Sairaudet
Kauneus & Terveys

Suolistomikrobisi voivat lisätä riskiä sairastua masennukseen

Suolistomikrobisi voivat lisätä riskiä sairastua masennukseen

Stressi aiheuttaa monelle vatsaoireita. Suolistolla on yhteys myös mielenterveysongelmiin ja tunteisiin, ehkä jopa luonteeseen ja älykkyyteen. Lue, miten voit hoitaa vatsaasi ja ehkäistä sairauksia!
Teksti Laura Savolainen
Kuvat Istock, Kirsi Tuura

Häiriöt suoliston mikrobistossa on liitetty allergioihin, tulehduksellisiin suolistosairauksiin, tyypin 1 diabetekseen ja monien muiden sairauksien syntyyn. Nyt on havaittu, että suolisto vaikuttaa myös mielen ongelmiin ja tunteisiin.

Viestit aivojen ja suoliston välillä kulkevat molempiin suuntiin. Jos vatsa reistailee, mieliala voi laskea. Stressi taas voi aiheuttaa suolisto-ongelmia.

– Jos olisin 15 vuotta sitten sanonut, että suolistobakteereilla on yhteys masennukseen, minua olisi pidetty hulluna, sanoo integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori Hasse Karlsson Turun yliopistosta.

Suolistomikrobit vaikuttavat ahdistukseen

Suolistomikrobien vaikutusta keskushermostoon on tutkittu lähinnä koe-eläimillä. Mikrobistoa muokkaaminen on vaikuttanut niiden muistiin, oppimiseen, käytökseen, ahdistuneisuuteen, ruokahaluun ja kipukynnykseen.

Kun aralle hiirelle siirrettiin ulosteensiirrossa rohkean hiiren suolistomikrobeja, arka hiiri muuttui uskaliaammaksi ja toisin päin.

– Hiiri on ihmistä yksinkertaisempi otus, joten tulos ei ole suoraan verrattavissa ihmisiin. Alustavia tuloksia on kuitenkin siitä, että ihmisen suolistomikrobistolla on yhteys hänen lapsensa temperamenttipiirteisiin, Karlsson sanoo.

Luonnonjogurtin probiootit tekevät hyvää vatsalle.

Voiko masennus johtua suolistosta?

Ihmisen suolistossa on tuhansia bakteerikantoja, joiden välillä vallitsee normaalisti tasapaino. Se voi järkkyä. Tavallisesti syy on infektio tai antibioottikuuri, mutta myös ruokavalion ja hygienian muutokset voivat vaikuttaa.

Suoliston bakteerit pilkkovat ruoan, vahvistavat vastustuskykyä ja vaikuttavat stressiin ja ahdistukseen. Voiko masennus johtua siitä, että suolistomikrobit ovat epätasapainossa?

Tuskin vain siitä.

– Yleensä syy mielialan laskuun löytyy ihmissuhdeongelmista tai stressistä. Mikrobistolla voi kuitenkin olla jonkinlainen osuus asiaan, Karlsson sanoo.

Stressi voi muuttaa mikrobikoostumusta ja sen kautta lisätä masennuksen todennäköisyyttä.

Masennus ja suolistomikrobit liittyvät toisiinsa aivojen välittäjäaine serotoniinin kautta. Mielihyvää välittävästä serotoniinista 95 prosenttia syntyy suolistossa. Se säätelee myös muistia, seksihaluja, vireystilaa ja aggressiivisuutta.

Jos serotoniinia erittyy liian vähän, se voi lisätä riskiä masennukseen ja univaikeuksiin. Liikunta puolestaan lisää serotoniinin määrää.

Suoliston yhteys Alzheimerin tautiin ja autismiin?

Mikrobien aiheuttamat muutokset välittäjäaineviestinnässä voivat teoriassa altistaa myös neuropsykiatrisille sairauksille. Autismi on yksi nopeimmin yleistyvistä kehityshäiriöistä teollisuusmaissa. Syynä pidetään diagnostiikan tehostumista mutta myös ympäristöä.

Autististen lasten ja terveiden verrokkien suoliston bakteerikannassa on havaittu eroja useissa tutkimuksissa. On epäselvää, onko tämä autismin syy vai seuraus, sillä autistien ruokavalio on usein suppea.

Yhteys Alzheimerin tautiin löytyi hiirikokeissa. Kun Alzheimer-hiirien mikrobeja siirrettiin steriileissä oloissa kasvaneille hiirille, niiden aivot alkoivat kehittää muistia heikentävää plakkia.

Ärtyneestä paksusuolesta kärsivillä ihmisillä on usein ahdistuneisuusoireita. Kun näiden potilaiden ulostetta siirrettiin hiirille, niiden suolen toiminta muuttui ja eläimistä tuli pelokkaita.

Monella stressi ja jännitys aiheuttavat perhosia vatsaan tai pahentavat vatsavaivoja.

Synnytystapa vaikuttaa suoliston mikrobistoon

Suoliston mikrobisto kehittyy alle kolmen vuoden iässä. Lapsuudessa muodostunut ”sormenjälkibakteerikanta” on aikuisenakin tila, johon suolisto pyrkii palautumaan esimerkiksi antibioottikuurin jälkeen.

Raskaana olevien ja pikkulasten kannattaisi retkeillä luonnossa, pussailla eläimiä ja välttää turhia antibioottikuureja, jotka murskaavat mikrobiston tasapainon. Myös äidin paino, ruokavalio ja synnytystapa vaikuttavat lapsen suolistoon. Bakteerien tankkaaminen saattaa alkaa jo kohdussa.

– Tämä on nyt kuuma tutkimusaihe, josta ollaan hyvin erimielisiä. On totuttu ajattelemaan, että sikiö lilluu steriilissä ympäristössä, mutta näin ei välttämättä ole, sanoo lastentautien erikoislääkäri, dosenttin Samuli Rautava Turun yliopistosta.

Normaalipainoisten äitien suolistosta löytyy ylipainoisia isompi valikoima vauvalle suotuisia bifido-bakteereja.

Vauva saa mikrobeja myös syntyessään alateitse. Keisarileikkauksella syntyneillä on muita enemmän immunologisia sairauksia, kuten atooppista ihottumaa, keliakiaa, tyypin 1 diabetesta ja astmaa. Heistä tulee myös herkemmin ylipainoisia.

– Vielä 13-vuotiaasta voi nähdä, onko hän syntynyt sektiolla, Rautava sanoo.

Normaalipainoisten äitien rintamaidossa on enemmän hyviä bifidobakteereja ja vähemmän haitallisia Staphylococcus-bakteereja kuin ylipainoisilla.

Synnytyspoltot lisäävät maidon hyviä bakteereja. Turun yliopiston FinnBrain-jättitutkimus selvittää, kuinka suolistomikrobit vaikuttavat aivoihin, mielialaan, tunteisiin. Jossain vaiheessa saamme tietää, miten ne voivat muokata jopa temperamenttia, masennusherkkyyttä ja älykkyyttä.

Syö kasviksia ja hyviä rasvoja, suolisto tykkää

Geenien, iän, elintapojen ja ympäristön vaikutuksia suoliston mikrobistoon ei vielä tunneta kovin hyvin. Eikä sitä, minkälainen olisi ihannemikrobisto.

Aikuisena on vaikea vaikuttaa varhaislapsuudessa vakiintuneeseen bakteerikantaan.

– Mikrobit tykkäävät runsaasti kasviksia ja hyviä rasvoja sisältävästä ruoasta, Hasse Karlsson sanoo.

Vihannesten, juuresten, marjojen ja hedelmien riittävää saanti on yksi tärkeimpiä masennuksen ehkäisijöitä.

Masentuneet syövät tutkitusti liian vähän kasviksia. Heitä vaivaa usein folaatin puute. Sitä saa lehtikaalista, parsakaalista, kukkakaalista ja sitrushedelmistä. Eräässä tutkimuksessa 7–8 kasvisannosta päivässä kohensi mielialaa seuraavana päivänä.

Vihannekset ja kuitupitoiset ruoat pitävät suoliston hyvässä kunnossa.

Suolistobakteerit tykkäävät myös ruoista, jotka saattavat aiheuttaa ilmavaivoja ja turvotusta. Tällaisia ovat fodmap-hiilihydraatit, kuten pavut ja sipulit. Tryptofaania sisältävistä ruoista voi lisätä serotoniinin tuotantoa. Hyviä lähteitä ovat juusto, kurpitsansiemenet, cashewpähkinät, liha, soija, kala ja kananmunat.

Jos ruokavalio yksipuolistuu, mikrobisto köyhtyy. Masennuksella ja ahdistuksella on yhteys runsaasti kovaa rasvaa ja sokeria sisältävään ruokavalioon.

Probiootit auttavat suoliston mikrobeja

Probiooteilla on pitkäaikaisia vaikutuksia suolistomikrobistoon ja siten mielialaan. Niitä voi syödä purkista tai jogurtin mukana. Aikuisten ahdistusherkkyys väheni ja mieliala koheni, kun he söivät tutkimuksessa erilaisia probioottiyhdistelmiä. Pieniä mielialamuutoksia oli myös masentuneilla sairaalapotilailla.

Turkulainen tutkimusryhmä seurasi lapsia allergiatutkimusta varten. Lapset, jotka saivat probiootteja, suojautuivat verrokkeja paremmin allergioilta ja neuropsykiatrisilta sairauksilta, kuten autismilta.

– Tämä on pieni mutta äärimmäisen kiinnostava havainto, Samuli Rautava sanoo.

Hasse Karlsson ennustaa, että mikrobihoidot tulevat tukemaan monien sairauksien hoitoa.

– Autistista lasta tuskin parannetaan pelkillä probiooteilla. Mutta niillä tullaan todennäköisesti tehostamaan muiden hoitomenetelmien vaikutusta.

Ovatko luonteenpiirteet manipuloitavissa mikrobeilla?

– Jos yhteys mikrobien ja luonteenpiirteiden välillä löytyy, kehittyvää temperamenttia voisi hienosäätää varhaislapsuudessa. Olisi mahdollista esimerkiksi lieventää häiritsevää ADHD-oireilua, Karlsson sanoo.

Lääkäri saattaa jo nyt antaa potilaalle masennuslääkereseptin lisäksi kehotuksen käyttää probiootteja.

– Suosittelen masennuspotilaitani liikkumaan sekä käyttämään kalaöljyä ja probiootteja. Sitten on ainakin kaikki kivet käännetty. Jonakin päivänä probiootit tulevat masennuksen hoitosuosituksiin, Karlsson ennustaa.

Mitkä probiootit sitten tutkitusti toimivat?

– Ainakin ne, joiden purkissa lukee probiootti.

Masennuksen hoitoa ulosteensiirrolla

Tulevaisuudessa masennusta saatetaan hoitaa myös ulosteensiirrolla. Sen vaikutusta mieleen on kokeiltu vasta koe-eläimillä, mutta tulokset ovat lupaavia. Ihmisillä ulosteensiirtoa on kokeiltu vain antibioottiripulin hoidossa. Tähän vaivaan hoito tepsi. Mutta kun normaalipainoiselle ihmiselle siirrettiin lihavan mikrobeja, hän alkoi lihoa.

Koko mikrobiston siirtäminen ihmiseltä toiselle saattaa siis olla riski. Emme tiedä, mitä ominaisuuksia mukana voi siirtyä.

– Uskon, että ulosteensiirrolla voidaan kuitenkin saada isoja muutoksia aikaan, Karlsson sanoo.

Lähteet: Satu Jyväkorpi: Hyvää aivoille (2017), Lääkärilehti 4/2018, Nature

ja Leena Putkonen: Superhyvää suolistolle (2016).

Julkaistu: 3.8.2018