Voi hyvin

Onnellisuus, unelmakoti, elämäntaparemontti... Tuntuuko tavoitteesi saavuttaminen mahdottomalta? Ota avuksi intohimo, neuvoo valmentaja Ilkka Koppelomäki

Onnellisuus, unelmakoti, elämäntaparemontti... Tuntuuko tavoitteesi saavuttaminen mahdottomalta? Ota avuksi intohimo, neuvoo valmentaja Ilkka Koppelomäki
Oletko unelmoinut elämäntaparemontista tai uudesta työstä, mutta aikeesi ovat aina jääneet puolitiehen? Tavoitteiden ja intohimon avulla voit saada oikeasti sen, mitä haluat. Valmentaja Ilkka Koppelomäki kertoo, miten.
Julkaistu: 23.3.2022

Tavoitteet ovat meille tärkeitä. Ilman suuntaa ja päämäärää olo on kuin Liisalla Ihmemaassa. Jos ei tiedä, mihin on matkalla, ei myöskään näe tietä perille.

Päämäärät tuovat ryhtiä elämään ja kirkastavat motivaatiota. Ne auttavat kohdistamaan tietoisesti ajatuksemme ja tekemisemme siten, että ne palvelevat meitä.

Tavoite on tulevaisuudessa haluttu tila tai tilanne. Se voi olla suuri tai pieni. Se voi olla myös sisäinen tai ulkoinen. Sisäisenä tavoitteena voi olla vaikkapa halu tulla onnelliseksi tai löytää mielenrauha. Ulkoinen saattaa olla uusi työpaikka tai unelmakoti.

Tärkeintä on, että tavoite on itse asetettu. Kukaan ulkopuolinen ei voi määritellä, mikä on toiselle paras päämäärä.

Tavoitteet rikastuttavat elämää. Niitä voidaan pitää myös kompassina.

– Tavoitteiden tehtävä on ohjata meitä elämässä eteenpäin, tiivistää itsensä johtamisen valmentaja Ilkka Koppelomäki.

Päämäärät koetaan pääsääntöisesti innostavina. Ne nähdään inspiroivina ja palkitsevina. Niihin liittyy myös itsensä voittamisen tunne. On silti ihmisiä, joissa jo sana ”tavoite” herättää kielteisiä tuntemuksia.

– Sana itsessään ei ole ongelma, vaan se, mihin aiempaan kokemukseen se yhdistetään, Koppelomäki sanoo.

Taustalla saattaa olla vääränlaisia suorituspaineita tai epäonnistumisen pelkoa. On kenties aiemmin koettuja pettymyksiä. Siksi on hyvä tietoisesti opetella, miten päämäärän voi saavuttaa onnistuneesti.

– Minulta kysytään usein, miten asettaa hyviä tavoitteita, kuuluuko niillä olla määräaika, pitääkö niiden olla realistisia ja voiko niitä olla samaan aikaan useita.

– Ensimmäinen vastaukseni noihin kaikkiin kysymyksiin on se, että tee sillä tavalla, mikä toimii sinulle parhaiten.

Tavoitteiden kautta arjesta tulee mukavampaa

Ennen päämäärän asettamista on hyvä miettiä syytä. Miksi minun kannattaa pyrkiä tavoitteeseen? Miten elämäni muuttuu ja mitä saavutan sen avulla?

– Hyvä motiivi on jo se, että tavoitteiden kautta arjesta tulee mukavampaa.

Ilkka Koppelomäki korostaa, että päämäärät ovat eri asia kuin unelmat tai lupaukset.

Ihminen saattaa unelmoida koko elämänsä lottovoitosta tai tehdä joka vuosi uudenvuoden lupauksen kuntokuurista. Vilpittömästä halusta huolimatta unelmat eivät välttämättä toteudu, koska ne ovat usein pelkkiä hyviä ajatuksia.

Tavoitteet sen sijaan ovat tietoisia päätöksiä, joihin sisältyy konkreettisia, eteenpäin vieviä tekoja.

Tosin unelmoinnillakin on tärkeä paikkansa. Se pitää kiinni elämässä ja auttaa jaksamaan – jopa vaikeiden aikojen yli.

Unelmointi saattaa vaikuttaa merkittävästi ihmisen koko elämänasenteeseen. Unelmat voivat olla myös osviittoja siihen, mistä kannattaa tehdä itselleen tavoite.

Koppelomäki kertoo kahdesta isoäidistään. Toinen heistä on unelmoiva ja toinen ei-unelmoiva mummo.

– Heidän juttunsa ovat kuin yö ja päivä: toinen suunnittelee kaikkea uutta, kun taas toisella on ajatukset usein jo elämän päättymisessä.

Keskity kuvittelemaan tavoite mielessäsi. Visualisointi on hyvä keino, koska mieli pystyy näkemään laajempia kokonaisuuksia.

Päämäärän asettaminen vaatii pysähtymistä

On olennaista selvittää, mitä oikeasti haluaa ja minkä vuoksi on valmis näkemään vaivaa.

– Jos et halua tehdä mitään tavoitteen eteen, et todennäköisesti tulekaan tekemään mitään.

Päämäärän pitäisi saada sinut innostumaan. Jos se ei herätä sinussa tunteita, sillä tuskin on niin väliä sinulle.

– Älä siis valitse itsellesi tavoitteita, joille et halua tehdä mitään. Koet niistä tarpeetonta tuskaa ja tunnet itsesi turhaan epäonnistuneeksi. Valitse siis vain tavoitteita, joille haluat tehdä jotain.

Tässä navigaattorina toimii unelmien lisäksi omien intohimojen kartoittaminen.

”Intohimo on niiden asioiden tekemistä, joita rakastaa.”
Ilkka Koppelomäki

– Intohimo on niiden asioiden tekemistä, joita rakastaa. Kun sen yhdistää tavoitteeseen, tulee väistämättä luoneeksi itselle sopivan päämäärän, Ilkka Koppelomäki sanoo.

Yhtenä työkalunaan Ilkka Koppelomäki käyttää amerikkalaisten Janet Bray Attwoodin ja Chris Attwoodin luomaa The Passion Test -menetelmää. Siitä on julkaistu myös suomeksi teos Passion Test – Löydä elämäsi tarkoitus yksinkertaisen menetelmän avulla.

Intohimotesti auttaa löytämään viisi itselle tärkeintä intohimoa ja elämään niiden mukaisesti.

– Intohimojesi eli sinulle sisäisesti tärkeimpien asioiden kirkastaminen ja niiden täysillä eläminen parantavat hyvinvointiasi eri osa-alueilla.

Tavoitteita asettaessa elämänalueet voidaan jakaa neljään osioon: fyysinen hyvinvointi, henkinen hyvinvointi, työ ja raha sekä ihmissuhteet.

– Pääsääntöisesti suosittelen aloittamaan vain yhden tavoitteen asettamisesta kerrallaan.

Tavoitetila on tulevaisuudessa

Vähitellen tavoitteita voi kuitenkin tehdä kaikille osa-alueille. Koppelomäki korostaa, että tavoitetila on aina tulevaisuudessa. Käytännössä se voi olla myöhemmin samana päivänä tai vuosien päästä.

Mieli ei välttämättä tunnista, mitä eroa tämän hetken ja tulevan välillä on suhteessa tavoitteeseen. Jos ei tee itselle selväksi, että päämäärä on nimenomaan tulevaisuudessa, voi olla vaikea löytää tarvittavia askeleita sen saavuttamiseksi.

Aikaperspektiivin avulla on helpompi lähteä toteuttamaan päämäärää eli tiedostaa, mitä sen vuoksi on tehtävä.

Tavoitteille ei silti yleensä kannata asettaa määräaikaa, jollei sitä ole pakko tehdä. Aikarajat usein vain rajoittavat. Onnistumisen kannalta on oleellisempaa, että itse tekemiselle on tietty aika.

– Jos asettaa tiukan deadlinen eikä pystykään siihen, voi kokea turhaan epäonnistumista ja jopa luopua päämäärästä.

Ilkka Koppelomäki on järjestänyt vuodesta 2009 lähtien Saa mitä haluat -valmennuksia, joissa hän käy valmennettaviensa kanssa läpi luomansa samannimisen prosessin.

Hänen mukaansa menetelmän avulla tuhannet ihmiset ovat toteuttaneet mahdottomiltakin tuntuvia muutoksia. He ovat saavuttaneet merkittäviä asioita perheen tai menestyvän yrityksen perustamisesta aina maailmanympärimatkoihin.

Koppelomäki kertoo esimerkin työttömästä miehestä, joka tuli viimeisillä rahoillaan valmennukseen.

Mies ei ollut tyytyväinen parisuhteeseensa ja asui alueella, jossa ei viihtynyt. Hän ei ollut myöskään fyysisesti tai henkisesti parhaimmassa vedossa.

Valmennuksen jälkeen mies kertoi tietävänsä, mitä haluaa. Vielä tuolloin hän kuitenkin ajatteli, että sen saavuttaminen on lähes mahdotonta tai ainakin siinä menee todella kauan.

Kahden ja puolen vuoden kuluttua Koppelomäki sai mieheltä viestin. Tämä kertoi istuvansa kahvilla omakotitalonsa portailla. Hän oli löytänyt unelmatyön, ja myös parisuhdetilanteeseen oli tullut onnistunut ratkaisu.

– Mies oli tehnyt sen, mitä kuuluukin tehdä. Vaikka tavoitteen toteutumista ei kykenisikään heti täysin näkemään, on otettava ensimmäinen askel.

Tarinan mies oli päättänyt ensin hankkiutua töihin. Parissa viikossa hän sai työpaikan. Siitä hän jatkoi seuraavaan ja sitä seuraavaan askeleeseen, kohti lopullista tavoitetta.

Miten tavoitteita kannattaa asettaa?

Hyvä päämäärä on mahdollisimman konkreettinen. Mitä konkreettisemmin osaat kertoa, mitä tavoitteesi oikeasti tarkoittaa, sitä helpommin pystyt sen myös toteuttamaan.

– Tavoite tulee sanoittaa tavalla, joka inspiroi ja saa aikaiseksi liikettä.

Tehokkainta on pukea tavoite sanoiksi yhteen lauseeseen. Hyvänä vinkkinä on kysymys: miten kuvailisit tavoitteesi, jos sinun pitäisi kertoa se ystävällesi?

– Mitä paremmin se avautuu jollekin toiselle, sitä paremmin se on kirjoitettu, Ilkka Koppelomäki tiivistää.

Kirjoittamisen lisäksi tavoitteen voi myös piirtää näkyväksi. Tässä kannattaa kuulostella itseä ja löytää itselle sopivin tapa. Koppelomäki suosittelee molempia tapoja.

– Ennen tätä on hyvä keskittyä ja kuvitella tavoite mielessään. Visualisointi on tehokasta, koska mieli pystyy kuvittelemaan rajattomasti ja yksityiskohtia laajempia kokonaisuuksia.

Näin päämäärää katsotaan usealta kantilta ja ihminen pystyy näkemään kokonaisuuden, mukaan lukien omat tunteensa.

Minkälainen on hyvä tavoite?

Hyvään tavoitteeseen on määritetty lisäksi selkeitä merkkejä siitä, mistä tiedät, että olet saavuttanut päämääräsi.

Ilkka Koppelomäki kehottaa luomaan itselle vähintään kolme tunnusmerkkiä. Hän antaa esimerkin: tavoitteenasi on tulla superonnelliseksi ja lähtökohtana on se, että olet jo onnellinen.

Yksi merkki voisi olla se, että sitten kun olet superonnellinen, koet olevasi sitä päivän mittaan koko ajan etkä vain silloin tällöin. Toinen merkki voisi olla se, että heräät jo aamulla valmiiksi onnellisena.

– Merkkien avulla ymmärtää tarkemmin omaa tavoitetilaansa ja pystyy myös toteuttamaan sen.

Merkkejä on hyvä lisätä matkan varrella. Oikeita merkkejä lisäämällä mistä tahansa tavoitteesta tulee aiempaa parempi ja houkuttelevampi. Niiden kautta oppii myös erottamaan sen, miten tavoitetila eroaa tästä hetkestä.

Entä pitääkö niiden olla realistisia vai kannattaako ajatella ”boksin ulkopuolelta”? Saako kuuta kurkotella taivaalta?

– Kaikki tavoitteet saavat ehdottomasti olla epärealistisia. Jopa päivä- ja viikkokohtaiset voivat olla mahdottomia. Mutta siinä tapauksessa askelten tulee olla realistisia ja sellaisia, joita haluaa ottaa, Koppelomäki vastaa.

Joka tapauksessa hän kannustaa miettimään parasta mahdollista vaihtoehtoa, joka harvoin on se realistisin.

– Realistisuus perustuu tämän hetken ajatteluun. Ajatukset kuitenkin muuttuvat aina matkan varrella, joten myös tavoitteen suhteen saa ajatella isosti.

Koppelomäki painottaa valmennettavilleen, että tavoitteen suunnitteluvaiheessa on jopa kiellettyä pohtia, miten se toteutetaan.

– Jos rajoittaisimme aina tavoitteemme realismiin ja jäisimme kiinni mielen rajoituksiin, tuskin lentäisimme nyt lentokoneella, puhuisimme älypuhelimiin tai olisimme käyneet avaruudessa.

”Jos jäisimme kiinni mielen rajoituksiin, tuskin lentäisimme nyt lentokoneella.”
Ilkka Koppelomäki

Kaikkia tavoitteita ei tarvitse saavuttaa

Vaikka päämäärän tehtävä on ohjata elämässä eteenpäin, ei ole välttämätöntä saavuttaa jokaista tavoitetta. Tärkeintä on oppia olemaan onnellinen jo silloin, kun tavoitetta asettaa.

– Harjoittele olemaan onnellinen, kiitollinen ja nauttimaan elämästä ennen kuin mikään muuttuu.

Ilkka Koppelomäki sai kokea tämän henkilökohtaisesti. Hänen tavoitteenaan oli ollut pitkään kiivetä Afrikan korkeimmalle vuorelle, Tansanian Kilimanjarolle.

Kun Koppelomäki sitten pitkän ja vaivalloisen matkan päätteeksi pääsi huipulle, se ei tuonutkaan hänelle odotettua onnentunnetta.

– En osannut nauttia siellä olosta, koska en ollut nauttinut matkasta, joka johti tavoitteeseen.

Myöhemmin Koppelomäki palasi Tansaniaan. Toisella kerralla huippukokemus avautui eri tavalla. Hän ymmärsi, mistä tavoitteissa on oikeasti kyse. Päämäärät ovatkin hänen mielestään monella tavalla väärin ymmärrettyjä.

”Harjoittele olemaan onnellinen ja kiitollinen ennen kuin mikään muuttuu.”
Ilkka Koppelomäki

Niinpä hän antaa tärkeän neuvon:

– Älä odota, että tulet onnelliseksi vasta sitten, kun olet tavoitteessa. Ole onnellinen nyt.

Jos tätä ei opi, saattaa käydä niin, että tavoitteen saavuttamisen jälkeen tulee tyhjä olo. Sitten onkin jo pakko luoda toinen tavoite täyttämään tyhjyyttä. Se ei ole tavoitteiden tarkoitus.

– Pohjimmainen ajatus on kasvaa ihmisenä. Meidän tulee kasvaa tavoitteidemme kokoisiksi.

Työskentely päämäärän hyväksi on parhaimmillaan henkinen matka itsetuntemuksen äärelle. Se auttaa kasvamaan siksi ihmiseksi, joka todella olet.

– Mikäli et kaikesta huolimatta saavuta tavoitettasi, se tarkoittaa vain, että kasvusi on vielä kesken.

7 askelta kohti päämäärää

1. Aloita olemalla onnellinen ja tyytyväinen. Opettele nauttimaan nyt.

2. Selvitä, mitä sinä oikeasti haluat.

3. Uskalla tehdä valinta.

4. Luo kirkas tavoitetila.

5. Etene askel askeleelta.

6. Löydä oikeat ihmiset ympärillesi.

7. Valitse paras ympäristö haluamasi elämän toteuttamiseen.

Lähde: Ilkka Koppelomäki: Saa mitä haluat – Opas omanäköisen elämän toteuttamiseen.

Ilkka Koppelomäki

on itsensä johtamisen valmentaja, yrittäjä, innostaja, unelmien toteuttaja, ex-kilpatriathlonisti, kirjoittaja ja maailmanmatkaaja. Hän on Uskalla innostua -yrityksen perustaja ja Saa mitä haluat -konseptin kehittäjä.

Koppelomäki on julkaissut teokset Saa mitä haluat – Opas omannäköisen elämän toteuttamiseen (Viisas Elämä 2018), Saa mitä haluat – Elämäsi kirja (2020) ja Saa mitä haluat -muistikirja (2021). Syksyllä on tulossa Saa mitä haluat – Nuoren kirja.

Hän asuu Karjalohjalla uusperheessä vaimonsa, poikansa, 17 kanaeläimen, kahden kissan ja kolmen koiran kanssa.

Kommentoi »