Kauneus & Terveys

Huononiko näkö yllättäen? Syy pitää aina selvittää

Jos näkö temppuilee, käy lääkärissä. Jotkut silmätaudit ovat hämäävän vähäoireisia. Lue, miten voit pitää silmistäsi huolta!
Kuvat Istock

Jos näkö huononee, pitää aina selvittää, miksi niin käy. Ikänäkö tulee kaikille, mutta kyse voi olla myös silmätaudista.

Silmälääkärillä pitäisi käydä 40-vuotiaasta lähtien 3-5 vuoden välein. Tiheämpi väli on tarpeen, jos suvussa on silmätauteja. Kuusikymppisestä silmälääkärivisiitti on hyvä tehdä 2-3 vuoden välein.

Jos silmät rähmivät voimakkaasti, niitä särkee tai näkökyky heikkenee, pitää mennä nopeasti lääkäriin.

Näkö saattaa heikentyä varkain. Yhtäkkiä voi olla mahdotonta erottaa liikennemerkkejä tai ajaa hämärässä, lukeminen tuntuu tukalalta tai teksti alkaa hyppiä silmissä.

Joskus silmissä näkyy outoja kuvioita tai välähdyksiä.

– Leijuvat haituvat tai näkökenttään ilmaantuvat hyönteisen näköiset kuviot voivat kertoa lasiaisen irtaumasta. Silmissä voi myös salamoida ja välähdellä valoja, sanoo silmätautien erikoislääkäri Roope Sihvola Silmä­asemalta.

Lasiaisen irtauma on yleinen vaiva. Kaksi kolmesta saa sen jossain vaiheessa elämäänsä. Joskus se voi olla oireetonkin. Vaiva on yleensä vaaraton. Silmälääkärille pitää mennä kolmen päivän kuluessa. Hoitoa tarvitaan kuitenkin, jos vaiva on vaurioittanut verkkokalvoa.

Myös verkkokalvon irtauma voi aiheuttaa valonvälkkeitä. Näkökenttään ilmestyy tummia varjoja, ja voi tuntua kuin sen päälle olisi laskeutunut kaarimainen verho. Tila on vakava ja uhkaa näköä. Päivystykseen pitää lähteä samana tai seuraavana päivänä.

Tunnista ja hoida silmätaudit

Kaihissa maailma näkyy sakeana

Mikä: Kahissa silmän valoa taittava linssi eli mykiö samentuu, jolloin mykiön proteiinien rakenne pikkuhiljaa rapautuu.

Oireet: Kun mykiö samentuu, tuntuu kuin katselisi maailmaa maitolasin läpi. Entisillä silmälaseilla ei enää näe. Voi myös tuntua, että häikäisee. Usein kaihi kehittyy hitaasti vuosien aikana, mutta joskus näkö voi heikentyä nopeasti. Silloin puhutaan kilpikaihista. Sille voi altistaa esimerkiksi pitkä­aikainen kortisoni­lääkitys. Hoitamattomana kaihi johtaa näön menetykseen.

Yleisyys: Kaihi on yksi yleisimmistä silmän ikääntymiseen liittyvistä muutoksista. Yli 65-vuotiaista kolmasosalla on se jommassakummassa tai molemmissa silmissä.

Mistä johtuu: Iän lisäksi perimä vaikuttaa riskiin. Sairaudelle altistavat myös diabetes, tupakointi ja silmävammat, jotka vaurioittavat mykiötä.

Hoito: Kaihi hoidetaan leikkauksella, jossa silmän samentunut mykiö poistetaan ja tilalle laitetaan muovinen teko­mykiö. Yleensä ihminen näkee sillä kauas mutta tarvitsee laseja lähityöskentelyyn, kuten lukemiseen. Yksityisellä puolella tekomykiöksi voidaan valita myös moniteholinssi, jolla näkee sekä lähelle että kauas. Silmälaseista ei välttämättä pääse täysin eroon, mutta ihminen pärjää arjessa ja pystyy lukemaan ilman laseja.

Parantuminen: Leikkauksen jälkeen pitää käyttää hoitavia tippoja kolme viikkoa. Jotta haavat eivät tulehdu, rankkaa liikuntaa ja saunomista pitää välttää. Silmiin saa koskea vain puhtailla käsillä, eikä niitä saa hieroa.

Glaukooma aiheuttaa putkinäköä

Mikä: Etenevä, näköhermon säikeitä rappeuttava sairaus.

Oireet: Glaukooma voi olla todella vähä-oireinen ja pääsee usein kehittymään vaivihkaa. Vauriot alkavat näkökentän laidoilta. Lopulta syntyy putkinäkö, jossa vain pieni osa näkökenttää on jäljellä. Ongelman havaitseminen voi kuitenkin olla vaikeaa, koska aivot muokkaavat kuvaa eli kehittävät puutosalueiden tilalle uutta kuvaa. Hoitamattomana sairaus johtaa sokeutumiseen.

Yleisyys: Todella yleinen. 90 000 suomalaista sairastaa sitä ja jopa saman verran on heitä, joilla sairautta ei ole vielä tunnistettu.

Mistä johtuu: Tärkein riskitekijä on korkea silmänpaine. Sairaus voi kuitenkin kehittyä, vaikka silmänpaine olisi normaali. Ikä lisää riskiä. Valtaosa potilaista on yli 65-vuotiaita. Myös diabetes altistaa glaukoomalle. Syy voi olla myös rakenteellinen.

Hoito: Silmänpainetta alentavat tipat ovat käytetyin hoitomuoto, mutta ne saattavat aiheuttaa silmien ärsytysoireita ja ripsien liikakasvua. Laserhoidolla kammiokulmaa voidaan avartaa, jolloin silmänsisäisen nesteen ulosvirtaus paranee. Se ei kuitenkaan auta kaikkia. Viimeinen keino on painetta alentava leikkaus.

Parantuminen: Jo syntyneet näköhermon vauriot eivät korjaudu, mutta tulevia vaurioita voidaan ehkäistä hyvällä hoidolla.

Ikänäkö voi aiheuttaa

Oireet: Lähinäkö heikkenee, jolloin pienen tekstin lukeminen vaikeutuu. Näön muuttuminen voi aiheuttaa päänsärkyä ja väsymystä, koska silmät rasittuvat, kun ne joutuvat tarkentamaan katsetta jatkuvasti. Liki­näköiset pärjäävät usein kaukonäköisiä pidempään ilman lukulaseja. Ikänäkö ei ole vaarallinen mutta hoitamattomana heikentää elämänlaatua.

Yleisyys: Ikänäkö alkaa usein 40 ikävuoden jälkeen. Näön heikkeneminen jatkuu usein 60–70-vuotiaaksi asti.

Mistä johtuu: Ikänäössä mykiö menettää kimmoisuuttaan, jolloin se ei pysty tarkentamaan kuvaa yhtä hyvin kuin aiemmin. Myös mykiötä ympäröivä kapselipussi menettää joustavuuttaan.

Hoito: Ikänäköä hoidetaan pluslaseilla, jotka tarkentavat lähelle. Syväterävät lähilasit, joiden alaosat toimivat lukulaseina ja yläreunat päätetyöskentelyssä, ovat lähes syrjäyttäneet perinteiset lukulasit. Toinen vaihtoehto on moniteholasit, joilla näkee sekä lähelle että kauas. Monitehoiset piilolinssit ovat kätevät liikkujilla. Linssileikkauksessa silmän oma linssi vaihdetaan moniteholinssiin. Sen suosio on lisääntynyt viime vuosina.

Parantuminen: Ikänäkö tulee kaikille. Nuoruuden näkökykyä ei voi saada takaisin edes leikkauksella, sillä tekomykiö ei ole yhtä joustava kuin oma mykiö.

Retinitis johtuu geeneistä

Mikä: Retinitis pigmentosa on perinnöllinen verkkokalvoa rappeuttava sairaus. Silmäpohjan tutkimuksessa voidaan nähdä kalpeutta näköhermossa, verkkokalvon kapeutuneita verisuonia ja silmäpohjan pigmenttikertymiä.

Oireet: Taudinkuva on hyvin vaihteleva. Osalla näkö saattaa heikentyä jo nuorena, toisilla vasta keski-iässä. Näkö heikkenee yleensä reunoilta. Lopulta kehittyy putkinäkö, jolloin näkee vain kapeasti suoraan eteensä. Liikkuminen vaikeutuu. Lukeminen voi onnistua, jos silmässä on säilynyt osa tarkan näön alueesta.

Yleisyys: Harvinainen. Suomessa on arviolta noin 5  000 potilasta.

Mistä johtuu: Geenivirheestä.

Hoito: Parantavaa hoitoa ei ole. Potilas voi saada kuntoutusta, joka tähtää esimerkiksi liikkumisen helpottamiseen. Geenitutkimuksen avulla tieto sairaudesta on lisääntynyt ja tulevaisuudessa saattaa löytyä uusia hoito­keinoja.

Parantuminen: Sairaus voi johtaa näkövammaisuuteen, josta on paljon haittaa. Sairastuneet tarvitsevat apua arjessa selviytymiseen. Heillä voi olla opaskoira ja muita apuvälineitä.

Pidä huolta näöstä

Mitä lähemmäksi katsomme, sitä enemmän silmälihakset joutuvat pinnistelemään, kun ne tarkentavat kuvaa. Kaikki lähityöskentely ­rasittaa silmiä, oli se sitten pitsinnypläystä, lukemista tai palapelin tekoa. Eniten haittaa on älylaitteista ja näyttöpäätetyöskentelystä.

Moni tuijottaa laitteita liian läheltä ja liian pitkään. Silloin rasitus on kova. Silmien väsyminen voi ­ilmetä päänsärkynä ja rivien hyppelemisenä. Silmät voivat tuntua oudoilta.

– Moni kokee, että Facebookin selaaminen on työn tauottamista. Oikeasti silmiä voi lepuuttaa vain räpyttelemällä ja katsomalla säännöllisesti kauas, sanoo johtava optikko Hemmo ­Salo Silmäasemalta. ­

Katse on hyvä suunnata kauas muutaman kerran tunnissa. Kun katsoo lähelle tarkkaan, silmien räpyttely vähe­nee. Tällöin silmät pääsevät myös kuivumaan. Ne saattavat vetistää ja tuntua roskaisilta. Koneellinen ilmastointi pahentaa oireita.

Räpyttely on tärkeää, ­sillä se lisää kyynelnesteen eritystä.

– Silmän pinta toimii vain, kun se on märkä. Kuivien silmien oireita voi lievittää kosteuttavilla tipoilla.

Kun työskentelee ja ­lukee, kannattaa huolehtia, että valaistus on riittävä. Se helpottaa näkemistä.

Auringon UV-säteily voi vaurioittaa silmiä. Aurinko­laseja on hyvä käyttää aurin­koisella säällä ympäri vuoden.

Juttu on ilmestynyt Kauneus & Terveys -lehdessä 13/2019

Julkaistu: 11.2.2020
Kommentoi »