Kauneus & Terveys

Sää kuumentaa tunteita


Sää vaikuttaa hyvinvointiin yllättävillä tavoilla. Huono sää voi pilata tärkeän päivän. Mistä se johtuu?
Kuvat A-lehtien kuvatoimitus

Meistä suomalaisista sukeutuu tyystin erilaisia sen jälkeen, kun olemme rämpineet läpi pitkän ja pimeän talven. Kun kesä koittaa, muutumme iloisiksi ja sosiaa­lisiksi.

Olemmeko kaikki meteopaatteja eli sääherkkiä? Heilutteleeko ilmanala tunteitamme? Mitä sanoo tutkimus?

Kauniina kesäpäivänä ihmiset vaikuttavat olevan rentoja ja hyväntuulisia. Tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta vahvistaa tämän todeksi.

– Auringonpaiste kohentaa useimpien mielialaa ja tekee sosiaalisemmaksi ja empaattisemmaksi. On kiva olla muiden seurassa, Partonen kuvailee.

Sen selittää valon vaikutus aivoihin. Valo ja lämpö kiihdyttävät aivojen serotoniinin tuotantoa, mikä lisää empatiaa ja sosiaalisuutta. Serotoniini on aivojen välittäjäaine, jota pidetään yhtenä mielihyvä­hormonina.

Aurinko tuo virettä ja aktiivisuutta elämään. Jotkin tutkimukset kertovat, että päivänpaiste lisää shoppailu­intoa.

– Pörssikauppakin käy vilkkaammin aurinkoisessa säässä. Ihmiset ovat ehkä optimistisempia silloin.

Säähän reagoiminen on yksilöllistä. Enemmistö sopeutuu enenevään valon määrään kesäaikana, kun taas joillekin se tuottaa levottomuutta läpi kesän.

Osa ihmisistä kertoo, että tuntee matalapaineen kehossaan: pää on raskas tai sitä särkee. Ilmanpaineen vaikutuksista hyvinvointiin tai sairauksiin ei kuitenkaan ole tutkittua näyttöä.

Päivänpaiste heijastuu yöuniin

Päivänpaiste ilahduttaa monia, mutta sillä on myös ­varjopuolensa.

Iltamyöhään paistava aurinko jätättää sisäistä kelloamme. Kun illat venyvät ja päivärytmi siirtyy myöhemmäs, unenlaatu kärsii. Nukumme liian vähän, ja uni on kaiken lisäksi huonolaatuista.

– Siitä seuraa väsymystä. Myös keskittymiskyky heikkenee ja tarkkaavuus vähenee. Esimerkiksi liikenteessä se tarkoittaa, että altistuu tapaturmille.

Pulmalliseksi tilanne muuttuu silloin, kun joudumme noudattamaan aikatauluja ja heräämään varhain esimerkiksi töihin tai kouluun. Kertyvä univelka korostaa ongelmaa.

– Jos huono uni jatkuu pidempään, painonhallinta vaikeutuu. Tästä voi seurata painonnousua jo parissa viikossa.

Lomallakin voi tulla samoja ikävyyksiä. Univaje nostaa verenpainetta sekä lisää stressihormoni kortisolin ­eritystä ja itse stressiä. Lisäksi se vaikuttaa siihen, miten hyvin siedämme sokeria.

Kun kesäloman päätteeksi pitäisi palata arkeen ja normaalirytmiin, se on vaikeaa.

Iän myötä lämpö tuntuu tukalammalta

Kesällä 2018 helleaalto jämähti Suomeen viikoiksi. Sopeudumme muuttuviin lämpö­tiloihin aika nopeasti.

– Jos tietyt olosuhteet vallitsevat parikin päivää, niihin totutaan, kertoo dosentti Tiina Ikäheimo Oulun yliopiston ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksesta. Hän on tutkinut lämpövaikutuksia.

Moni meistä nauttii lämpimästä säästä ja jopa helteestä. Helteitä oikein odotetaan tai kadehditaan sitä onnekasta, jonka loma osuu hellejaksolle. ”Ei lämmin luita riko”, kuuluu sanontakin.

Kaikkia helle ei kuitenkaan helli. Etenkin vanhuksille pitkä kuuma jakso voi tuottaa paljon ongelmia. Kuumuus horjuttaa elimistön lämpötasapainoa sekä altistaa neste­hukalle ja erilaisille lämpösairauksille.

– Ikäihmisillä kuumalta tuntuvan lämpötilan raja tulee vastaan aiemmin kuin nuoremmilla. Ikääntyessä tapahtuu muutoksia hermostossa, sydämessä, verisuonissa ja aineenvaihdunnassa. Kaikki tämä altistaa kuuman vaikutuksille. Moni ikäihminen unohtaa myös juoda, Ikäheimo sanoo.

Toki kuuma ilmanala voi tuntua tukalalta nuoremmistakin. Siihen, miten aistimme lämpötilan, vaikuttaa kolme tekijää: kuinka nopea lämpötilan muutos on, kuinka iso se on ja mitkä ihoalueet altistuvat sille. Moni meistä tuntee nahoissaan, kun helleraja eli yli 25 astetta, rikkoutuu.

– Kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset pitävät lämpimän ja kuuman rajana 26 asteen lämpötilaa, mikä on lähellä virallista hellerajaa, Ikäheimo kertoo.

Kuumuuden sietäminen voi vaikuttaa siihen, miten valitsemme lomakohteemme ja mistä tunnemme pitävämme. Yksi suuntaa suosiolla mökille tiheään korpeen, toinen taas mielii ennemmin rantalomakohteeseen.

Kun kesällä on helteitä, naiset raportoivat lämmön aiheuttamista terveysongelmista enemmän.

– Naisilla voi olla erilainen herkkyys kehon lämpenemiseen. Tämä voi johtaa siihen, että hikoilee kuumassa vähemmän. Ominaisuus lisää kehon lämpökuormaa erityisesti, kun liikkuu.

Taustalla on se, että naiset ovat usein kooltaan miehiä pienempiä ja kehon muoto on erilainen.

Havaintoja tehdään ikkunan takaa

Sää vaikuttaa toimintaan. Jos sataa, lähikauppa houkuttaa enemmän kuin ostosten tekeminen torilla. Kehnommalla säällä ei tee mieli lähteä ulkoilmatapahtumaan. On helpompi jäädä sohvannurkkaan lojumaan. Ongelma on, että silloin jää monesta paitsi.

– Arvioimme säätä yllättävän usein sisätiloista käsin, eko- ja ympäristöpsykologi Kirsi Salonen sanoo. Hän on tutkinut väitöskirjassaan suomalaisten luontokoke­muksia. Niiden perusteella suomalaiset voidaan jakaa kolmeen ryhmään.

Suurin ryhmä on elpyjät, jotka saavat luonnossa myönteisiä, elvyttäviä kokemuksia.

– Luonto rauhoittaa ja rentouttaa elpyjiä, joihin lukeutuu hieman yli puolet suomalaisista.

Toinen ryhmä ovat tervehtyjät, jotka ammentavat luonnosta hyvinvointia ja jopa paranemista säästä ja vuodenajasta riippumatta. Heitä on kolmannes suomalaisista.

– Vaikka sataisi räntää tai olisi koleaa, tervehtyjät kokevat silti myönteisiä vaikutuksia.

Pienimmän luontokokemusryhmän muodostavat ­ristiriitaiset. Yli 500 tutkittavan joukossa heitä oli alle 10 prosenttia. Ristiriitaiset saavat luonnossa oleskelusta hyviä vaikutuksia vain, jos ilma on kaunis. He kurkkivat säätä ikkunoista ja tarkkailevat luontoa monesti sisätiloista.

Mene ulos joka kelillä

Mikä sitten neuvoksi, jos ulkoilu sateella ei houkuta?

Niin hassulta kuin se kuulostaa, tärkein ohje on mennä ulos säästä huolimatta ja huolehtia, että päällä on säähän sopivat vaatteet.

Moni ristiriitaisesti luontoon suhtautuva ei välttämättä tajua tätä vaan jää ennemmin sisälle. Kun asiaa tutkittiin Jyväskylän yliopiston Luonnosta virtaa -hankkeessa ja vinkattiin järkevistä sadevarusteista, moni osallistuja koki oivalluksen.

”En olekaan ollut lapsuuden jälkeen sateella metsässä!” eräs kommentoi.

Säähän voi liittyä myös pelkoja, joiden vuoksi ulkoilu ei houkuttele, Salonen kertoo.

Esimerkiksi ukkonen tai hämärä voi pelottaa. Silloin ei tee mieli mennä ulos, vaikka uhka joutua salaman­iskemäksi ei olisikaan kovin realistinen.

Älä anna sään lannistaa

Säähän latautuu paljon erilaisia odotuksia. Usein ne ovat suuria. Etenkin kesän juhlien alla ennusteita tutkitaan tarkasti.

Tunteet heittelehtivät. Tuntuu kestämättömältä, jos sää on huono juuri, kun mennään mökille tai muuhun lomakohteeseen. Miten ihmeessä pukeutua kesähäihin, joita on tarkoitus juhlia ulkona, kun mittari näyttää kymmentä astetta ja sadetta vihmoo vaakasuoraan? Jos sää ei suosi lomalla, moni pettyy. Ovatko odotukset kohtuuttomia?

– Pettymys kertoo siitä, että on odottanut auringon paistavan. Odotus on ok, ei sitä tarvitse pitää vääränä, Salonen sanoo.

On ihan ymmärrettävää toivoa ja odottaa, että loman ajalle sattuisi osumaan suotuisia säitä. Omiin tunteisiin kannattaa suhtautua hyväksyvästi ja lempeydellä – ja yrittää sitten suunnata huomio muualle.

Hyvä olo tulee, vaikkei haltioituisi

Lomalla on hyvä kiinnittää säätä enemmän huomiota siihen, mitä haluaa tehdä ja kenen kanssa.

– Kannattaa olla välittämättä huonosta säästä. Säätila voi muuttua nopeasti, Timo Partonen lohduttaa.

Ja jos tuntuu, että loma on pilalla liian kylmän, liian kuuman tai muutoin kehnon sään vuoksi, pää pystyyn! Loman palauttava vaikutus ei riipu auringosta vaan ennen muuta psykologisista seikoista. Siksi on tärkeämpää nukkua ja syödä hyvin sekä liikkua.

Lomalla kannattaa ulkoilla säästä riippumatta. Luonnossa oleilu tuo myönteisiä vaikutuksia jo muutamassa minuutissa, osoittaa tutkimus. Olossa vaikutus tuntuu noin parinkymmenen minuutin päästä.

– Se, että altistuu vihreälle tai oleskelee veden äärellä, hoitaa ja tuottaa elpymisen kokemuksia. Luonnosta ei tarvitse tykätä tai olla haltioitunut. Luonto vaikuttaa myönteisesti joka tapauksessa, Kirsi Salonen sanoo.

Kesällä voi olla pakkastakin!

  • 37,2 astetta on Suomen ylin lämpötila. Se mitattiin Joensuun lentoasemalla 29.7.2010.
  • -6,2 asteeseen painui lämpötila juhannusaattona Enontekiöllä vuonna 2014. Alkukesä oli harvinaisen kylmä.
  • 26 vuorokautta kesti pisin yhtenäinen hellejakso kesällä 2014.

Juttu on julkaistu Kauneus & Terveys -lehden numerossa 8-9/2019.

Julkaistu: 6.11.2019