Kauneus & Terveys

Siitepölyallergiaa hoidetaan vieläkin väärin – moni ei hyödynnä tehokkainta hoitomuotoa

Siitepölyallergiaa hoidetaan vieläkin väärin – moni ei hyödynnä tehokkainta hoitomuotoa
Nenä valuu, väsyttää, eikä huvita lähteä ulos. Hoitamaton siitepölyallergia heikentää elämänlaatua ja aiheuttaa moninaisia oireita. Milloin kannattaisi harkita siedätyshoitoa?

Mitkä ovat yleisimmät siitepölyallergian oireet?

– Aivastuttaa, väsyttää ja nenä vuotaa jatkuvasti. Näiden perästä tulee usein tukkoisuus, luettelee asiantuntija Anne Vuorenmaa Allergia-, Iho- ja Astmaliitosta.

Siitepölyallergian erottaminen tavallisesta flunssasta voi tuntua joskus vaikealta, koska oireet ovat usein samankaltaisia.

– Jos epäilet, että oireet johtuvat siitepölystä, kokeile antihistamiinitabletteja, Vuorenmaa neuvoo.

Mikäli oireet poistuvat, kyse on allergiasta eikä nuhasta.

Kauanko allergiaoireet kestävät?

Oireiden kesto riippuu siitepölyn määrästä. Osa sietää pienen määrän siitepölyä, kun ottaa lääkkeitä silloin tällöin.

– Osalla allergiaoireet ovat niin vahvoja, että koko kukintakaudeksi on hankittava kattava lääkearsenaali, jotta siitä selviytyy, Vuorenmaa sanoo.

Siitepölyallergioista yleisin on koivuallergia. Koivun kukinta sijoittuu huhti-kesäkuulle, eikä siitepölyä pysty välttämään sen laajan leviämisen vuoksi.

On myös todettu, että melkein jokaisella koivulle allergisoituneella ilmenee oireita myös pähkinäpensaan ja lepän siitepölystä.

Juhannuksen aikoihin kukkii heinä, ja kauden päättää pujo heinäkuun puolenvälin jälkeen. Pujon sivuversot kukkivat uudestaan syyskuussa, ja kukinta voi kestää jopa ensimmäisiin yöpakkasiin asti.

Siitepölyallergioista pujo häiritsee hyvin harvaa. Sen siitepöly ei lentele paikasta toiseen kuten useat muut siitepölyt. Allergian oireet ilmaantuvat siis vain, mikäli viettää aikaa kukinnan vierellä. Tämän vuoksi on suositeltavaa kitkeä pujo pois oman kodin viereltä ennen kukintakautta.

Miten siitepölyallergiaa hoidetaan?

Ensisijainen hoito on antihistamiinitabletit. Ne lievittävät kutinaa, kirkaslimaista nuhaa, silmien vuotamista ja aivastelua. Antihistamiineissa on kuitenkin eroja, ja vaikuttavat aineet vaihtelevat. Niitä ovat esimerkiksi hydroksitsiini, desloratadiini ja setiritsiini.

Kaikille sopivaa valmistetta ei ole vielä löytynyt. Apteekista saa ilman reseptiä monia eri vaihtoehtoja. Itselle sopiva löytyy kokeilemalla.

Moni luulee, että antihistamiinia tulisi syödä ennaltaehkäisevästi.

– Nykyiset antihistamiinit ovat niin tehokkaita, että voit aloittaa lääkityksen ensimmäisten oireiden ilmaantuessa, Vuorenmaa kertoo.

On myös yleinen luulo, että antihistamiinit väsyttävät. Kyseistä sivuoiretta ei enää esiinny uuden polven antihistamiineissa. Oikeasti itse allergia on se, joka väsyttää.

Miksi allergia sitten väsyttää? Se johtuu siitä, että elimistö puolustautuu virheellisesti vaarattomia siitepölyhiukkasia vastaan. Jatkuva puolustautuminen aiheuttaa keholle ylimääräistä työtä, ja se uuvuttaa.

Ennaltaehkäisevää hoitoa suositellaan vain paikallishoitotuotteissa. Silmätipat ja nenäsuihkeet kannattaa aloittaa 1-2 viikkoa ennen siitepölykauden alkamista. Tämä ehkäisee limakalvojen ärtymistä.

– Nenäkannu on hyvä lääkkeetön hoitomenetelmä. Kannulla saat huuhdottua liman pois, ja tukkoinen olo helpottuu. Samalla huuhtelu kosteuttaa ärtyneitä limakalvoja, neuvoo Vuorenmaa.

Hän suosittelee kannun käyttämistä päivittäin.

Aina antihistamiini ei riitä hillitsemään allergian oireita. Mukaan voidaan ottaa kortisonipohjainen nenäsumute sekä silmätipat. Ne korjaavat siitepölystä vaurioituneita limakalvoja sekä rauhoittavat ärtyneitä silmiä.

Astmaatikoilla voi olla myös tarpeen tehostaa astman hoitoa, jos oireet pahenevat. Astmalääkkeiden annosmäärää nostetaan lääkärin ohjeiden mukaan, ja joillakin voi olla tarpeen jokin lisälääke.

– Allergialääkkeitä kannattaa käyttää reilun viikon yli sen, mitä siitepölytiedote sanoo. Tämäkin riippuu vähän oireista ja lääkkeistä. Melkein neuvoisin, että kannattaa seurata tiedotetta sekä oireita. Paikallislääkitys, etenkin nenäsuihkeet, lopetellaan vasta kun siitepölykausi on kokonaan ohi.

Mikä on tavallisin virhe, jonka siitepölyallergiset hoidossa tekevät?

Tavallisin virhe on väärin valitut paikallishoitotuotteet ja samaa vaikuttavaa ainetta sisältävien antihistamiinien kokeilu toinen toisensa perään.

– Jos ensimmäinen tuote ei ole sopiva, valitse seuraava antihistamiini eri vaikuttavalla aineella, neuvoo Vuorenmaa.

Nenäsumutteen tulee sisältää kortisonia. Muut nenää avaavat sumutteet eivät toimi allergiaoireisiin, koska vain kortisoni hoitaa ärtyneitä limakalvoja.

Nenäsumutetta tulee myös käyttää oikein. Kohdista sen kärki nenässä kohti silmäkulmaa. Helpoiten se onnistuu, kun sumutat oikealla kädellä vasempaan sieraimeen ja toisin päin. Jos sumutteen kohdistaa väärin monta vuotta, nenän limakalvot voivat vaurioitua.

Mitä tapahtuu, jos siitepölyallergiaa ei hoida?

Pahimmassa tapauksessa hoitamaton siitepölyallergia johtaa astmaan.

Nenän limakalvot ja keuhkoputkien sekä alempien hengitysteiden limakalvot ovat yhteydessä toisiinsa. Jos nenän allergiaoireet jätetään hoitamatta, tulehdus voi edetä keuhkoputkien limakalvoille ja aiheuttaa astman.

Astma on keuhkosairaus, jossa limaneritys kiihtyy, yskittää ja henkeä voi ahdistaa. Silloin voi tarvita jatkuvaa astmalääkitystä.

Vuorenmaa muistuttaa, että mitä pidempään siitepölyallergian oireet, kuten hengityksen vinkumisen tai vaikean hengittämisen jättää huomioimatta, sitä enemmän astmalääkettä joutuu käyttämään tulevaisuudessa.

Missä iässä siitepölyallergia yleensä puhkeaa?

Yleisimmin siitepölyallergia alkaa teini-iässä ja varhaisaikuisena. Ikäihmiset eivät oikeastaan koskaan saa uutta allergiaa, ja vanhakin allergia usein helpottuu iän myötä.

Vaikuttaako ilmastonmuutos siitepölyallergikkojen arkeen?

Kevään siitepölymäärä vaihtelee vuodesta toiseen. Se saattaa lisääntyä ilmaston lämpenemisen myötä, ja allergiakausi voi pidentyä. Lisäksi jos talvet ovat entistä lämpimämpiä, kukintakaudet voivat alkaa huomattavasti aikaisemmin kuin ennen .

– Takatalvi on monelle allergikolle helpotus, koska silmut pakastuvat ja putoavat, jolloin kukinto ja siitepölyn leviäminen keskeytyvät, Vuorenmaa selittää.

Missä tilanteissa siitepölyallergian lääkitys kannattaa päivittää ja mennä uudelleen lääkäriin?

Allergialääkitys kannattaa päivittää, jos olemassa oleva lääkitys ei enää toimi. Lääkäriin on tärkeää mennä myös silloin, jos käsikauppalääke ei tehoa ja tarvitset vahvempia antihistamiineja tai koet hengenahdistusta tai muita astman oireita.

Lääkäriin on myös hyvä mennä, jos jokavuotinen antihistamiinien syöminen käy raskaaksi.

– Tablettimuotoinen siedätyshoito kestää yhteensä kolme vuotta. Markkinoilla on tällä hetkellä tablettimainen hoito koivu- sekä heinäallergiaan.

Vuorenmaa muistuttaa, että vaikka antihistamiinit ovat hyvä tapa hoitaa oireita, siedätyshoito kannattaa pidemmän päälle. Hoito on hyvin yksinkertainen: otetaan yksi tabletti päivässä. Sen myötä useimmat pystyvät elämään oireettomasti siitepölykausien ajan. Kodin tuulettaminen, ulkoilu ja pyykkien kuivattaminen ulkona ovat taas mahdollisia.

–Jos siis vähääkään tuntuu, että antihistamiineista huolimatta allergia haittaa arkea, suosittelen vahvasti siedätyshoitoa, Vuorenmaa sanoo.

Siedätyshoito kannattaa aloittaa syksyn alussa. Varaa sitä varten aika allergialääkärille ja ota mukaan oirepäiväkirja, johon olet kirjannut eri oireet, niiden voimakkuuden ja keston siitepölykaudella. Ilman päiväkirjaa oireiden vakavuus helposti unohtuu, koska aika kultaa muistot.

– Monet eivät tiedä siedätyshoidosta tarpeeksi. Allergikoiden määrään nähden siedätyshoidossa olevien määrä on hyvin pieni, Anne Vuorenmaa harmittelee.

Heinäallergian hoitoon on ollut tablettimuotoinen siedätys jo muutamia vuosia. Koivutabletti saapui markkinoille viime vuonna.

Julkaistu: 31.3.2020
Kommentoi »