Apu Terveys

Rintasyövän sairastanut Sari Essayah: "Puoliso on ollut paras tuki ja kannustaja"

Rintasyövän sairastanut Sari Essayah: "Puoliso on ollut paras tuki ja kannustaja"
Kansanedustaja Sari Essayahilta leikattiin vuosi sitten rintasyöpä. Vahva usko ja hyvä peruskunto auttoivat toipumisessa.
Julkaistu: 21.10.2020

Sari Essayah, 53, kansanedustaja, Suomen Kristillis­demok­raattien puheenjohtaja Lapinlahdelta. Perheeseen kuuluu puoliso Roope Knapp sekä tyttäret Noora, 22, ja Nea, 19.

Sari Essayahin jäntevä olemus on kuin nuorella tytöllä, ­eikä hän näytä vanhentuneen lainkaan. Mitä taikatemppuja hän oikein tekee? Sari nauraa hersyvästi.

– Voisi sanoa, että olen kaikkiruokainen niin liikunnassa kuin syömisessäkin. Ehkä salaisuus on siinä.

Sari voitti 1990-luvulla sekä maailman- että Euroopan-mestaruuden 10 kilometrin kävelyssä. Hänellä on edelleen nimissään seitsemän Suomen ennätystä lajissa.

Urheilusta Sari innostui jo lapsuudessaan Lapinlahdella. Yhdeksänvuotiaana hän liittyi paikalliseen seuraan, Lapinlahden Vetoon.

– Talvisin olin kova hiihtämään kodin perunapeltoa ympäri. Idolini olivat Helena Takalo ja Hilkka Riihivuori. Yleensä olin mielessäni Hilkka.

Paljon myöhemmin Sari osallistui urheilun edustustilaisuuteen, jossa samassa pöydässä istui myös Hilkka Riihivuori.

– Totesin lapsuuden idolilleni, ettet arvaakaan miten monesti olen sinuna hiihtänyt!

Urheilu antoi hyvän pohjan

Sari Essayah keskittyi kesäisin maastojuoksuun ja kestävyysmatkoihin. Valmentaja nosti myös kävelyn seuran lajivalikoimaan.

– Juoksu oli harjoituksissa suuressa roolissa myös myöhemmin, mikä johtui olosuhteista. Pohjois-Savossa oli aina runsaasti lunta ja tiet olivat liukkaita. Kosketusaika tien pintaan on juostessa lyhyempi.

Sari kokee saaneensa urheilusta hyvän pohjan elämälleen. Hänen aktiiviaikoinaan urheilupiireissäkin alettiin korostaa, että urheilun ohella oli tärkeää opiskella ja hankkia ammatti. Sari valmistui Vaasan yliopistosta kauppatieteiden maisteriksi.

Hänellä on yhä kosketuspinta huippu-urheiluun. Sari pyydettiin vuonna 2016 Kansainvälisen Olympiakomitean jäseneksi. Pesti kestää 70-vuotiaaksi.

Huippu-urheilutausta ei ole koskaan vaikuttanut negatiivisesti, päinvastoin. Sarin mielestä urheiluvuodet antoivat elämään hienoja kokemuksia.

– Joskus eduskunnassa joku kollega saattaa todeta leikkisästi, että sinäkin vanha kävelijä siinä. Se tuntuu vain mukavalta, hän hymähtää.

Sari Essayahilla on edelleen nimissään seitsemän kävelyn Suomen ennätystä. Nuorten sarjoissa ennätykset on rikottu, mutta aikuisissa ei.

Ikäihmisiä täytyy tukea

Sari Essayah valittiin kristillisdemokraattien kansanedustajaksi vuonna 2003. Vuosina 2009–2014 hän työskenteli Brysselissä Euroopan parlamentin jäsenenä. Nyt hän toimii kolmatta kauttaan puolueensa puheenjohtajana.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen lainsäädännön uudistuksessa hän haluaisi korostaa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa.

– Pitää korostaa terveellisten elämäntapojen ja liikunnan merkitystä. On myös äärimmäisen tärkeää, että ikäihmisiä pystyttäisiin tukemaan turvallisessa kotona asumisessa mahdollisimman pitkään. Tukevan kotihoidon ja omaishoidon resurssien pitää olla kunnossa.

– Vaatimattomastakin ennaltaehkäisystä saattaa olla suuri hyöty. Hyvä esimerkki on jo vuosien takaa Kainuusta, jossa kokeiltiin jonkin aikaa kodinhoitajien vetämää tuolijumppaa ikäihmisille. Näille vanhuksille tuli lonkkamurtumia paljon vähemmän.

Sari toivoo, että lopullista sote-ratkaisua tehdessä keskityttäisiin vain itse asiaan eli sote-uudistukseen. Esimerkiksi maakuntahallintoon liittyvät poliittiset intohimot pitäisi siinä vaiheessa unohtaa.

Usko kantoi sairauden aikana

Sari Essayahilta leikattiin vuosi sitten heinäkuussa rintasyöpä. Kun hän meni viisikymppisenä ensimmäiseen joukkoseulontaan, rintojen kudostyypin todettiin olevan niin kiinteä, että se pitää tutkia aina tarkoin. Sari pyydettiin tuolloin uudestaan tarkistuskuvaukseen. Mitään ei kuitenkaan löytynyt.

– Toisen mammografian jälkeen kävi samalla tavoin. Arvelin, että taas tutkitaan tarkemmin, ja sehän on hyvä juttu. Radiologi totesi kuitenkin, että jotain täällä taitaa olla, joten otetaan näyte. Sitten tuli tieto, että näytteestä oli löytynyt syöpäsoluja.

Koin, että ympärilläni oli kuin lämmin untuvatäkki.

Leikkaus tehtiin kuukausi seulonnan jälkeen. Sarilla oli voimakas varmuus Jumalan huolenpidosta.

– Koin, että ympärilläni oli kuin lämmin untuva­täkki. Huolenpidon tunne oli vahva. Tiesin, että tuli mitä tuli, niin Jumala on läsnä ja kantaa. Eniten olin huolissani läheisten huolehtimisesta. Ajattelin, että siinä tilanteessa faktatieto on parasta. Puhuin, miten hyvällä tolalla rintasyövän hoito Suomessa on. Paranemisprosentti on yli 90.

Sari leikattiin omassa sairaanhoitopiirissään Vaasassa. Hän halusi kuitenkin jatkohoitoon Helsinkiin, koska koki itsensä työkuntoiseksi. Sytostaattihoitojen aikana hän kävi koko ajan töissä eduskunnassa.

– Sytostaateista ei tullut minulle huonoa oloa. ­Jotenkin tuntuu, ettei sairaan ihmisen identiteettiä tullut minulle lainkaan. Edellisenä keväänä, vaalikampanjoiden aikana, en vielä tiennyt sairaudestani. Kun diagnoosi oli tehty, syöpä jäi leikkauspöydälle.

Sari arvelee, että hyvällä peruskunnolla saattoi olla merkitystä jaksamisen kannalta. Hyvä lihas- ja yleiskunto edesauttoivat toipumista.

Hänen mielestään ennaltaehkäisyyn pitäisi keskittyä enemmän myös rintasyövässä. Viime syksynä hän teki eduskunnalle kirjallisen kyselyn, voisiko mammografiaseulontoja joko varhentaa tai jatkaa myöhempään. Hallitus vastasi, ettei tähän ole mahdollisuutta nykyisessä taloudellisessa tilanteessa.

– Suomessa on sairaanhoitopiirejä, joissa seulonnat aloitetaan ennen 50. ikävuotta. Eräs kollegani totesi, että hän olisi jo kuollut, jos hänen sairaanhoitopiirissään ei olisi käytössä varhennettua seulontaa.

Sari sanoo, että kuntien pitää ottaa tosissaan sairauksien ehkäisy ja korostaa liikunnan ja terveellisten elämäntapojen merkitystä.

Puoliso paras tuki ja kannustaja

Sari Essayahin rintasyöpäleikkaus sai runsaasti julkisuutta. Häneltä kysyttiin usein, miten vakava sairaus muutti hänen elämäänsä.

– Kun se ei muuttanut millään tavalla! Minun elämänarvoni mullistuivat 30 vuotta sitten, kun tulin uskoon. Koin Taivaan Isän huolenpitoa koko ajan. Elämän myrskyissä voi olla vaikeaa, jos ei ole sellaista kalliota, jonka varaan rakentaa elämänsä.

Sari Essayah kävi jo lapsena helluntaiseurakunnan pitämässä pyhäkoulussa ja toimi rippikoulun jälkeen isosena. Suvussa oli paljon helluntailaisia, ja hän tunsi seurakunnan läheiseksi.

– Opiskeluaikoina Vaasassa kävin hengellisissä opiskelijailloissa ja koin herätyksen. Myös mieheni Roope Knapp kuuluu helluntaiseurakuntaan. Hän työskentelee seurakunnan diakoniatyöntekijänä.

Sari tapasi miehensä aikoinaan harjoitusleirillä Espanjassa, ja ensi vuonna pariskunta viettää 30-vuotis­hääpäiväänsä. Perheeseen kuuluvat myös tyttäret Noora, 22, ja Nea, 19.

– Roope on ollut paras tukeni ja kannustajani. Lapset olivat 2- ja 5-vuotiaita aloittaessani eduskunnassa. Kun tytöistä toinen lähti kouluun, Roope piti vuorotteluvapaata, jotta saimme arkea pyöritettyä. Halusin kuitenkin aina illaksi kotiin. Asuimme Paimiossa, ja työmatkoihin meni viisi tuntia päivässä.

– Jos viikonloppuisin oli toritilaisuuksia, niin otin tytöt mukaan. Lapset ovat pienestä pitäen nähneet, minkälaista politiikan teko on. Kerran muistan toisen sanoneen: ”Mikset äiti sinäkin voisi olla perhepäivähoitaja.” Se kirpaisi hieman.

Mieheni sanoo, että koti-isävuodet olivat kaikkein parasta aikaa.

Perhe asui viisi vuotta Brysselissä. Puoliso pohdiskeli etukäteen, ettei hän tunne yhtään koti-isää.

– Kävi niin, että hän viihtyi siellä hyvin. Koti-isiä oli parlamentissa ja komissiossa työskentelevien puolisoissa paljon. Mieheni sanookin, että koti-isävuodet olivat kaikkein parasta aikaa, Sari naurahtaa.

Eikä omena ole pudonnut kauas puusta. Kerran Sarin täytyi ottaa puolivuotias Noora mukaansa Lapinlahden kunnan tarkastuslautakunnan kokoukseen. Tyttö leikki touhumatolla äidin kokoustaessa.

– Noora osallistui viime kuntavaaleihin, ja hänestä tuli Lapinlahden tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja. Totesin, että harvalla on lautakunnasta noin pitkää kokemusta kuin sinulla – olithan mukana lattiatasosta lähtien!

Sari Essayahin viisi hyvinvoinnin lähdettä

1. Usko on elämäni ja hyvinvointini perusta

Se kulkee arjessa mukana. Koen, että koko elämäni on Jumalan kämmenellä olemista. Huolenpidon kokemus on vahva.

2. Perheeni on hyvin tärkeä

Teemme mieheni kanssa yhdessä kotitöitä, ja myös liikunta on yhteinen asia. Tytöt ovat jo muuttamassa pois kotoa, mutta he kulkevat edelleen edestakaisin. Heidän lähtönsä ei tunnu mitenkään pelottavalta.

3. Liikun paljon

Juoksen, uin ja käyn kuntosalilla. Talvisin hiihdän tunnin lenkkejä. Luonnossa liikkuminen on se kaikkein paras juttu.

4. Luen paljon

Luen erityisesti klassikoita: Greeneä, Steinbeckia ja Hemingwayta. Luen mielelläni myös elämäkertoja ja historiateoksia. Väsyneempänä ­uppoavat dekkarit. Agatha Christie on kestosuosikkejani, ja pidän paljon myös Liza Marklundin dekkareista.

5. Kesäiset ulkotyöt rentouttavat

Pidän puutarhatöistä. Olen myös huomannut, että kesällä rentoudun esimerkiksi mattoja pestessä. Se on niin täysin toisenlaista kuin eduskuntatyö!

Kommentoi »