Lapsena ja nuorena useimmat meistä saavat erittäin hyvää hammashoitoa. Hampaita uhkaa pääasiassa reikiintyminen eli karies. Reikiä syntyy 6–7-vuotiaana erityisen helposti poskihampaiden purupinnoille, teini-ikäisenä taas hampaiden välipinnoille.
Säännöllisissä kouluhammaslääkärin tarkastuksissa ne kuitenkin huomataan ja paikataan.
Työikäisenä hampaiden reikiintyminen yleensä vähenee. Samalla moni saattaa alkaa ajatella, että suun ja hampaiden terveyteen ei tarvitse enää kiinnittää yhtä paljon huomiota kuin aikaisemmin.
Suuta ja hampaita uhkaa kuitenkin uusi haaste: hampaiden kiinnityskudosten tulehdussairaus parodontiitti.
Terveystalon suunterveyden ylilääkärin Tanja-Ketola Kinnulan mukaan parodontiitti on erityisen salakavala, sillä se voi pitkään olla lähes oireeton. Ihmisen on mahdotonta itse päätellä, onko hänellä sitä vai ei.
”Suu saattaa jopa hammaslääkärin silmiin näyttää aluksi terveeltä. Vasta kun hampaat käydään ientaskumittarilla läpi, voi käydä ilmi, että parodontiitti on edennyt jo pitkälle”, Ketola-Kinnula kertoo.
Ientulehdus voi edetä syvemmälle
Parodontiitti saa alkunsa huonosta suuhygieniasta. Kaikille ihmisille kertyy hampaiden pinnoille ja ienrajaan bakteeriplakkia.
Jos plakkia ei puhdisteta kunnolla pois, se jää ienrajaan muhimaan ja aiheuttaa gingiviitin eli ientulehduksen.
Silloin ikenien reunat alkavat hieman punoittaa ja ikenistä voi hampaita harjatessa tulla verta.
”Gingiviitti ei ole vielä vaarallinen tila. Jos suuhygieniaa parannetaan, se paranee jättämättä minkäänlaisia jälkiä.”
Jos suuhygienia sen sijaan jatkuu puutteellisena ja ihmisellä on geneettinen alttius sairastua parodontiittiin, bakteeriplakin aiheuttama tulehdus lähtee pikkuhiljaa tuhoamaan hammasta ikeneen kiinnittäviä säikeitä.
Ien irtoaa hampaan juuren pinnasta, jolloin muodostuu syventynyt ientasku. Kun ientasku on syvyydeltään yli neljä millimetriä, se on jo epänormaali.
Kun ientaskut syvenevät, bakteeriplakkia alkaa kerääntyä myös hampaan juuren pintaan eli ientaskuihin. Silloin kudosten tuhoutuminen ja tulehdus jatkavat etenemistään.
Syventyneitä ientaskuja ei pysty puhdistamaan omin päin, vaan niiden puhdistaminen vaatii säännöllistä hammaslääkärillä ja suuhygienistillä käyntiä.
”Hoitotoimenpiteillä pystytään madaltamaan ientaskujen syvyyttä ja saamaan aikaan uutta kiinnitystä ikenen ja juuren pinnan välille.”
Suomessa parodontiittia on erityisen paljon. Jopa 60 prosentilla aikuisväestöstä on parodontiittiin viittaavia löydöksiä, ja 21 prosentilla on todettu vaikea-asteinen parodontiitti.
Maailmanlaajuisesti vaikea-asteista parodontiittia sairastaa yksitoista prosenttia aikuisväestöstä.
”Suomalaisten korkea sairastumisluku selittyy osittain parodontiitille altistavalla geeniperimällä mutta ei kokonaan. Meidän pitäisi parantaa myös suuhygieniaa.”
Toisin kuin usein kuvitellaan, parodontiitti ei ole ikääntyneiden sairaus. Hälyttävä tosiasia on, että diagnoosi saadaan keskimäärin jo 22–28-vuotiaana.
Jos tulehdus jää varhaisessa vaiheessa huomaamatta tai se hoidetaan puutteellisesti, siitä voi seurata vaikea-asteinen parodontiitti. Sen ilmaantuvuuden huippu on 38-vuotiaana.
”Käytännössä parodontiitti on jo nuorten aikuisten sairaus. Kun se on kerran tullut, siitä ei pääse koskaan eroon. Juuri siksi tautia kannattaa alkaa ehkäistä mahdollisimman varhain.”
Tavallisesti parodontiitti etenee vaiheittain. Pahenemisvaiheen jälkeen tulee tasannevaihe, jonka aikana hampaissa ei tapahdu juuri mitään. Sen jälkeen tulee taas uusi pahenemisvaihe.
Parodontiitti uhkaa yleisterveyttä
Vuosien kuluessa suuhun saattaa kehittyä jopa 20 neliösenttiä tulehtunutta ja märkivää kudosta. Se vastaa noin kahta kämmenen alaa.
”Jos muualla kehossa olisi yhtä suuri tulehdus, ihmiset lähtisivät lääkäriin heti. Kun tulehdus on ikenissä, voi kuitenkin olla, että sitä ei juurikaan huomaa.”
Vasta kun parodontiitti on edennyt jo pitkälle, se alkaa yleensä antaa ensimmäisiä ulkoisia merkkejä. Koska hampaiden kiinnityskudokset tuhoutuvat, hampaat voivat alkaa heilua.
Hampaiden väliin saattaa myös tulla selviä rakoja. Lisäksi hengitys saattaa alkaa haista.
”Jos tilanne vain pahenee, voi olla, että lopulta hampaita joudutaan kokonaan poistamaan.”
Kun hyvää suuhygieniaa tai hammaslääkärin tarkastuksia laiminlyödään vuosia, parodontiitti pääsee muhimaan suussa. Hyvien mikrobien määrä vähenee ja pahojen kasvaa.
Pahat mikrobit eivät kuitenkaan ole haitallisia vain suun ja hampaiden terveydelle. Ne pääsevät verenkierron kautta kulkeutumaan kaikkialle kehoon, minkä takia ne haittaavat monin tavoin myös yleisterveyttä.
Translationaalisen hammaslääketieteen professori Pirkko Pussinen Itä-Suomen yliopistosta johtaa tutkimusta, jonka tarkoituksena on selvittää suun kroonisten tulehdussairausten yhteyttä kroonisiin kansansairauksiin.
Tutkimuksen tarkoituksena on muun muassa auttaa hoitotyötä tekeviä hammaslääkäreitä löytämään ja hoitamaan suun tulehdukset mahdollisimman varhain, jotta ne eivät ehtisi lisätä riskiä sairastua muihin sairauksiin.
”Tutkitusti tiedetään, että parodontiitti noin kaksinkertaistaa riskin sairastua yleissairauksiin”, Pussinen kertoo.
Erityisen haitallinen parodontiitti on verisuonten terveydelle, sillä se voi ylläpitää elimistön matala-asteista tulehdusta.
Matala-asteinen tulehdus taas lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä, jolloin todennäköisyys saada sydäninfarkti tai aivoinfarkti nousee.
Tulehdus lisää myös aikuisiän diabeteksen, lihavuuden, reuman ja verenpainetaudin riskiä. Lisäksi parodontiittia sairastavilla on todettu olevan muita enemmän muun muassa rasvamaksatautia, syöpiä, muistisairauksia ja muita kognitiivisia häiriöitä.
Syy-seuraussuhteita ei ole kuitenkaan pystytty todistamaan, koska kyse on hyvin monitekijäisistä sairauksista.
Mikä muuttaa suun bakteeristoa?
Pussisen johtama tutkimus keskittyy pääasiassa mikrobiomien tutkimukseen. Mikrobiomilla tarkoitetaan tietyn elinympäristön mikrobistoa ja sen geenistöä.
Esimerkiksi suussa ja suolistossa on omat mikrobiominsa, joiden tiedetään olevan jatkuvasti yhteydessä toisiinsa sekä verenkierron että ruoansulatuskanavan kautta.
Monimutkaisia syy-seuraussuhteita ei kuitenkaan vielä tunneta, sillä tutkimus on vasta alkuvaiheessa.
”Tiedämme, että suun bakteeriston huono koostumus aiheuttaa tulehdukselliset suusairaudet. Emme kuitenkaan vielä tiedä, vaikuttaako esimerkiksi suoliston bakteeriston muuttuminen myös suun bakteeristoon tai suun bakteeriston muuttuminen suoliston bakteeristoon.”
Tulevaisuudessa suun sairauksien diagnostiikassa ja hoidossa pystytään todennäköisesti hyödyntämään entistä enemmän sylkinäytteitä.
Uusien tekniikoiden avulla syljen mikrobeja on opittu kartoittamaan entistä paremmin.
”Sylki on näytemateriaalina helppo kerätä. Siihen ei tarvita hammaslääkäriä tai laboratoriohoitajaa. Kun bakteeriston kartoitustutkimus edistyy, potilas voi itse ottaa sylkinäytteen ja tehdä analyysin vähän samaan tapaan kuin koronan kotitestiä tehdessä.”, Pussinen kertoo.
Parodontiitti ei kuitenkaan ole aikuisten ainoa suun terveyteen liittyvä huoli. Pitkän, reiättömän vaiheen jälkeen reikiintyminen voi alkaa vähän ennen kuuttakymppiä.
Silloin reikien mielipaikka on hampaiden kaulaosassa ienrajan tuntumassa.
”Hampaita harjatessa ikenet ovat saattaneet vuosien aikana vetäytyä ja paljastaa juuren pintaa. Niihin kertyy helposti bakteeriplakkia, mikä voi aiheuttaa juurikariesta”, Ketola-Kinnula kertoo.
Hammashoito on tärkeä terveysteko
Juurikarieksessa koko hampaan kaulaosa saattaa reikiintyä. Hammas voi näyttää siltä kuin majava olisi nakertanut sen ympärillä. Silloin hammas myös katkeaa helposti.
”Joskus niin voi tapahtua vaikka vain banaania puraisemalla.”
Kun hampaan kaulaosa reikiintyy, reikiintymisen aiheuttama tulehdus voi levitä pesäkkeeksi juuren kärkeä ympäröivään luuhun. Myös aiemmin juurihoidettujen hampaiden kärjessä saattaa olla tulehduspesäkkeitä.
”Siksi erityisesti juurihoidetut hampaat on syytä silloin tällöin röntgenkuvata.”
Yksi tärkeimmistä reikiintymistä aiheuttavista tekijöistä on syljen erityksen väheneminen. Ikääntyessä syljen eritys luonnostaan vähenee jonkin verran.
”Lisäksi sairaudet ja lääkitykset voivat vähentää sitä entisestään. Tutkitusti tiedetään, että 80 prosenttia reseptilääkkeistä vähentää syljen eritystä.”
Jos reikiintymistä alkaa tulla aikuisena, happohyökkäysten vähentämiseen on hyvä kiinnittää huomiota. Ne kannattaa myös pysäyttää pureskelemalla ksylitolipurkkaa.
Tanja Ketola-Kinnula pitää 60-vuotispäivää tärkeänä suun terveyden virstanpylväänä. Siinä iässä suun terveydestä huolehtiminen on hänen mielestään jo ihmisen tärkein terveysteko.
”Jollei suuta ole aikaisemmin hoidattanut kuntoon, kuusikymppisenä se täytyy tehdä viimeistään, jos haluaa pysyä terveenä ja toimintakykyisenä.”
Ketola-Kinnula haluaa varoittaa muun muassa sepsiksistä eli verenmyrkytyksistä. Nuorilla ja terveillä ihmisillä vakava hammasperäinen infektio aiheuttaa aina voimakkaita paikallisia oireita.
Ikääntyessä vastustuskyky kuitenkin luonnostaan heikkenee. Silloin voi seurata tilanne, jossa suusta pääsee verenkiertoon vaarallisia bakteereita, mutta infektio-oireet voivat olla hyvin lievät.
”Vanhoilla ihmisillä verenmyrkytykset ovat varsin yleisiä. Osaan niistä ei löydetä selvää syytä. Silloin on hyvin mahdollista, että se on ollut suusta peräisin.”
Lääkkeitä vain terveeseen suuhun
Ikääntyessä monien yleissairauksien riski kasvaa nopeasti. Esimerkiksi tekonivelleikkaukseen meneminen ja syöpähoitojen aloittaminen edellyttää kuitenkin, että suu on hoidettu terveeksi.
”Jos suuta ei ole hoidettu kunnolla, sen hoitaminen voi viedä paljon aikaa. Se taas viivästyttää tarpeettomasti muuta hoitoa ja voi huonontaa ennustetta.”
Lisäksi monia lääkkeitä, kuten biologisia lääkkeitä, kortisonilääkkeitä ja osteoporoosilääkkeitä, olisi hyvä määrätä vasta, kun suu on täysin kunnossa.
”Terve suu on monin tavoin tärkeä yleisterveydelle. Siksi säännöllisestä hammashoidosta ja hyvästä omahoidosta kannattaa pitää huolta.”
Huolehdi suusta
Tarkistuta taajaan
Käy säännöllisesti hammaslääkärillä hammastarkastuksessa.
Pese ja puhdista
Pese hampaat kaksi kertaa päivässä fluoripitoisella hammastahnalla ja puhdista hammasvälit kerran päivässä hammasväliharjalla.
Harjaa oikein
Opettele käyttämään sähköhammasharjaa oikein. Jää hetkeksi jokaisen hampaan kohdalle ja myötäile hampaan muotoa. Käy läpi kaikki hampaat ja pinnat. Sähköhammasharjalla ei kuulu tehdä samanlaista edestakaisin liikettä kuin käsihammasharjalla.
Opettele puhdistustekniikka
Jos olet epävarma oikeasta puhdistustekniikasta, ota hammasharjasi ja hammasväliharjasi mukaan seuraavalle suuhygienistikäynnille. Pyydä suuhygienistiä näyttämään, miten saat kaikki pinnat mahdollisimman puhtaiksi.
Napostelu pois
Rajoita syömiset 4–6 kertaan päivässä. Älä napostele mitään niiden välissä. Syö sokeriset herkut aterian päätteeksi, ei itsenäisinä välipaloina. Juo janojuomana vettä.
Tumppaa tupakka
Vältä tupakointia. Tupakointi heikentää monin tavoin suun ja hampaiden terveyttä. Se muun muassa heikentää ikenien verenkiertoa, minkä vuoksi ientulehduksen ensioire, verenvuoto ikenistä, jää helposti huomaamatta.
Tanja Ketola-Kinnula
on suunterveyden ylilääkäri Terveystalossa. Koulutukseltaan hän on sekä suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkäri että lääkäri. Pitkä ja laaja kokemus hoitotyöstä on saanut hänet kiinnostumaan suun terveyden vaikutuksesta kokonaisterveyteen. Omista hampaistaan hän pitää huolta syömällä vain neljä kertaa päivässä.
”Totta kai minäkin syön sokerisia herkkuja kuten kaikki muutkin. Ajoitan ne kuitenkin aina aterian päätteeksi.”
Syyskuun alussa Ketola-Kinnula aloitti Pirkanmaan hyvinvointialueen suun perushoidon vastuualuejohtajana ja ylihammaslääkärinä.
Pirkko Pussinen
työskentelee translationaalisen hammaslääketieteen professorina Itä-Suomen yliopistossa. Hän pyrkii tutkimusryhmänsä kanssa muun muassa löytämään perinnöllisiä riskitekijöitä, joiden avulla krooniset hammassairaudet pystyttäisiin diagnosoimaan ja hoitamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Omista hampaistaan hän pitää hyvää huolta pesemällä hampaat kaksi kertaa päivässä ja puhdistamalla hampaiden välit hammasväliharjalla. ”Siitäkin huolimatta reikiä tulee joskus.”
