Amerikkalaisessa ravitsemustutkimuksessa verrattiin Pohjois-Amerikan afrikkalaisperäisiä ja Afrikan maaseudulla asuvia henkilöitä. Kun Amerikassa asuvat afrikkalaiset söivät kuitupitoisia ruokia, joita tavallisesti Afrikan maaseudulla syödään, heidän suolistonsa tulehdusreaktiot vähenivät huomattavasti.

”Sen sijaan afrikkalaiset, jotka söivät amerikkalaistyylistä, runsaasti eläinrasvaa ja sokeria sisältävää ruokaa, alkoivat kärsiä dysbioosista. Tämä tapahtui kahden viikon aikana”, kertoo bakteeriopin professori Pentti Huovinen Turun yliopistosta.

Suolen sisäpintaa verhoaa limakerros, joka toimii ikään kuin puskurina suolen ja muun elimistön välillä. Joskus limakalvo kuitenkin rikkoutuu ja syntyy tulehdusreaktio, joka tunnetaan dysbioosina.

Näin voi käydä esimerkiksi siksi, että ravinnossa on liian vähän kuitua. Tällöin bakteerit alkavat järsiä paremman puutteessa suojaavaa limakerrosta, jolloin suolen sisältöä ja bakteereita pääsee vapautumaan elimistöön.

”Jos mietitään, millaisia tauteja sairastamme, todella isossa osassa on mukana matala-asteinen tulehdus. Tutkimustulos on mullistava tieto: nyt on pystytty osoittamaan yksi mahdollinen mekanismi suolen tulehduksen ja ravinnon välillä.”

Kuitu ennaltaehkäisee

Kuidun merkitystä ei voi väheksyä. Kuituja saa helposti kasviksista, marjoista, hedelmistä, viljatuotteista, leseistä ja palkokasveista.

Kuidut hillitsevät ummetusta, sillä ne lisäävät ulostemassaa ja helpottavat sen kulkua. Niillä on myönteisiä vaikutuksia myös kylläisyydentunteeseen, verensokeriin ja veren rasva-arvoihin.

Kasviksia kannattaa syödä kuusi kourallista päivässä. Suolistoa hellivät myös kokojyväviljatuotteet, pehmeitä rasvoja sisältävät pähkinät ja siemenet sekä kala.

Sokeri koettelee

Punainen liha ja sokeri sen sijaan panevat bakteeriston koetukselle. Sokeri on todettu dysbioottiseksi, eli se tekee jotain hallaa suolistolle, mutta vielä ei tarkkaan tiedetä, miten.

”Punaisesta lihasta taas tiedetään, että se muuttaabakteereita tulehdusta suosivaksi. Rasva ja sokeri aiheuttavat immuniteettimuistin, vähän samaan tapaan kuin rokotus. Aina kun suolistoon saapuu rasvaa ja sokeria, tulehdus aktivoituu”, Huovinen kertoo.

Ruokavalion vaikutukset ovat silti yksilöllisiä. Joillakin jo pieni määrä punaista lihaa tai sokeria aiheuttaa ongelmia, kun taas toinen sietää niitäkin enemmän.

Huovisen mukaan jo nyt israelilaiset tutkijat ovat räätälöineet suolistobakteerianalyysien ja verikokeiden perusteella yksilöllisiä ruokavalioita.

Sekin on mahdollista, että mitä runsaammin sokeria syö, sitä pontevammin keho alkaa vaatia sitä.

”Sveitsiläiset tutkijat ovat esittäneet, että suolistossamme on bakteereja, jotka tuottaisivat sellaisia hermoston välittäjäaineita, jotka panisivat meidät himoitsemaan suklaata.”

Paasto voi auttaa

On käynyt ilmi, että myös vuorokausipaasto vähentää tulehdusreaktiota merkittävästi ja samaan aikaan bakteeristo muuttuu koostumukseltaan tulehdusta hillitseväksi.

Paastoaminen ei kuitenkaan sovi kaikille, esimerkiksi diabeetikoille.

Silti hyvä ravinto ei yksinään pysty ihmeisiin. Huovinen toivookin, että tulevaisuudessa ihmisiä voitaisiin hoitaa bakteereilla ja antaa esimeriksi niitä bakteereja, joita suolistosta puuttuu.

Jo käytössä oleva ulosteensiirto on henkeä uhkaavissa antibioottiripuleissa pelastava hoito. Toistaiseksi uloste siirretään tähystämällä, mutta maailmalla on kehitetty myös nieltäviä ulostepillereitä, jotka avautuvat suolistossa.

Rauhoittavat bakteerit

Jos osa bakteereista on tulehdusta aiheuttavia, toiset rauhoittavat sitä. Eläinkokeissa on saatu lupaavia tuloksia siitä, että jos rasvaista ruokaa syövälle hiirelle annetaan Akkermansia-bakteereita, hiiret lihovat puolet vähemmän verrattuna tilanteeseen, jossa bakteereita ei anneta.

”Tämä vahvistaa käsitystä, että lihavuus on ainakin jossain määrin tulehdustauti”, Huovinen toteaa.

Suolistobakteerit valmistavat muun muassa kasvisten kuiduista lyhytketjuisia rasvahappoja, kuten voihappoa ja asetaattia. Ne taas toimivat solujen energianlähteenä ja rakennusaineina. Jos bakteereita ei ole, rakennusaineiden ja solujen energiantuotannon järjestelmä ei toimi kunnolla.

Suolistobakteereilla on yhteys myös lihasten suorituskykyyn. On havaittu, että menestyneillä maratoonareilla oli Veillonella-suvun bakteereita verrokkeja enemmän.

Kun näitä bakteereita siirrettiin hiirille, havaittiin, että bakteerit muuttivat lihasten väsyessä syntyvän maitohapon lyhytketjuisiksi rasvahapoiksi, jotka ovat lihasten energiaravintoaine ja rakennusaine.

Unenpuute verottaa

Uni on kiinteästi kytköksissä suoliston hyvinvointiin. Paitsi, että unenpuute verottaa voimavaroja, se lisää tulehdusta.

Jos valvotetun ihmisen ulostetta annetaan hiirelle, sille tulee väistämättä dysbioosi. Unettomuuteen liittyvä stressi tekee hallaa siinäkin mielessä, ettei ihminen silloin jaksa puntaroida, mitä suuhunsa pistää.

Valtaosa hermoston välittäjäaineista, kuten serotoniinista, syntyy suolistossa. Ei olekaan ihme, että suoliston bakteeristo heijastuu mielialaan.

Tiedetään myös, että suolistobakteerit vaikuttavat lapsen keskushermoston kehitykseen. Monien neurologisten sairauksien, kuten Parkinsonin taudin ja Alzheimerin taudin taustalla on muutoksia suolistobakteerien koostumuksessa.

Joskus vatsanväänteet tulevat siitä, että ruoka hotkitaan kiireessä kelloa vilkuillen. Ruoansulatus starttaa jo pureskelusta. Myös liian isoja aterioita kannattaa välttää.

Ulkoilu virkistää

Säännöllinen liikunta panee vipinää suolistoon ja vähentää ummetusta. Ulkoillessamme tai maata möyriessämme myös hengitämme bakteereja, jolla voi olla vaikutuksia suoliston bakteeristoon.

Kaupungistuminen on köyhdyttänyt bakteerilajistoa ja erityisesti luonnon bakteereille altistuminen on vähentynyt. Suolistossamme ei ole enää samoja bakteereja, joita meillä on ollut luolamieskaudella tai vaikka 1960-luvulla.

”Kun kysyin eläkkeellä olevien lääkärien kokouksessa, kuinka moni on ajanut possua takaa tai halinut kanaa, yli puolet nosti kätensä. Lääketieteen opiskelijoiden joukosta nousee vain muutama käsi.”

Asiantuntija: Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, bakteeriopin professori Pentti Huovinen, Turun yliopisto, Biolääketieteen laitos.

Lisätietoja: Pentti Huovinen: Parantavat bakteerit. WSOY 2021.

Juttu on julkaistu Voi hyvin -lehdessä 2021.