Kauneus & Terveys

Pilaako stressi vatsasi?


Monelle vatsa on kipupiste, joka möyryää, kipuilee ja turpoaa herkästi palloksi. Stressi ruokkii ja pahentaa oireita. Jos vaivat jatkuvat pitkään, kyse voi olla ärtyvästä suolesta. Miksi näin käy juuri naisille?
Kuvat iStock, Kirsi Tuura

Jännittää. Kädet hikoavat, on vaikea pysyä paikoillaan, vatsa kuhisee perhosia. On pakko päästä vessaan. Moni meistä reagoi stressiin ja epämukaviin tilanteisiin vatsallaan. Mutta miksi?

On evoluution ansiota, että stressi saa kehon kierroksille. Lihakset jäntevöityivät, syke kiihtyi ja katse terävöityi, kun ihminen pakeni sapelihammastiikeriä tuhansia vuosia sitten.

Hetkellinen stressipiikki tuli tarpeeseen. Se auttoi ihmislajia pysymään hengissä.

Kun nykyihminen herää aamuyöllä stressaamaan murheitaan, kroppa virittyy samaan tilaan. Ongelma on, että vaara vaaniikin pään sisällä, ei lähipuskassa. Omia ajatuksia ei noin vain juosta pakoon. Siksi stressi herkästi pitkittyy eikä enää palvele alku­peräistä tarkoitustaan.

Stressin vaikutuksista on vaikea saada kokonaiskuvaa. Ihmiset reagoivat siihen hyvin eri tavoin.

– Stressi voi oireilla missä kohtaa kroppaa tahansa. On tyypillistä, että se vetää niskan ja hartiat jumiin. Toisilla taas riehaantuu vatsa. Kullakin on oma kipupisteensä, sanoo dosentti ja psykologian tohtori Sanna Sinikallio Itä-Suomen yliopistosta.

Asiantuntijat tietävät, millaisia reaktioita stressi saa ihmisessä aikaan. Silti kaikkea siitä, millä tavoin stressi meitä vahingoittaa, ei vielä edes tunneta.

Moni menee lääkäriin myöhään

Ihminen stressaantuu, kun hän kohtaa vaatimuksia, ­joihin hänen voimavaransa eivät riitä.

Työstressi on vakava ja yleinen ongelma. Siitä kärsii joka neljäs. Yli puolet suomalaisista tuntee työnsä henkisesti raskaaksi.

Pahimmat stressipiikit koetaan kahdeksalta aamulla ja kahdeksalta illalla. Läikkyykö työ vapaa-aikaan? Vai riittääkö myös kotiasioissa päänvaivaa?

Usein kyse voi olla molemmista.

Koska nykyihmisen stressi on luonteeltaan epämääräistä ja oman pään sisäistä, se usein jatkuu pitkään. Yleisesti ajatellaan, että stressi on kroonista, kun sitä on kestänyt muutamia kuukausia.

Persoona ja perimä vaikuttavat siihen, miten ihminen sietää stressiä. Yksi romahtaa muutamassa viikossa, toinen rimpuilee vuositolkulla. Usein ihminen havahtuu ylikierroksiinsa vasta, kun hänellä on fyysinen vaiva, josta valittaa.

– Vastaanotolle tullaan yleensä, kun stressistä on kärsitty kuukausitolkulla. Siinä vaiheessa ongelmat ovat yleensä jo pitkällä. Kropan oireet voivat olla hankaliakin. Esimerkiksi jatkuva ripuli vie voimat, työterveyspsyko­logina työskentelevä Sinikallio sanoo.

Jatkuva stressi on merkittävä terveysriski. Pitkään koholla oleva stressihormoni kortisoli kohottaa verenpainetta, heikentää unenlaatua, laskee mieli­alaa ja syö energiaa. Tähän liittyy sympaattisen ja para­sympaattisen hermoston tasapainon järkkyminen.

Sympaattinen hermosto auttaa meitä toimimaan mahdollisimman tehokkaasti tiukoissa paikoissa. Parasympaattinen hermosto taas jarruttaa tahtia ja auttaa palautumaan. Jos sympaattinen hermosto on pitkään niskan päällä, se voi pistää vatsan vääntelehtimään.

Stressi vaikuttaa terveyteen myös välillisesti.

Kortisoli saa herkkuhimot valloilleen. Tämäkin on evoluution syytä. Vaaran vaaniessa ihmisen on selviytyäkseen pitänyt saada nopeasti energiapitoista ravintoa. Nykyihmisellekin maistuu stressissä rasva ja sokeri, jotka voivat saada vatsan sekaisin ja painon nousemaan.

Ylipaino lisää riskiä sairastua moniin sairauksiin, kuten tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä uniapneaan.

Stressi kiihdyttää ja hidastaa suolta

Miksi usein juuri vatsa alkaa oireilla stressin vuoksi? Vatsan ja aivojen monisyistä yhteyttä tutkitaan nyt kiivaasti.

Tiedetään, että stressisignaalit pääsevät kulkemaan aivoista vatsaan kiertäjä- eli vagushermon kautta.

Vagushermo on osa ihmisen autonomista hermostoa, joka säätelee kehon tahdosta riippumattomia toimintoja, kuten sydämen sykettä. Hermo ulottuu aivorungosta sydämen lisäksi muihinkin tärkeisiin elimiin, kuten keuhkoihin ja suolistoon.

Lisäksi stressi voi vaikuttaa vatsaan sellaisiakin reittejä, joita ei vielä tunneta.

Stressi saa aikaan monenlaisia häiriöitä ruoansulatus­kanavassa. Se voi joko kiihdyttää tai hidastaa ruoan liikehdintää suolistossa. Yhdelle tulee ripulia, toiselle ummetusta.

Stressi saattaa myös saada vatsahappojen tasapainon järkkymään ja vaikeuttaa näin ruoansulatusta. Tämä voi lisätä mahakatarrin ja mahahaavan riskiä.

Aivo-suoliyhteyden tutkimus keskittyy kiihkeimmin suolistomikrobeihin. On havaittu, että krooninen stressi voi saada suoliston mikrobiston sekaisin. Kun hyviä bakteereja kuolee, pahat bakteerit valtaavat alaa, ja vatsa alkaa oireilla. Ei kuitenkaan varmuudella tiedetä, miten stressi­signaalit saavat tämän aikaan.

Yhteys toimii myös toiseen suuntaan. Kun eräässä tutkimuksessa hiiren suoleen siirrettiin ahdistuneen, ärtyvästä suolesta kärsivän potilaan ulostetta, hiiren suolen toiminta muuttui ja eläin alkoi käyttäytyä pelokkaammin.

Pelokkaat hiirulaiset saattavat olla yksi esimerkki siitä, kuinka paljon stressi vaikuttaa meihin ihmisiinkin.

Joskus suoli vaivaa pysyvämmin

Vaikka lähes kaikkien vatsa menee sekaisin silloin tällöin, noin joka kymmenes suomalainen kärsii vatsan temppuilusta vakavammin.

Kyse on ärtyvän suolen oireyhtymästä (irritable bowel syndrome eli IBS), joka aiheuttaa esimerkiksi vatsa­kipua, ripulia, ummetusta ja turvotusta. Stressi ja huonosti nukutut yöt pahentavat usein tilannetta.

Tyypillistä on, että toisinaan oireet ovat sietämättömiä mutta välillä olo on melko normaali. Oireiden laatu ja vaikeus voivat vaihdella paljon myös potilaiden välillä.

– Osa kärsii vakavasta ummetuksesta, osa vakavasta ripulista, osa molemmista. Monella vatsa turpoaa kivuliaaksi palloksi, tutkijatohtori Jonna Jalanka summaa.

Hän tutkii parhaillaan Helsingin ja Nottinghamin yliopistoissa, millä tavalla ärtyvä suoli -potilaiden mikrobisto poikkeaa terveiden suolistobakteereista.

Ärtyvä suoli on toiminnallinen vatsavaiva. Tämä tarkoittaa, etteivät sen oireet liity mihinkään vikaan, jonka voisi havaita vaikkapa laboratoriokokeissa.

Vaivaan ei ole parantavaa hoitoa. Onneksi se ei ole vaarallinen eikä esimerkiksi lyhennä elinikää.

Ärtyvä suoli ei ole hyvään hygieniaan liittyvä elintaso­sairaus. Sitä diagnosoidaan eniten Chilessä, Nigeriassa ja Islannissa, jotka ovat keskenään hyvin erilaisia. Näissä maissa vaivaa tavataan jopa 25 prosentilla väestöstä. Ranskassa, Intiassa ja Kiinassa puolestaan vain alle viisi prosenttia sairastaa sitä. Suomi sijoittuu näiden ääripäiden väliin.

Ärtyvä suoli ei periydy suoraan. Potilailta on kuitenkin löydetty immuunipuolustukseen liittyviä geenejä, joilla on havaittu yhteys oireyhtymään.

Kärsitkö ärtyvästä suolesta?

Diagnosointiin ei ole olemassa testiä. Ärtyvän suolen oireyhtymä todetaan potilaan oireiden perusteella, kun on ensin poissuljettu muut sairaudet.

Kriteerit täyttyvät, jos vatsavaivaa tai -kipua on ollut vähintään kerran viikossa viimeisten kolmen kuukauden aikana ja ensimmäisistä oireista on kulunut vähintään kuusi kuukautta.

Vessakäynteihin liittyy vähintään kaksi seuraavaa oiretta: ulostamiseen liittyy kipua (joko ennen vessakäyntiä, aikana tai jälkeen), ulostamistiheys on muut­tunut tai ulosteen koostumus on muuttunut.

Ennen diagnoosia varmistutaan, etteivät oireet johdu jostakin muusta sairaudesta.

Yli 45-vuotiaat lähetetään herkästi paksu­suolen tähystykseen. Siinä voidaan todeta esimerkiksi Crohnin tauti, haavainen paksusuolitulehdus ja suolistosyöpä.

Jos on alle 45-vuotias eikä veri- ja uloste­näytteestä löydy hälyttäviä muutoksia, tähystystä ei välttämättä tehdä.

Potilas tutkitaan vakavien sairauksien varalta, jos hänellä on seuraavia oireita:

  • laihtuminen
  • kuumeilu
  • veri ulosteessa
  • yölliset vatsakivut tai yli kuukauden kestänyt ripuli tai ummetus
  • vatsa tuntuu poikkeavalta käsin tunnusteltaessa
  • raudanpuuteanemia
  • yli 45-vuotiaalle potilaalle tulee uusia ärtyvän suolen oireita.
  • suvussa on suolistosyöpää, tulehduksellista suolistosairautta tai keliakiaa.

Osa potilaista tarvitsee säännöllistä lääkärin seurantaa. Monelle riittää 1–2 käyntiä tutkimuksineen ja ohjeineen.

Asiantuntija: gastro­enterologian ylilääkäri Jari Punkkinen/Hus

Mikrobit – kuuma tutkimusaihe

Voiko ärtyvä suoli sitten johtua stressistä? On tutkittu, että vaivasta kärsivät potilaat arvioivat itsensä stressaantuneemmiksi kuin terveet ihmiset.

Toisaalta yhdessä tutkimuksessa potilaiden kehosta ei löytynyt sen enempää stressihormonia kuin terveiltäkään. Osalla sitä oli jopa vähemmän.

On myös väitetty, että ärtyvästä suolesta kärsivät saattavat reagoida herkemmin stressiin. Ainakin he aistivat turpoamisen aiheuttamaa suolen venymiskipua muita herkemmin. Arvellaan, että aineenvaihdunnalla olisi tekemistä asian kanssa.

Kiinnostavaa on, että sekä stressireaktioilla että ärtyvällä suolella on yhteys suolistomikrobeihin.

– Oireyhtymän syntymekanismia ei täysin tunneta, mutta tiedetään, että mikrobistolla on siinä merkittävä rooli, Jalanka sanoo.

Ärtyvää suolta sairastavien suolistomikrobisto eroaa terveiden mikrobistosta. Tämä voi johtua stressistä, geeneistä, ruokavaliosta, sairastetuista suolistosairauksista tai antibioottikuureista.

– Voimme ehkä pian jaotella potilaat eri ryhmiin mikrobistonsa perusteella. Tieto auttaa kehittämään eri potilastyypeille räätälöityjä hoitomuotoja, Jalanka sanoo.

Onko estrogeeni yksi syy?

Ärtyvä suoli on etenkin naisten riesa. Oireyhtymä on naisilla kolme kertaa yleisempi kuin miehillä. Miksi se pilaa juuri naisten vatsat? Sukupuolesta johtuvaa alttiutta on tutkittu vähän, paljon vähemmän kuin esimerkiksi mikrobistoa.

Tiedetään kuitenkin, että naishormoni estrogeeni vaikuttaa oire­yhtymän syntyyn. Kuukautiskierron hormonivaihtelut pahentavat oireita.

– Monilla terveilläkin kuukautiset saavat vatsan sekaisin. Hormonit vaikuttavat vahvasti joidenkin naisten vatsan toimintaan, Jalanka sanoo.

Nainen kärsii ärtyvästä suolesta nimenomaan hedelmällisessä iässä, noin 14–45-vuotiaana. Kun menopaussi on ohi ja estrogeenituotanto ehtynyt, osalla oireet häviävät kokonaan. Hormonaalinen ehkäisy, raskaus ja vaihde­vuodet helpottavat vaivoja.

Miehet puolestaan kärsivät ärtyvästä suolesta noin 20–70-vuotiaina. Mieshormoni testosteroni suojaa oireyhtymältä, mutta silti miehiäkin sairastuu.

Hormonien aiheuttamien vatsavaivojen syntymekanismia ei tiedetä tarkasti. On tutkittu, että hormoneillakin on vaikutusta suolistomikrobeihin.

Ärtyvä suoli tunnetaan kuitenkin nykyisin huomattavasti paremmin kuin vielä 20 vuotta sitten.

– 2000-luvun alussa ajateltiin, että naiset ovat vain hysteerisiä. Nykyään toiminnallisia sairauksia, kuten ärtyvää suolta ja fibromyalgiaa, ymmärretään paremmin.

Jonna Jalanka tietää, että vaikka oireet ovat todellisia, osa potilaista joutuu silti todistelemaan lääkäreille, ettei vika ole korvien välissä.

Kuinka usein kärsit vatsavaivoista (kuten kipu, turvotus, ummetus tai ripuli)?

Oletko käynyt lääkärissä vatsa- tai suolistovaivojen takia?

Aiheuttaako stressi sinulle vatsa- tai suolisto-oireita?

Lähde: K&T:n nettikysely 6/2019. Kyselyyn vastasi 295 ihmistä.

Vatsakin voi masentua

Yhteys mielen ja suoliston välillä on vahva. Ärtyvään suoleen ovat stressin lisäksi yhteydessä myös traumat, masennus ja ahdistus.

Silti nämä tuskin aiheuttavat oireyhtymää yksin. On epätodennäköistä, että stressaamalla voisi pilata vatsansa täysin.

– Oireet ruokkivat toisiaan. On vaikea määritellä, kumpi on lopulta syy ja kumpi seuraus. Myös hirveät, elämää rajoittavat vatsaoireet voivat aiheuttaa ahdistusta ja masennusta, Jalanka sanoo.

Kun Jonna Jalanka vertasi ärtyvä suoli -potilaiden suolistomikrobeja terveiden mikrobistoon, hän havaitsi niissä eroja.

Ärtyvä suoli -potilailla, joilla oli masennusta tai ahdistusta, oli terveiden kaltainen mikrobisto. Masentuneiden sairastumisen syy ei siis ollut ensisijaisesti mikrobit. Jalanka arvioi, että syy löytyy muualta suoli-aivo-­yhteydestä, eli siitä miten suoli ja aivot viestivät toistensa kanssa.

Osalla ärtyneen suolen oireyhtymä saa alkunsa suolistotulehduksesta. Tulehdus voi jäädä kytemään suolistoon esimerkiksi turistiripulin tai noroviruksen jälkeen ja toimia yhtenä laukaisijana oireyhtymän synnyssä.

Joskus potilailla on havaittu epätyypillistä ruoka-aine­allergiaa, jolloin iholle tehtävät allergiatestit ovat negatiiviset, vaikka oireita tulee.

Ihmisen on yleensä vaikea hahmottaa, milloin hän sairastui. Jossakin vaiheessa vain havahtuu, että vatsa on kenkkuillut pidemmän aikaa.

Kiire ja stressi saavat olon entistä tukalammaksi.

Ärtyvän suolen toteamiseksi ei ole testiä. Diagnoosi perustuu muiden sairauksien poissulkemiseen. Näitä ovat esimerkiksi Crohnin tauti, haavainen paksusuoli­tulehdus, keliakia, laktoosi-intoleranssi ja suolistosyöpä.

Diagnosointia vaikeuttaa se, että vaikka oireet ovat samat, potilaat ovat keskenään hyvin erilaisia.

– Tauti on aivan erilainen, jos taustalla on allergioita kuin jos potilaalla on trauma seksuaalisesta hyväksi­käytöstä, Jalanka sanoo.

Ruokavalio ja probiootit hoitavat

Temppuilevan vatsan hoito räätälöidään aina oireiden mukaan.

Jos turvotus ja siitä johtuva kipu ovat suurin ongelma, oireet voivat helpottua fodmap-ruokavaliolla, jossa lautaselta karsitaan suolta ärsyttäviä fodmap-hiilihydraatteja. Niitä on esimerkiksi sipulissa, kaalissa, pavuissa, herneissä, kivellisissä hedelmissä, monissa viljoissa sekä sokeri­alkoholeissa, kuten ksylitolissa.

Dieetti on hyvä aloittaa ravitsemusterapeutin ohjauksessa, sillä monet fodmap-hiilihydraatit ovat hyvien bakteerien ruokaa. Niitä ei kannata jättää pois loppuiäksi.

Ummetus ja ripuli voivat helpottua kuitulisällä, kuten psylliumilla. Joskus ripuliin voidaan tarvita myös ripulilääkkeitä, jotka jarruttavat suolen liikkeitä.

Osa saa avun probiooteista. Ne ovat hyviä, eläviä bakteereja, jotka tehostavat omaa immuunipuolustusta.

– Probioottien tehosta on saatu viime vuosina lupaavia tutkimustuloksia vatsaoireiden hoidossa, sanoo gastro­enterologian ylilääkäri Jari Punkkinen Husista.

Probiootit vaikuttavat muun muassa kivun aistimiseen. Ne voivat lievittää turvotusta ja siitä johtuvaa kipua. Yllättäen nämä hyvät bakteerit voivat helpottaa myös stressiä ja masennusta. 

Viime keväänä julkaistussa saksalaistutkimuksessa havaittiin, että kun terve koehenkilö sai Bifidobacterium longum 1714 -probioottia, tietokonepelin aiheuttama stressi väheni ja tutkittavan vireystila parani.

Alustavaa tutkimusnäyttöä on myös siitä, että ärtyvä suoli -potilaat, jotka saivat Bifidobacterium longum NCC3001 -probioottia, arvioivat itsensä vähemmän masentuneiksi kuin muut potilaat.

Lactobacilli, Bifidobacteria, Saccharomyces boulardii ja VSL#3 -probiootit vähensivät ärtyvän suolen oireita noin puolella, selvisi useaan tutkimukseen perustuvasta katsauksesta. Lumevalmiste tehosi joka kolmannella.

– Kun tutkimustietoa kertyy lisää, voi hyvinkin olla, että viljelemme hyviä probiootteja ja lääkärit määräävät niitä vatsavaivaisille potilaalleen, Punkkinen sanoo.

Hänen mukaansa probioottien pitäisi tehota neljässä viikossa.

– Jos probiooteista ei ole apua 12 viikkoon, niiden käyttöä ei kannata jatkaa.

Antibiootit ovat suolistolle pahiksia, mutta hieman yllättäen osalla ne voivat helpottaa vatsavaivoja.

Suppeakirjoinen rifaksimiini, kauppanimeltään Rifaximin, hillitsee ohutsuolessa muhivien haitallisten bakteerien liikakasvua. Ne voivat aiheuttaa niin ripulia kuin ilmavaivoja.

– Antibiootti ei kuitenkaan sovellu mahavaivojen jatkuvaan hoitoon, koska se heikentää mikrobistoa, Jonna Jalanka sanoo.

Apua ulosteensiirrosta tai hypnoosista?

Ulosteensiirron vaikutuksia ärtyvä suoli -potilaisiin tutkitaan parhaillaan Helsingin yliopistossa. Tutkimusnäyttö on tähän mennessä ollut ristiriitaista. Ulosteensiirrosta on ollut lähinnä lyhytkestoista apua.

– Toivotaan, että tulevaisuudessa siitä saadaan hoitokeino ärtyvään suoleen. Todennäköisesti osa hyötyy siitä, osa ei ollenkaan, Jalanka arvioi.

Kun vatsa reagoi stressiin voimakkaasti, terapiasta voi olla apua. Psykoterapian lisäksi vatsavaivaisia voivat auttaa hypnoosiin perustuva hypnoterapia ja käyttäytymismalleihin vaikuttava kognitiivinen käyttäytymisterapia.

– Varsinkin hypnoterapiasta on saatu ällistyttävän hyviä tuloksia stressin ja vatsaoireiden hoidossa. Siinä päästään mielikuvatyöskentelyn avulla rentoutuneeseen tilaan, jossa voidaan vaikuttaa myös suolistoon, Sanna Sinikallio sanoo.

Jotkut saavat vatsavaivoihin apua masennuslääkkeistä, jotka hoitavat mieltä ja nostavat kipukynnystä.

Liikunta tehoaa erityisesti ummetukseen ja turvotukseen, sillä se vilkastaa ilman ja ulosteen läpikulkua suolistossa.

Mikä parasta, se lievittää tehokkaasti myös stressiä.

Lähteet: Terveyskirjasto, Työolobarometri 2017 ja Työterveyslaitos sekä Social rhythms of the heart, Perceived stress, its physiological correlates, and quality of life in patients with irritable bowel syndrome, Bifidobacterium longum 1714 strain modulates brain activity of healthy volunteers during social stress, Probiotic Bifidobacterium longum NCC3001 reduces depression scores and alters brain activity: a pilot study in patients with irritable bowel syndrome, Effects of probiotic type, dose and treatment duration on irritable bowel syndrome diagnosed by Rome III criteria: a meta-analysis.

Juttu on julkaistu Kauneus & Terveys -lehdessä numero 11/2019.

Julkaistu: 20.9.2019