myös tukee ajatusta, että runsas marjojen syönti ehkäisee paksusuolisyöpää.

Anne-Maria Pajari on kasvispainotteinen sekasyöjä. Ruokalistalla on usein marjoja ja palkokasveja.

Tutkija ihmettelee ruokatrendejä, joissa vältetään hiilihydraatteja.

– En missään nimessä suosittele ketogeenistä dieettiä. Kuidunsaanti jää väistämättä liian vähäiseksi. Mitä enemmän ruoasta saa kuitua, sitä pienempi on riski sairastua.

Kuitua pitäisi saada päivässä vähintään 25 grammaa. Suositus täyttyy, kun syö päivässä kuusi täysjyväleipäviipaletta ja puoli kiloa kasviksia. Parasta on, kun saa kuitua eri lähteistä: viljasta, kasviksista, pähkinöistä ja palkokasveista.

Eläinperäinen proteiini ja sen ravintoaineet imeytyvät suolistosta tehokkaasti elimistöön. Palkokasveissakin, eli pavuissa, herneissä ja linsseissä, on reilusti proteiinia, mutta kuinka hyvin sen aminohapot lopulta imeytyvät? Aihe saa Pajarin liekkeihin. Asiaa selvitetään pian kansainvälisessä tutkimuksessa ranskalaisilla koehenkilöillä.

– Ensin he syövät Viikissä kasvatettua härkäpapua, johon on ujutettu merkkiaine. Sitten heidät laitetaan letkuihin ja putkiin ja mitataan eri puolilta suolistoa ja verenkierrosta, mitä pavusta imeytyy ja minne.

Yhdestä asiasta vielä neuvotellaan. Tutkijat ovat kiinnostuneita myös lopputuotteesta, eli miten syöty härkäpapu näkyy suolistomikrobistossa. Ranskalaiset eivät vielä ole suostuneet kakkanäytteisiin.

– Suomalaiset kainostelevat vähemmän. Meillä on ehkä terveempi suhde kroppaan ja sen toimintoihin, Pajari hymähtää.

Helpotusta on ehkä tulossa myös papujen aiheuttamiin ilmavaivoihin. Pavuille tehdään entsyymikäsittely, jonka toivotaan vähentävän koehenkilöiden vatsan oireilua. Tuloksia on luvassa loppuvuodesta.

Vinkki:

Koosta terveellinen ruokavalio omien mieltymystesi mukaan. Jos et tykkää puurosta, syö kuitua myslistä ja leivästä. Jos et tykkää mansikoista, nauti vadelmia. Valinnanvaraa on hurjasti.

Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 4/2020.

Julkaistu: 24.4.2020
Kommentoi »