Voi hyvin

Stressi rasittaa selkää – selkäkivun syy ei yleensä ole rakenteellinen

Stressi rasittaa selkää – selkäkivun syy ei yleensä ole rakenteellinen
Suuri osa selkäkivuista johtuu vaarattomista lihasjumeista, mutta myös stressi ja mieltä kuormittavat tunteet voivat tuntua tukirangassa. Kivunhallinnassa avainsana on turva.
Julkaistu: 21.5.2021

Selkäkipuni johtuu sukuviasta ja heikoista syvistä lihaksista – tai sitten huonosta istuma-asennosta, ryhdistä tai nostotekniikasta. Näin ajattelee moni suomalainen.

Osteopaatti Jerry Ketola on perehtynyt nykyaikaiseen kiputieteeseen, ja hän haluaa heittää vanhat uskomukset romukoppaan. Usein niillä on nimittäin taipumusta vain pahentaa selkäkipuja.

– Suurin osa selkäkivuista johtuu lihasperäisistä jumeista, jotka taas johtuvat selän turhasta jännittämisestä.

Ketolan lääke suurimpaan osaan selkäkivuista onkin keskivartalon lihasten rentouttaminen. Selkää ei siis tarvitse jatkuvasti yrittää varoa tai hallita.

Miksi selkäkipu on niin väärin ymmärretty?

Ketolan mukaan käsitysten taustalla ovat vanhat uskomukset. Suurin osa ihmisistä haluaisi löytää jonkin rakenteellisen syyn kivulle, koska sen kanssa eläminen olisi helpompaa.

Käytännössä vakavaa ja esimerkiksi leikkausta vaativaa kipua on kuitenkin vain noin joka kymmenennellä selkäkipuisella. Lopuilla 90 prosentilla se on hyvänlaatuista toiminnallista kipua, joka ei ole vaarallista.

Heillä oireilun taustalta löytyy lähes aina toisenlainen yhteinen tekijä: voimakas stressi, jonka on aiheuttanut jollakin lailla kielteiseksi koettu elämäntilanne.

– Hyvin usein selkäkipu kulkee yhdessä kiireen, vihan, surun, pelon, masennuksen tai ahdistuksen tunteen kanssa.

Kaikki kielteisiksi koetut tunteet kiihdyttävät keskushermostoa. Kun ihminen käy kierroksilla, keskivartalon ja selän lihakset jännittyvät automaattisesti.

– On täysin ymmärrettävää, että selkä kipeytyy juuri silloin, kun ihminen on stressaantunut, Ketola sanoo.

Moni haluaisi siitä huolimatta löytää rakenteellisen syyn ja hakeutuu esimerkiksi magneettikuvaukseen. Sen tulos voi kuitenkin antaa vääränlaisen kuvan tilanteesta, sillä lähes jokaiselta yli 20-vuotiaalta selän magneettikuvista löytyy jokin rakenteellinen vika.

– Läheskään kaikki ihmiset eivät kuitenkaan kärsi selkäkivuista. Useimmilla selkäkipuisilla oireitten syy ei siis ole rakenteellinen.

Selkäkivun hoito

Kivunhoitoon perehtynyt psykofyysinen fysioterapeutti Karita Palomäki on myös huomannut stressin ja tukahdutettujen tunteiden yhteyden selkäkipuun.

Kun asiakas tulee Palomäen vastaanotolle, hoito alkaa aina asiakkaan tarinan kuuntelemisella. Usein niissä toistuvat esimerkiksi avioero ja yksin jääminen, kohtuuton työtaakka tai huoli taloudellisesta pärjäämisestä.

Tarinoissa toistuu kokemus tuen puutteesta ja omasta riittämättömyydestä.

Ensin Palomäki kartoittaa asiakkaan elämän senhetkiset stressitekijät. Mutta jos tämä on valmis, Palomäki voi auttaa asiakasta myös tarkastelemaan tämän kipua syvemmällä tasolla. Se vaatii omien todellisten ajatusten, tunteiden ja uskomusten tiedostamista.

– Asiakas voi esimerkiksi huomata ajattelevansa, että hänen täytyy aina pärjätä omillaan eikä hänellä ole oikeutta pyytää keneltäkään apua vaikeassa tilanteessa.

Syvemmällä tasolla tarinoissa toistuu kokemus tuen puutteesta ja omasta riittämättömyydestä. Ihminen kokee olevansa omillaan asioiden kanssa, joita hän ei osaa tai jaksa yksin kantaa.

Hallitse selkäkipua

Jotta selkäkipua voi oppia hallitsemaan ja hoitamaan lääkkeettömästi, Palomäen mielestä on tärkeää ymmärtää, miten kipu syntyy. Taustalla on usein jokin fyysinen loukkaantuminen, esimerkiksi lihaskramppi puutarhatöissä. Sen jälkeen aivot tekevät tilanteesta oman tulkintansa.

Aivojen tulkinnasta riippuu, kokeeko ihminen kipua ja kuinka voimakkaasti.

– Aivot pyrkivät heti tunnistamaan, onko tilanne tuttu vai ei. Sen jälkeen ne tulkitsevat, onko tilanne vaarallinen vai ei.

Mitä enemmän ihmisellä on stressiä ja kuormittavia tunteita, sitä helpommin aivot tulkitsevat tilanteen vaarallisena. Sen seurauksena sympaattinen hermosto aktivoituu ja ihminen saattaa mennä "taistele tai pakene" -tilaan. Samalla pelko ja kivun tunne voimistuvat.

Myöhemmin elämässä kipumekanismi voi aktivoitua jo pelkästä mielikuvasta tai ajatuksesta, jos jokin tilanne muistuttaa aiemmin puutarhassa sattunutta tapaturmaa. Tyypillisesti se tapahtuu tiedostamattomasti, jolloin ihminen ei itse osaa yhdistää asioita toisiinsa.

Hyvä uutinen on kuitenkin se, että aivojen tulkintaan voi itse vaikuttaa. Omaa olotilaa voi rauhoittaa monilla eri kehotietoisuustaidoilla, jolloin kipu lievenee ja sen kesto lyhenee. Se vaatii kuitenkin sitä, että ihminen rauhoittuessaan kokee olevansa turvassa.

Selkäkipuinen tarvitsee turvaa

Turva on selkäkipuisen ihmisen avainsana. Turvassa oleva ja itsensä elämän kannattelemaksi kokema ihminen tuntee vähemmän kipua kuin turvaton. Siksi turvan kokemuksia kannattaa tietoisesti pyrkiä lisäämään.

Parasympaattisen eli autonomisen hermoston tyynnyttävän osan aktivoituminen antaa ihmiselle luonnostaan turvallisen olon. Siksi Palomäen mielestä kannattaa opetella erilaisia parasympaattista hermostoa aktivoivia keinoja. Niistä tärkeimmät ovat syvä, rauhallinen hengitys ja kehon kuuntelu.

– Kun kipu iskee, kehoa ei välttämättä tee mieli kuunnella. Kehon kuuntelu on kuitenkin silta pois kivusta.

Ihminen rauhoittuu myös tuntiessaan olevansa kannateltu. Kannatelluksi tulemisen tunnetta voi harjoitella esimerkiksi makaamalla lattialla ja tietoisesti tuntemalla, miten alusta kannattelee koko kehon painoa. Silloin keho alkaa automaattisesti rentoutua.

Muita kehotietoisuustaitoja voi opetella monin eri tavoin, esimerkiksi mindfulness-, rentoutus-, meditaatio- tai feldenkreis-harjoituksilla.

Tunne turvasta ja siitä, että elämä kannattelee, auttavat paranemisessa.

Hyviä kehotietoisuutta parantavia lajeja taas ovat esimerkiksi jooga, asahi ja taiji. Palomäen mielestä lajilla ei ole kauheasti väliä, kunhan harjoitukset tuntuvat mieluisilta.

– Tärkeintä on oppia tunnistamaan oma jännittyneisyys, jolloin sitä pystyy myös tietoisesti rentouttamaan.

Ota rennosti

Erityisesti arjen toimissa kannattaa ottaa rennosti. Jerry Ketola korostaa, että kenenkään selkä ei ole himmeli, joka menee hipaisusta rikki. Selkää ei siis tarvitse jatkuvasti varoa, vaan se kaipaa normaalia käyttöä.

Selkä rakastaa erityisesti säännöllistä liikettä ja vapaata olemista. Usein Ketolan vastaanotolla mietitään aivan tavallisia asioita – kuten istumista – uudella tavalla. Monella on edelleen käsitys, että työpöydän ääressä täytyy istua armeijamaisen ryhdikkäänä, jotta selkä ei tule kipeäksi.

– Se ei pidä paikkansa. Parasta on istua sellaisessa asennossa, joka tuntuu hyvältä. Jos koko ajan istuu ryhdikkäänä, selkä väsyy nopeasti.

Hyvä tapa istua on hankkia selkänojallinen tuoli ja nojailla välillä taaksepäin. Silloin selkä saa levätä riittävästi.

Selkäkipuisia on myös usein muistutettu oikeasta nostotekniikasta. Moni ajattelee, että nostaminen pitäisi aina tehdä jaloilla niin, että selkä pysyy samalla suorana. Ketolan mielestä se on usein turhaa. Pieniä asioita nostaessa selkää ei tarvitse turhaan jännittää.

– Esimerkiksi marjametsällä selän saa pitää pyöreänä. Vain jos nostaa jotakin raskasta, nostotekniikkaan täytyy kiinnittää huomiota.

Lapsuuden traumat voivat heijastua selkään

Varsinkin laaja-alaisen ja kroonisen selkäkivun taustalla voi olla lapsuudesta peräisin olevia käsittelemättömiä traumoja. Silloin kipuja on usein eri puolilla kehoa. Ihminen saattaa samaan aikaan kärsiä unettomuudesta, ahdistuneisuudesta, uupumuksesta, masentuneisuudesta tai alakuloisuudesta, jolle hän ei pysty nimeämään selvää syytä.

Jos epäilee kivun liittyvän käsittelemättömään traumaan, Karita Palomäki suosittelee hakeutumaan psykoterapiaan, traumaterapiaan tai psykofyysiseen fysioterapiaan.

– On tärkeää, ettei jää trauman kanssa yksin, vaan etsii rohkeasti ammattiapua, kun siihen on tarve.

Palomäen mukaan kroonisen kivun taustalla voi olla esimerkiksi lapsena pitkään jatkunut pelon ilmapiirissä eläminen. Lapsi on saattanut joutua elämään väkivaltaisessa kodissa tai tulla kiusatuksi koulussa, jolloin hän on oppinut tavan olla koko ajan varuillaan ja varautua pahimpaan.

– Jatkuva pelossa eläminen aiheuttaa paljon jännitystä esimerkiksi pallean, vatsan ja lantion alueelle.

Turvattomassa ilmapiirissä kasvaneella jännitykset säilyvät usein tiedostamattomasti, ja ne saattavat yhtäkkiä aikuisena aktivoitua selkäkipuina.

– Kun jännityksiä oppii tunnistamaan ja tiedostamaan turvallisessa terapiassa, niitä voi oppia säätelemään.

Terapian ja kehotietoisuusharjoitusten avulla monen suhde omaan kehoon muuttuu. Kun ihminen oppii luottamusta ja turvaa, hän lakkaa ajattelemasta, että keho haluaa hänelle pahaa esimerkiksi kivun muodossa.

– Kehosta tulee oma koti, jonka kanssa tehdään elämän matka, Palomäki sanoo.

Missä kipu sijaitsee?

Kivun paikka kertoo siihen liittyvistä tunteista.

Psykofyysinen fysioterapeutti Karita Palomäki on opiskellut muun muassa META-Health-menetelmää, jossa pyritään ymmärtämään oireita ja tiedostamaan niitä kehon, mielen, ihmissuhteiden ja henkisyyden tasojen kautta.

Menetelmä on auttanut häntä fysioterapeutin työssä huomaamaan, että usein selkäkivun paikka kertoo sen taustalla olevista rajoittavista uskomuksista. Kun oppii tunnistamaan kivun taustalla olevat ajatukset ja tunteet aiempaa paremmin, pystyy myös lievittämään kipua tehokkaammin.

ALASELKÄKIPU viittaa usein siihen, että ihminen kärsii fyysisestä ja psyykkisestä turvattomuudesta ja tuen puutteesta. Se aktivoituu, kun ihminen kokee jäävänsä elämässään jollakin lailla yksin.

HARTIAKIPU vaivaa yleensä erityisesti huolehtijatyyppejä. He ovat luonnostaan auttavaisia ihmisiä, jotka ottavat toistenkin huolia ja taakkoja kantaakseen. Usein he ovat kasvaneet esimerkiksi alkoholistiperheessä, jossa he ovat joutuneet jo pienestä pitäen ottamaan vastuuta toisista.

NISKA kipuilee erityisesti silloin, kun elämä tuntuu epäoikeudenmukaiselta. Niskakipu onkin usein seurausta siitä, että ihminen kokee esimerkiksi työnantajan, puolison tai ystävän vaativan häneltä enemmän kuin muilta tai kohtelevan muuten epäoikeudenmukaisesti.

RINTARANKA heijastelee auktoriteettiin ja hyväksytyksi tulemiseen liittyviä haasteita. Se kipuilee silloin, jos ihminen ei ole oppinut luottamaan omiin kykyihinsä ja on epävarma erilaisten auktoriteettien suhteen.

Liike on lääke

Melkein kaikki liike auttaa selkäkivun hoidossa. Kivusta huolimatta kannattaa siis lähteä liikkeelle, sillä se nopeuttaa toipumista.

Kävely on hyvä peruslaji selkäkipuiselle. Tutkitusti se lievittää selkäkipuja yhtä hyvin kuin liikeharjoitukset.

Omien tuntemusten mukaan kannattaa harrastaa myös muuta liikuntaa. Esimerkiksi jooga, pilates ja kuntosaliharjoittelu voivat auttaa lievittämään ja ehkäisemään selkäkipuja. Harjoituksen jälkeen on hyvä ottaa rennosti koko loppupäivän ajan.

Tuki- ja liikuntaelimistön vaivoihin perehtynyt terveydenhuollon ammattilainen voi neuvoa myös selkää voitelevia liikutteluliikkeitä. Hyvä voiteluliike on esimerkiksi joogasta tuttu kissa-lehmä-asana. Voit kokeilla sitä esimerkiksi aamu- tai iltavoimisteluna. Käy nelinkontin-asentoon lattialle ja pyöristä ja notkista selkää vuorotellen hengityksen tahdissa. Pyri tekemään liike nikama nikamalta.

Liikuntasuositukset antoi osteopaatti Jerry Ketola.

Jerry Ketola, 53, on osteopaatti, liikuntalääketieteen maisteri ja personal trainer. Hän on toinen Selkäkipu ja mielen voima -kirjan tekijöistä (Otava 2017). Oman selkänsä hän pitää kunnossa säännöllisellä liikunnalla. Parhaan avun hän on saanut kuntosalilla jalkakyykky- ja maastaveto-harjoitteilla sekä päivittäisillä liikuttelu- liikkeillä.

Karita Palomäki, 50, on psykofyysinen fysioterapeutti, NLP-työnohjaaja, EFT-kouluttaja, TRE-ohjaaja ja tietokirjailija, jolle selkäkipu on tuttu myös omasta elämästä.

Hän on kirjoittanut kirjan Elämää voi aina parantaa (Otava 2018), joka opastaa katsomaan koko elämää paranemisprosessina. Omasta hyvinvoinnistaan hän pitää huolta erilaisilla kehotietoisuusmenetelmillä, kosketushoidoilla ja luontokävelyillä.

Juttu on julkaistu Voi hyvin -lehdessä 2/2021.

6 kommenttia