Terve.fi

Sappikivitaudin oireet

1

Sappikivillä on monia oireita - monesti sappikivet pysyvät oireettomina.

Oireiden perusteella sappikivitauti voidaan jakaa oireettomaan, kipuoireita aiheuttavaan ja komplisoituneeseen tautiin. Suurin osa sappikivistä pysyy oireettomina. Oireeton sappikivitauti muuttuu usein oireilevaksi 2-7 vuoden sisään kivien syntymisestä, mutta se voi jatkua myös oireettomana.

Sappikivitauti on kolmanneksi yleisin äkillisen vatsakivun aiheuttaja. Yleisimpänä oireena ovatkin ajoittain ja aaltomaisena esiintyvät koliikkimaiset kivut ylävatsalla. Kipu paikallistuu kovana oikean kylkikaaren kohdalla tai alapuolella. Kipu voi säteillä myös hartiaan ja oikean lapaluun seudulle.

Tutustu sappikivien hoitoon.

Kipu alkaa usein aterian, erityisesti rasvaisen aterian, jälkeen ja kestää muutamasta minuutista 3-6 tuntiin. Vakavammassa taudinkuvassa (mm. sappirakkotulehdus) oireiluun voi liittyä pahoinvointia ja oksentelua, lämmönnousua sekä myöhemmin keltaisuutta silmissä ja iholla. Sappikivikohtaus uusiutuu noin joka toisella vuoden kuluessa, mutta kolmasosa pysyy oireettomina seuraavat kymmenen vuotta.

Sappikivitautiin voi liittyä muun muassa sappitietulehdus, sappirakontulehdus tai haimatulehdus. Pelätyimpiä komplikaatioita on sappirakon syöpä.

Yli puolet sappikivitautia sairastavista on diagnoosihetkellä oireettomia. Diagnoosi on tehty sattumalöydöksenä jonkin muun tutkimuksen yhteydessä.

Sappikivet voidaan helposti todeta kaikututkimuksessa. Pieniä sappitiehytkiviä ei sen sijaan aina havaita kaikututkimuksessa ja tällöin tarvitaan leikekuvauksia ja mahalaukun tähystyksen kautta tapahtuvia tutkimuksia. Laboratoriotutkimuksista on apua, mutta ne eivät yleensä yksin riitä sairauden varmistamiseksi.

Lue lisää sappikivistä.

Lähteet:

Pertti Mustajoki, Sappikivi, Lääkärikirja Duodecim, Kustannus Oy Duodecim, 2017.

Sappikivien leikkausindikaatiot, Käypä hoito, Kustannus Oy Duodecim, 2012.

Julkaistu: 5.4.2018