Sukupuolitaudit tarttuvat lähes yksinomaan sukupuoliyhdynnässä. Yleisimpiä tällaisia tauteja ovat kondylooma (visvasyylä), herpes, klamydia, tippuri, satiainen, kuppa, HIV-infektio (AIDS) sekä hepatiitti B.

Kondomi suojaa

Sukupuolitaudit tarttuvat yhdyntään liittyvässä limakalvokosketuksessa. Ne voivat tarttua myös peräsuolen kautta ja osa taudeista myös suun limakalvojen kautta. HIV ja hepatiitit voivat tarttua myös veren välityksellä, kuten likaisia huumeneuloja käytettäessä.

Sukupuolitautia ei luonnollisestikaan voi saada, jos ei ole koskaan ollut sukupuolisessa kanssakäymisessä. Sama pätee myös, jos on ollut yhdynnässä vain yhden henkilön kanssa, jolla myöskään ei ole ollut muita seksikontakteja. Saunan lauteilta, yleisistä käymälöistä tai huonon hygienian takia sukupuolitautia ei voi saada.

Sukupuolitaudeilta suojautuminen on periaatteessa helppoa. Jokaiselta seksuaalisesti aktiiviselta henkilöltä tulisikin löytyä kondomi joko lompakosta tai käsilaukusta. Mutta pelkkä mukana kantaminen ei riitä, vaan tarpeen tullen kondomia tulee myös muistaa käyttää oikealla tavalla ja aivan koko yhdynnän ajan.

Mahdolliset sukupuolitauteihin liittyvät oireet vaihtelevat hädin tuskin silmillä havaittavista, oireettomista visvasyylistä henkeä uhkaavaan Aidsiin. Valitettavan usein sukupuolitauti on kuitenkin oireeton. Sekä kondylooma että sukuelinherpes aiheuttavat muutoksia sukupuolielinten limakalvoilla tai iholla.

Kaksi erilaista virusta

Sukuelin- eli genitaaliherpes on huuliherpeksen kaltainen, aristavina rokahtumina ilmenevä sairaus. Sen aiheuttaa herpes simplex virus, joka jää yleensä piilemään elimistöön ensimmäisen sairastamisen jälkeen.

Niin huuli kuin genitaaliherpekselle onkin tyypillistä taudin lievä uusiminen tietyin väliajoin, ja tällaisen uusintajakson aikana herpestä sairastava saattaa levittää tautia eteenpäin muille. Joillakin tauti uusii vain kerran pari elämän aikana, joillakin kerran kuukaudessa tai jopa useammin.

Jopa viidesosa suomalaisista kantaa sukuelinten herpestä tietäen tai tietämättään. Herpes-virus osoitetaan pumpulipuikolla rakkulan pohjasta otetulla näytteellä. Herpekseen on olemassa reseptillä saatava viruslääkevalmiste.

Kondylooma eli visvasyylä aiheuttaa oireettomia, pitkäkestoisia ja syylämäisiä muutoksia genitaalialueille, ja joskus myös peräaukon seutuun. Se on jopa herpestäkin yleisempi sairaus, jonka aiheuttaa papilloomavirus. Itämisaika on paljon herpestä pidempi, muutamasta viikosta aina useisiin kuukausiin.

Joskus kondyloomamuutokset ovat litteitä ja tulevat näkyviin vasta lääkärin värjätessä ne etikkahapolla. Naisilla taas kondyloomat eivät useimmiten ole näkyvillä lainkaan, vaan niiden olemassaoloa seurataan PAPA-kokein ja tarvittaessa gynekologin suorittamassa kolposkopia-tutkimuksessa.

Koska tietyt papilloomavirukset voivat aiheuttaa kohdunkaulan syöpää, säännölliset PAPA-kokeet ovat tärkeitä, mikäli on suojaamattomissa seksikontakteissa. Kondyloomat parantuvat usein itsekseen, mutta paraneminen voi viedä jopa vuosia.

Hoidot vaihtelevat kotona suoritettavista penslauksista lääkärin antamiin jäädytys- ja laserhoitoihin.