Tuntuuko, ettet pääse vastoinkäymisestä yli? Ajan lisäksi nämä neljä vinkkiä auttavat

Tuntuuko, ettet pääse vastoinkäymisestä yli? Ajan lisäksi nämä neljä vinkkiä auttavat
Miten voi selviytyä ystävyyden päättymisestä, potkuista, erosta tai vanhempien kuolemasta? Psykoterapeutti ja tavalliset ihmiset kertovat.

Puoliso tiputtaa eropommin ja kertoo löytäneensä nuoremman rakkaan. Yt-neuvottelut päättyvät irtisanomiseen. Pitkä ystävyys kariutuu kertarysäyksellä tai hiipuu hiljaa pois. Elämässä eteen tulevat vaikeudet voivat aluksi tuntua jopa ylitsepääsemättömiltä.

Selviytymisestä tehtyjen tutkimusten mukaan ihmiset ovat kuitenkin keskimäärin sitkeitä, kertoo psykoterapeutti ja työterveyspsykologi Arto Pietikäinen.

Lähtöoletus on, että ihmisellä on käytössään monenlaisia voimavaroja, joita hän pystyy hyödyntämään elämän kriiseissä.

Moni tuntee käsitteen resilienssi, mikä tarkoittaa palautumiskykyä vaikeuksista. Resilienteillä ihmisillä on tavanomaista parempi kyky selviytyä elämän raskaista koettelemuksista, Pietikäinen selittää.

Epäreilu tosiasia on, että toisilla meistä on lähtökohtaisesti enemmän resilienssiä kuin toisilla. Syynä tähän ovat muun muassa perimä ja kasvuympäristön vaikutus.

Toisille tuntuu lisäksi kasautuvan kuormittavia vastoinkäymisiä enemmän kuin muille. Toisaalta palautumiskykyä edistäviä taitoja, kuten tunteiden kohtaamista, voi myös harjoitella, Pietikäinen kannustaa.

Mutta mitä selviytyminen varsinaisesti tarkoittaa? Vaikeat tunteet voivat vallata mielen pitkän aikaa, ja voinnissa voi tulla takapakkia. Jokainen haastava elämäntilanne on omanlaisensa, eikä keneltäkään voi vaatia toipumista tietyllä tavalla tai tietyssä ajassa.

– Ajan kuluessa tunneaallot kuitenkin tyypillisesti pikkuhiljaa loivenevat. Ihminen saa elämäänsä uutta näkökulmaa.

Tulevaisuus alkaa taas kiinnostaa ja toimintakyky palata. Usein vaikea kokemus jää silloin enemmän taka-alalle. Tällöin psykologiassa puhutaan toipumisesta. Nämä neuvot auttavat selviämään neljästä yleisestä vaikeudesta.

1. Ystävä hylkäsi. Saako sitä surra?

Menetettyä ystävyyttä on yhtä luonnollista surra kuin eroa, psykoterapeutti Pietikäinen sanoo.

Jos ystävä hylkää, mielessä aktivoituu samanlaisia kelpaamattomuuden ja yksinäisyyden tunteita kuin parisuhde-erossa.

Kuitenkin kulttuurissamme tuntuu ”luonnollisemmalta” olla enemmän rikki lyhyenkin parisuhteen kuin ystävyyden päättymisestä – siitä huolimatta, että moni on tuntenut läheisen ystävänsä pidempään kuin puolisonsa.

Jaana erkaantui läheisestä ystävästään ja koki asiasta häpeää.

Parisuhteista voi erota, mutta ystävyyden pitäisi olla ikuista. Sanoja tai kaavoja tilanteeseen ei ole.

Kaikki tutut eivät saaneet tietää välien katkeamisesta, vaan kyselivät Jaanalta edelleen ystävän kuulumisia. Se satutti ja muistutti ikävästi kokemuksesta.

– Minua auttoi lopulta asian myöntäminen avoimesti. Silloin välien katkeaminen lakkasi olemasta kipeä salaisuus. Sain myös osakseni myötätuntoa, mikä helpotti oloa. Ystävien kesken pitäisi alkaa järjestää samanlaisia erojuhlia, jota eronneet pariskunnat pitävät.

Ystävät vaihtuvat herkästi erityisesti elämän taitekohdissa. Esimerkiksi lasten syntymä ja eläkkeelle jääminen muuttavat arkea ja päivärytmiä, mikä vaikuttaa väistämättä siihen, keitä tapaa ja kuinka usein.

Jos välit viilenevät, ei kannata kuluttaa aikaa etsimällä vikaa itsestä tai toisesta.

Viisaampaa on miettiä, millaiset suhteet ovat jatkossa aikani arvoisia.

Vinkki: Unohda syyllisen etsiminen

2. Vanhempani kuolivat ja tunnen oloni yksinäiseksi

Aikuinenkin jää orvoksi, kun vanhemmat kuolevat. Se on monelle kasvun paikka, joskus kriisinkin.

Kuoleman jälkeen lapsi alkaa käydä läpi suhdettaan vanhempaan. Yhteisestä historiasta riippuu, millaisia kokemuksia mieleen nousee.

Jos asioita on jäänyt selvittämättä tai pyytämättä anteeksi, voi tulla syyllisyydentunteita: Miksi välejä ei kyetty korjaamaan? Miksi asioista vaiettiin suvussamme?

Kun vanhemmat ovat kuolleet, ”selän takana” ei ole tukea ja turvaa edellisistä sukupolvista. Olo tuntuu yksinäiseltä.

Joku toinen ajattelee ahdistuneena, että elämänkaarimallin mukaan olen seuraava, jonka elämä päättyy. Kolmas suree eniten sitä, ettei ole surullisempi. Yhtä oikeaa tapaa surra ei ole, Pietikäinen muistuttaa.

Reijan isä kuoli viisi vuotta sitten.

– Se tuntui epäreilulta, ja koin surun lisäksi vihaa. Kiukuttelin äidilleni ja veljilleni kuin lapsi arkkua valitessamme.

Reija halusi kuitenkin palata mahdollisimman nopeasti arkeen ja töihin.

– Sain tehdä iloa tuottavia asioita ja koin, että elämä sittenkin jatkui. Illat ja aamut velloin surussa.

Isästä puhuminen yhdessä äidin ja veljien kanssa auttoi surutyössä.

– Ensimmäisenä isänpäivänä kuoleman jälkeen kokoonnuimme äidin luo ja teimme isän lempiruokia. Kun kuolemasta tuli vuosi, otin hänestä muistuttavan tatuoinnin käteeni.

Erilaisille tunteille on tärkeää antaa lupa surun jokaisessa vaiheessa. Se on aina ensimmäinen askel niiden käsittelyssä. Myös lähestyvän kuoleman seuraaminen vierestä on psyykkisesti kuluttavaa.

Jos tunnet syyllisyyttä huonoksi jääneistä väleistä, on hyvä muistaa, että vaikka olisit tehnyt parhaasi, mielesi voi silti moittia erilaisista teoista tai tekemättä jättämisistä. Välien korjaaminen ei myöskään ole aina vain itsestä kiinni.

Vinkki: Anna itsesi olla niin surullinen kuin olet

3. Sain potkut ja tulevaisuus pelottaa

Irtisanominen töistä on aina yksilöllinen kokemus.

Työpaikalla ja ihmisen omassa elämässä vallitseva tilanne sekä yksilölliset tulkinnat irtisanomisen syistä vaikuttavat siihen, millaisen merkityksen tapahtuma saa.

Irtisanominen voi tuntua suurelta helpotukselta, jos työpaikan ilmapiiri on kehno ja eläkkeelle jäänti häämöttää pienen ajan päässä.

Toiselle potkut ovat pahin mahdollinen kriisi.

Muiden kriisien tavoin irtisanominen herättää ihmisessä surua, luopumisen tuskaa, ahdistusta ja pelkoa tulevaisuudesta. Näitä tunteita ei voi välttää, Pietikäinen sanoo.

Jos vatvominen ja ankara murehtiminen alkavat vallata mielen yhä useammin, on vaarana, että kokemus johtaa masennukseen.

– Murehtimisen kehä on saatava katkaistua, Pietikäinen sanoo.

Tärkeää on kohdata vaikeat tunteensa. Niitä ei pidä paeta hakemalla pikalohtua esimerkiksi shoppailusta tai alkoholista. Tunteistaan voi kirjoittaa paperille tai puhua läheiselle.

Minna irtisanottiin yt-neuvotteluiden jälkeen.

– Koska työkavereista moni oli samassa tilanteessa, pystyimme puhumaan yhdessä siitä, mitä on tapahtunut ja mitä tunteita se herättää.

Puhuminen auttoi Minnaa miettimään, mikä on hänelle tärkeää ja millaista työtä hän haluaa jatkossa tehdä.

Irtisanominen saa arkirutiinit järkkymään. Lähde aamuisin esimerkiksi kirjastoon kirjoittamaan työhakemuksia, jotta päivärytmisi pysyy ennallaan.

Vinkki: Pidä rutiineista huolta

4. Ero tuli yllätyksenä

Miksi en kelvannutkaan? Joskus ero voi olla silkka helpotus. Vaikeinta taas on tulla yllättäen hylätyksi.

– Mielessä herää primitiivinen hylkäämisen kokemus, jos tulee jätetyksi, vaikka itse olisi halunnut jatkaa, Arto Pietikäinen sanoo.

Hyvä parisuhde palvelee inhimillistä läheisyydentarvetta, jollainen on jo pienellä vauvalla. Toimivassa suhteessa ihminen saa myös tuntea olevansa tärkeä, mikä on yksi perustarpeistamme.

– Jos mahdollisuus viedään äkkiä pois, perustarpeet saavat kovan kolauksen. Silloin olo on todella yksinäinen. Jos kuviossa on vielä mukana kolmas osapuoli, se viestittää konkreettisesti, etten minä kelpaa.

Erokriisin keskellä on tärkeää saada olla oma itsensä – juuri niin heikkona kuin sillä hetkellä on.

Vertaistuki tai läheiset ihmissuhteet ovat tärkeitä. Eron jälkeen muiden tuki auttaa tunteiden kohtaamisessa. Muilta saatu empatia auttaa rakentamaan itsetunnon uudelleen. Jos läheisiä ystäviä ei ole, eroryhmään liittyminen tai erokirjallisuuden lukeminen voivat auttaa.

Emma työsti eroa pitkään puolisonsa kanssa. Kun puoliso muutti pois yhteisestä asunnosta, Emma halusi, että koti näyttäisi uudelta – omalta. Hän vaihtoi taulujen paikkaa ja sohvatyynyjä.

Erosta selviää, kun ei ruoski itseään syyllisyydellä. Eroon johtavat molempien teot ja valinnat, ja molemmilla on ollut vastuu suhteesta.

Molemmat myös käsittelevät tapahtunutta omassa tahdissaan.

– Kannattaa hyväksyä, ettei toiselta välttämättä kuule odottamaansa anteeksipyyntöä, joten turhan odottelun sijasta on hyvä jatkaa elämäänsä eteenpäin, Emma sanoo.

Mitä ankarammin kohtelee itseään eron jälkeen, sitä kehnommin todella toipuu.

Vaali siis myötätuntoista sisäistä puhetta. Kyky olla lohduttava ja ymmärtäväinen itselleen ennustaa erosta toipumista paremmin kuin moni muu asia.

Kokemuksistaan kertoneiden ihmisten nimet on muutettu.

Lue lisää: Uskalla tuntea!

Vinkki: Puhu itsellesi lempeästi

Mielitreeni: Toivu pitämällä itsestäsi huolta

Valitse listasta asiat, jotka voisivat helpottaa oloasi. Valitse sitten niistä esimerkiksi kolme, ja kirjoita perään, miten ja milloin toteutat asian.

  • Puhun itselleni ymmärtäväisesti.
  • Kirjoitan tunteistani.
  • Käyn iltakävelyllä ystävän kanssa.
  • Etsin itselleni vertaistukea.
  • Lainaan kirjastosta vertaistukea tuovia kirjoja.
  • Puhun asiasta ihmiselle, joka kuuntelee.
  • Haen ammattiapua.
  • Pyydän läheisiltäni apua.
  • Menen aikaisin nukkumaan.
  • Hoidan ikävän käytännön asian.

Juttu on julkaistu Kotivinkki-lehdessä 13/2019.

Julkaistu: 28.5.2020
Kommentoi »