Ryhmässä tunne tarttuu – omalla toiminnalla voi olla suuri vaikutus muihin
Tietokirjailija ja sosiaalipsykologi Sari Kuusela kertoo, kuinka käytöksemme vaikuttaa ihmissuhteisiin ja sosiaalisiin tilanteisiin. Yhteisöjen dynamiikkaan perehtynyt Kuusela avaa, millaista vallankäyttöä ja vuorovaikutusta ryhmissä syntyy.
Miksi ryhmän vaikutuksesta kannattaa kiinnostua?
”Tapa, jolla kohtelee toisia, on avain ihmissuhteisiin. Suhtautumisen aistii aina ja se vaikuttaa siihen, mitä ajattelee itsestään. Omalla toiminnalla on seurauksia toisten elämälle: tunteet ja toimintatavat tarttuvat – melkein huomaamatta.
Ryhmän voima kannattaa siis tiedostaa. Voimme huomata, miten riemu, ärtymys tai välinpitämättömyys syntyy ryhmän vaikutuksesta, ei pelkästään itsestä. Jokin asia voi olla itselle ok, mutta jos toisilla on eri näkemys, alkaa helposti toimia kuin muut.”
Mitä työsi on opettanut sinulle omasta roolistasi ryhmässä?
”Aluksi saatoin joissain tilanteissa kuvitella, että olen vain viaton sivustakatsoja tai että olen itse oikeassa ja toisin ajattelevat väärässä. Myöhemmin tajusin, että olemme kaikki osapuolia sosiaalisissa tilanteissa.
Kun olen oppinut ymmärtämään paremmin yhteisöissä esiin tulevia tilanteita, on se tuntunut minusta vapauttavalta. Sen jälkeen on helpompaa toimia ja rakentaa parempaa yhteistyötä.
En ole vain tapahtumien kohde tai sivustaseuraaja vaan voin vaikuttaa. Toisaalta se on tuskallista: en voi väistää vastuutani yhteisön jäsenenä.”
Mitä psykologinen turvallisuus tarkoittaa?
”Se tarkoittaa hyvää ja turvallista oloa ryhmässä. Koemme hyväksyntää eikä tarvitse miettiä, kenen kanssa voi jutella tai millaisia asioita uskaltaa ottaa esille. Se horjuu, jos meistä tuntuu, ettei meitä haluta joukkoon tai meistä ei pidetä. Silloin ryhdymme rajoittamaan tekemisiämme.
Parhaiten psykologista turvallisuutta edistää tavallinen ystävällisyys. On inhimillistä, että toisten ihmisten kanssa on mukavampaa kuin toisten.
Varsinkaan työyhteisöissä tällä ei kuitenkaan saisi olla merkitystä. Jos yhdelle sanotaan lämpimästi hyvää huomenta ja jäädään juttelemaan, mutta toinen aina vain ohitetaan, se vaikuttaa ilmapiiriin.”
Millaisia sosiaalisia pelejä yhteisöissä esiintyy?
”Sosiaaliset pelit ovat keino yrittää saada haluamansa vaikuttamalla toisten tunteisiin, ajatuksiin ja käyttäytymiseen. Pelaaminen voi olla vaivihkaista tai hyvin suoraa toimintaa.
Juoruilu on yleinen tapa, joka voi olla myönteistä tiedonjakamista. Mutta jos jostakusta kerrotaan aina jotain arvostelevaa, se rakentaa vähitellen ihmisestä kielteisen mielikuvan. Se voi johtaa siihen, että häntä ei enää arvosteta ja häntä aletaan karttaa.
Ulossulkeminen onkin toinen yleinen peli. Se vaikuttaa vahingollisesti hyljeksityn itsetuntoon sekä ammatilliseen osaamiseen.
Kun ryhmä on itselle tärkeä, on vaikeaa uskaltaa rikkoa ryhmässä yleistä toimintatapaa ja mennä vaikka juttelemaan syrjityn kanssa. Mutta sivustakatsojakin on vastuussa siitä, mitä tapahtuu.”
Mitä hyötyä vuorovaikutustyylin tunnistamisesta on?
”Se auttaa ymmärtämään omia kokemuksia ja vaikuttamisen tapoja. Parhaimmillaan se auttaa välttämään turhia katastrofeja ihmisten välillä ja luo hyvää yhdessäoloa.
Käyttäytymisen taustalla on aina joku syy. Aina ei ehkä ymmärretä, mikä vaikutus omalla käyttäytymisellä on muihin ja mitä siitä seuraa. On hyvä siirtää välillä katse itsestä siihen, miltä muista tuntuu. Jos mokaa, voi yrittää korjata tilanteen ja toimia seuraavalla kerralla toisin.”
Sari Kuusela: Vaikutuksen alaisena – Eli kuinka ihmiset ympärillämme vaikuttavat kaikkeen, mitä teemme. Into Kustannus 2023.
