Apu Terveys

Mistä tiedän, tarvitsenko monivitamiinipillereitä? Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen vastaa

Mistä tiedän, tarvitsenko monivitamiinipillereitä? Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen vastaa
Monella suomalaisella on puutetta suojaravintoaineista. Onko niitä järkeä haalia pillerien muodossa?
Julkaistu: 10.12.2021

Kun syksy pimenee ja työkiireet painavat päälle, moni miettii, olisiko hyvä idea syödä monivitamiinipillereitä. Saisiko niistä vastustuskykyä ja voimaa? Terveellisen ruokavalion noudattaminen tuntuu juuri nyt tavallistakin vaikeammalta.

On moneen kertaan osoitettu, että kun syö terveellisesti, saa riittävästi vitamiineja ja kivennäisaineita. Jos vitamiinien saanti on ­hyvää, liikaa popsimalla ei voita mitään, vaan saattaa jopa hävitä. Erittäin suuret annokset voivat lisätä joidenkin vakavien sairauksien vaaraa.

Liiallinen E-vitamiini-, beetakaroteeni-, A-vitamiini- tai foolihappopillereiden syönti voi esimerkiksi lisätä hieman joidenkin syöpäsairauksien riskiä, jos niitä napsii vuosikausia. Tästä on hyvin tehtyjä satunnaistettuja tutkimuksia.

Jos vitamiinien saanti on hyvää, liikaa popsimalla ei voita mitään, vaan saattaa jopa hävitä.

Kertyykö ruoasta tarpeeksi vitamiineja?

Suuri osa suomalaisista ei kuitenkaan syö terveellisesti. Suosituksia vastaavaa ruokavaliota noudattaa erittäin tai melko hyvin alle 20 prosenttia. Saman verran on niitä, jotka syövät todella epäterveellisesti. Loput ovat jossain ­välillä, ”harmaalla alueella”.

Kun kirjoitin uutta kirjaani, analysoin tuoreimman Fin­ravinto-tutkimuksen (2017) tuloksia vitamiinien ja kivennäisaineiden saannista. Sen perusteella osa suomalaisista saa niitä selvästi aivan liian vähän. Sekä miehistä että naisista yli 80 prosenttia saa liian vähän folaattia. D-vitamiinin saanti ruoasta on ongelma vajaalla puolella. A-vitamiinin, tiamiinin, kaliumin tai C-vitamiinin liian vähäisestä saannista kärsii joka kolmas suomalainen.

Noin joka viides saa niin vähän jotain vitamiinia tai kivennäisainetta, ettei se riitä täyttämään keskimääräistä tar­vetta, niin sanottua AR-arvoa, joka on 10–50 prosenttia pienempi kuin varsinainen suositus. Miljoona suomalaista saa siis koko ajan surkean vähän jotain suojaravinto­ainetta.

Miksi aiheesta ei puhuta enempää? Ehkä olemme ajatelleet, että ravitsemustieteilijän ei pidä missään tapauksessa suositella pillereitä. Tai ehkä on kiinnitetty liikaa huomiota keskiarvosaanteihin. Niiden taakse saattaa peittyä valtavia eroja ravintoaineiden saannissa.

Piileekö pillereissä terveysriski?

Melkein puolet suomalaisista käyttää jotain vitamiini- ja kivennäisainevalmis­tetta. Ovatko pillereiden käyttäjät juuri heitä, jotka valmisteita eniten tarvitsevat? No eivät. Tutkimusten mukaan vitamiinipillereitä käyttävät eniten ne, jotka myös syövät terveellisesti ja tarvitsevat pillereitä siksi vähiten.

Keskimäärin suomalaiset vitamiinipillerit ­sisältävät maltillisen määrän vitamiineja ja kivennäisaineita. Tällaiset määrät eivät yleensä aiheuta mitään terveysriskiä. Siksi monivitamiinia voi hyvinkin pitää järkevänä minimi­tekona terveytensä puolesta, jos ei kerta kaikkiaan onnistu pitämään ruokavaliotaan monipuolisena ja terveellisenä.

Silti parempi olisi ottaa vitamiinit ja kivennäisaineet ruoasta.

Kirjoittaja on laillistettu ravitsemusterapeutti, FT, MBA.

Kommentoi »