Monia ikääntyneitä vaivaa silmänpohjan kostea ikärappeuma – Martilla vaiva todettiin, kun näkö yhtäkkiä heikkeni

Silmänpohjan ikärappeumaa sairastaa 100 000 suomalaista. Heistä suurin osa on ikääntyviä, sillä ikä lisää rappeuman riskiä selvästi.

– Yli 60-vuotiaista joka kymmenennellä on silmänpohjan ikärappeuma, ja yli 80-vuotiaista se on jo joka kolmannella, sanoo Terveystalon silmätautien ylilääkäri Matti Seppänen.

Ikärappeuma kohdistuu silmän tarkan näön alueelle. Sen oireena on, että viivat alkavat vääristyä. Mikäli horisontti on äkkiä mutkikas tai lipputanko käyrä, kannattaa siis ottaa osoitteeksi silmälääkäri. Jos hoitoon ei hakeudu ajoissa, ikärappeuma voi heikentää näköä pysyvästi, mutta kokonaan näkö ei katoa.

– Ikärappeuma vaikuttaa keskeisen näön alueelle. Näkökyky silmän reuna-alueilla kuitenkin säilyy, Seppänen sanoo.

Ikärappeumaa on kahta tyyppiä: kuivaa ja kosteaa. Kumpikin vaurioittaa silmän verkkokalvoa, mutta vain kosteaa rappeumaa voidaan hoitaa.

– Kuiva rappeuma on yleisempi ja etenee yleensä hitaammin. Siinä verkkokalvon tarkan näön alueelle syntyy kuona-­ainekokkareita, jotka heikentävät näköä, Matti Seppänen kertoo.

Kostea ikärappeuma johtuu verisuonista. Kun silmänpohjan verisuonet kasvavat liikaa, ne tihkuvat nestettä, turvottavat verkkokalvoa ja saavat verkkokalvon kerrokset irtoamaan toisistaan. Tämän seurauksena näkö huononee.

Kosteaan ikärappeumaan on hoitoja. Ne tepsivät sitä paremmin, mitä nopeammin suuntaa lääkäriin.

– Jos hoito aloitetaan viikkojen sisällä ensimmäisten oireiden alkamisesta, sen tulos on selvästi parempi kuin aloituksen viivästyessä. Noin kahdella kolmasosalla potilaista taudin eteneminen saadaan hidastettua tai pysäytettyä hoitojen avulla, Seppänen sanoo.

Kaikkien silmät eivät kuitenkaan reagoi hoitoon samalla lailla. Joillain näöntarkkuus voi parantua hoitojen aikana merkittävästi, mutta toisilla ikärappeuma voi edetä nopeasti hoidosta huolimatta.

Yleisin hoito silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan on lasiaisinjektio. Toimen­piteessä silmään laitetaan ensin puuduttavia silmätippoja. Sen jälkeen silmän lasiaistilaan ruiskutetaan ohuen neulan kautta ainetta, joka estää silmänpohjan verisuonia kasvamasta liikaa. Hoito voi kuulostaa hurjalta, muttei yleensä tunnu ikävältä.

– Hoidon ei pitäisi tuottaa kipua. Osa potilaista ei tunne mitään, ja osalla on pieniä tuntemuksia. Jos hoito pelottaa kovasti, voi saada rauhoittavaa lääkettä, Matti Seppänen sanoo.

Silmään pistettävä neula on hyvin ohut, ja silmä puudutetaan ennen toimenpidettä. Toimenpiteen jälkeen lääkeaine saattaa näkyä silmässä pienenä pilvenä ja näöntarkkuus voi olla normaalia huonompi jonkin aikaa. Seuraavana päivänä silmä voi olla punainen ja hieman arka, mikä on normaalia.

Joskus pistoksesta voi kuitenkin seurata harvinainen silmän sisäinen tulehdus tai verkkokalvon irtauma, jonka oire voi olla välähtely tai tumma yhtenäinen varjo näkökentässä. Verkkokalvon irtauma voi tulla nopeasti tai viiveellä. Silmän sisäinen tulehdus ei oireile heti, vaan usein vasta muutaman päivän kuluttua.

– Hoitopaikkaan on syytä ottaa yhteyttä, jos näkö heikkenee selvästi, silmässä on verkkokalvon irtauman oireita tai silmä tulehtuu kahden tai kolmen päivän kuluttua toimenpiteestä. Pahimmillaan näkö on vaarassa.

Hoidosta ei selviä yhdellä pistoksella, vaan seuraava on edessä kuukauden kuluttua. Injektioita annetaan yleensä kolme kuukauden välein.

Neljästä kuuteen viikkoa viimeisen pistoksen jälkeen on kontrolli, jossa silmästä otetaan valokerroskuvaus eli OCT-kuvaus. Siitä nähdään, onko hoito tepsinyt ja tarvitseeko sitä vielä jatkaa.

Silmänpohjan ikärappeuma on verisuonten sairaus, joten sitä voi ehkäistä terveillä elämäntavoilla. Kun verisuonet pysyvät terveinä, myös ikärappeuman riski pienenee. Kaikki, mikä vaikuttaa verisuoniin, vaikuttaa siis myös ikärappeuman riskiin.

Kostean ikärappeuman riskitekijöitä ovat korkean iän ja perintötekijöiden lisäksi muun muassa verenpainetauti, ylipaino ja tupakointi.

– On tärkeää syödä terveellisesti ja kasvispainotteisesti, välttää tupakointia ja ylipainoa sekä hoitaa sydän- ja verisuonisairaudet hyvin, Matti Seppänen listaa.

Kasviksissa on paljon vitamiineja ja antioksidantteja, jotka auttavat pitämään verisuonet terveinä. Tupakointi taas supistaa verisuonia, aiheuttaa niissä tulehdus­reaktion ja nostaa pahan LDL-kolesterolin määrää veressä. Se kiinnittyy verisuonten seinämiin ja voi pahimmillaan tukkia ne. Ylipaino lisää hallitsemattomien uudissuonten kasvamista ja myös altistaa sydän- ja verisuonitaudeille.

Silmänpohjan ikärappeuman ­ehkäisemisessä ­auttavat myös säännölliset silmälääkärikäynnit.

– Jokaisen 40 vuotta täyttäneen pitäisi käydä silmälääkärissä. Sen jälkeen silmät on syytä tarkistuttaa neljän vuoden välein, jos silmässä ei ole riskitekijöitä tai suvussa silmäsairauksia. Muutoin seurantaväli on tiheämpi, Seppänen neuvoo.

Sahalahtelainen Martti Seppälä, 76, alkoi huomata muutoksia näössään vuonna 2014. Ensin näkö alkoi vaivata autoa ajaessa: vasen silmä ei nähnyt tarkasti, kun Seppälä hyppäsi syysaamuina rattiin.

Saman vuoden lopulla hän suuntasi perheineen lomalle Key Westiin, Floridaan.

– Se oli mukava ja lämmin paikka, mutta silmä tuntui hermostuvan auringonvalosta vielä lisää. Näkö hämärtyi entisestään, Seppälä muistelee.

Suomeen palattuaan Martti Seppälä meni silmälääkäriin, ja vasemmasta silmästä löytyi kuiva ikärappeuma. Lääkäri kertoi, että se etenee hitaasti eikä sitä voida parantaa. Näkö kuitenkin heikkeni edelleen nopeasti.

– Menin uudelleen lääkäriin. Kävi ilmi, että silmässäni onkin kuivan sijaan kostea ikärappeuma.

Parin päivän päästä Seppälä makasi silmälääkärin hoitopöydällä pistoshoidossa.

– Silmää ei saanut räpytellä, vaan piti katsoa yhtä pistettä. Neula oli hyvin pieni ja ohut, eikä pistos pelottanut. Pistos oli nopea eikä tehnyt kipeää. Tunsin, että silmän sisään oli ruiskutettu nestettä.

Pistoksen jälkeen silmä tuntui hieman oudolta, ja jonkin ajan päästä se alkoi samentua. Loppupäivänä ei voinut tehdä oikein mitään, mutta seuraavana päivänä olo oli jo hyvä ja silmä kunnossa. Saunassa tai uimassa ei saanut käydä viikkoon tulehdusriskin vuoksi. Lisäksi silmää piti hoitaa antibioottisilmätipoilla.

Valitettavasti silmä ei kuitenkaan alkanut parantua. Seppälä sai muutaman pistoksen, ja paria eri lääkettäkin kokeiltiin.

– Totesimme lääkärin kanssa, että vasemmasta silmästä ei tule enää hyvää. Tyydyin kohtalooni.

Lokakuussa 2018 myös oikea silmä alkoi vaivata. Taas löytyi kostea ikärappeuma, ja tällä kertaa välittömästi annettu pistoshoito auttoi. Iloa kesti pari kuukautta. Martti Seppälä sai uuden pistoksen, mutta se ei enää tepsinyt.

– Sitten menin Terveystaloon Matti Seppäsen vastaanotolle, ja lääke vaihdettiin toiseen. Se auttoi, ja näön huononeminen pysähtyi.

Nyt Seppälä käy joka toinen kuukausi pistoshoidossa. Oikean silmän näkö on kohtuullinen, mutta silmälasit hän tarvitsee.

Vasen silmä on ollut jo kuusi vuotta samassa kunnossa: sillä näkee, mutta kirjaa ei pysty lukemaan pelkällä vasemmalla silmällä. Auton ajaminen onnistuu molempien silmien yhteistyöllä, kunhan lasit ovat mukana. Martti Seppälän ajokortti uusittiin viime vuonna.

– Hoidon jälkeen silmä tuntuu aina selvästi paremmalta. Nyt toivon, ettei tilanne enää huonone.

Asiantuntija: silmätautien erikoislääkäri Matti Seppänen, Terveystalo.