Asiantuntija silmätautien erikoislääkäri Merja Hurskainen työskentelee apulaisylilääkärinä Oulun yliopistollisessa sairaalassa.

”Maailma avautuu näköaistin avulla. Jos näkö heikkenee tai silmät kutia­vat, vuotavat tai tulehtuvat, elämästä tulee heti vaikeampaa. Silmien hyvinvoinnista kannattaa huolehtia.

Monilla päivät kuluvat tietokoneen edessä, illat puhelinta selaten. Silmät joutuvat koville. Kun rullaa sisältöjä laitteilla, silmät vaihtavat fokuspistettä koko ajan.

Liike on meille uudenlainen. Silmät eivät ole tottuneet siihen evoluutionsa aikana. Ei tiedetä vielä, onko sillä vaikutuksia silmiin.

Kun katsoo lähelle pitkään, silmät rasittuvat. Silmät ja pää voivat särkeä. Silmät kuivuvat. Sitä aiheuttaa myös koneellinen ilmanvaihto ja pakkanen. Silmiä kutisee ja aristaa.

Asiantuntija kertoo: Voiko silmien kuivuus sokeuttaa?

Tilanne usein pahenee iän myötä. Kun silmä vanhenee, sen kyky tarkentaa eri etäisyyksille huononee. Mykiö jäykistyy. Silmä joutuu työskentelemään entistä kovemmin. Sen liikuttajalihakset ja sädelihas saattavat kipeytyä.

Kun katsoo lähelle, silmät kääntyvät sisäänpäin kohti nenää. Jos ihmisellä on karsastusta ulospäin, lähityöskentely on vielä raskaampaa. Useimmilla on jonkinlainen taipumus karsastukseen, yleisimmin piilevänä. Lepo on lääke rasitukseen.

Hyvä ohje on 20–20-sääntö: katso kaukaisuuteen 20 sekunnin ajan 20 minuutin välein. Jos lähellä on ikkuna, käännä katseesi ulos. Kun katsoo kauas, silmän sädelihas ja liikuttajalihakset rentoutuvat.

Jos silmät ovat kuivat, käytä kostutustippoja. Silmän pintaa voitelevassa kyynelnesteessä on vettä, rasvoja ja proteiineja. Kuivassa silmässä näiden suhde ei ole oikea. Siksi pelkkä räpyttely ei auta, tarvitaan keinokyyneliä.

Lue lisää kaihista: Kaihileikkaus paransi Liisan näköä

Viime vuosina on puhuttu paljon sinivalosta, jota esimerkiksi äly­puhelimet heijastavat. Tutkimusnäyttö sen pitkäaikaisvaikutuksista silmän kudoksiin on ristiriitaista. Se tiedetään, että sinivalo piristää.

Uskon, että osa ihmisistä on herkempiä valon piristävälle vaikutukselle. Jos nukut huonosti, kärsit päiväväsymyksestä tai koet aivo­sumua, on hyödyllistä vähentää altistumista sinivalolle iltaisin.

Harva tietää, että loisteputkista ja monista energiansäästölampuista tulee ultravio­letti- eli UV-säteilyä. Se vanhentaa kudoksia ihossa mutta myös silmissä. Led-lampuista UV-säteilyä ei tule. Turhaa UV-­altistusta kannattaa välttää, mutta työt pitää tehdä valoisassa jo turvallisuuden vuoksi.

Hämäryydestä on hyötyä iltaisin. Hämärässä silmien aineenvaihdunta hidastuu ja ne rentoutuvat. Siksi myös synkkä talvi on silmäystävällinen!

Lue lisäksi 5 karua faktaa uv-säteilystä

Elintavat vaikuttavat silmiin. Kaikki mikä on hyväksi verisuonille, on hyväksi silmillekin. Syö terveellisesti, liiku ja ulkoile, äläkä tupakoi.

A-vitamiini ja sen esiaste beetakaroteeni ovat tärkeitä silmien hyvinvoinnille. Niitä saa esimerkiksi porkkanasta. Kananmunissa ja vihreissä lehtivihanneksissa, kuten lehtikaalissa ja pinaatissa, on puolestaan silmiä suojelevia luteiinia ja zeaksantiinia.

C- ja E-vitamiini suojaavat vapailta radikaaleilta. Hyviä C-vitamiinin lähteitä ovat mustaherukka, kukkakaali ja keltainen paprika, E-vitamiinin puolestaan täysjyväviljat ja pähkinät. Tärkeitä ovat myös pehmeät rasvahapot, joita saa kalasta ja kasviöljyistä.

Korkea verensokeri on silmille haitaksi. Se vauhdittaa kaihin kehittymistä. Kaihi heittää näkökentän eteen rusehtavan verhon. Näkö heikkenee, mutta se saadaan takaisin kaihileikkauksella. Siinä silmän linssi poistetaan ja tilalle asetetaan tekomykiö.

Nyrkkisääntönä voi pitää, että kun kaihioireet häiritsevät elämää, kannattaa selvittää leikkaustarve lääkärissä. Kaihi tulee lopulta kaikille, jotka elävät vanhoiksi.

Kaikkien kannattaa käydä silmälääkärissä viimeistään, kun ikänäkö alkaa vaivata eli ei enää näe hyvin lähelle. Yleensä se tapahtuu yli nelikymppisenä.

Ikänäkö ei ole haitaksi, mutta iän myötä silmäsairauk­sien riski kasvaa. Esimerkiksi silmänpainetauti glaukooma on tärkeä havaita varhain, koska silloin hoidolla voidaan ehkäistä pysyvää näön huononemista.”

Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys-lehdessä 4/2020.