Entä jos jonain aamuna heräisimme päivään ilman rutiineja, rytmiä tai järjestystä. Kaikki olisi mahdollista. Mitä tahansa voisi tapahtua milloin tahansa.
Mistä silloin aloittaisimme päivän, mihin tarttuisimme kiinni? Mihin suuntaan lähtisimme menemään?
Lomamatkalla tapahtuu usein juuri näin. Jokainen päivä on seikkailu. Nurkan takaa voi tulla vastaan mitä tahansa.
Toki lomallakin syömme usein aamiaisen, lounaan ja illallisen sekä käymme ehkä hotellin kuntosalilla. Saatamme myös osallistua matkanjärjestäjän retkille. Se kaikki tuo rytmiä päiviin.
Voimme myös tutkia lomakohteen karttaa, jotta hahmotamme, missä mikäkin sijaitsee ja mikä on paras reitti kuhunkin paikkaan. Tai sitten vain kuljemme sinne, minne nenä vie, meni syteen taikka saveen.
Kahden viikon kuluttua vapaus on ohi, ja palaamme rutiinien täyttämään arkeen. Tylsääkö? Ei välttämättä. Rutiinit nimittäin synnyttävät turvallisuuden tunteen, vapauttavat energiaa.
”Useimmat ihmiset tarvitsevat elämäänsä rakenteen, joka vie eteenpäin. Jo pikkulapsille yritetään opettaa rytmiä ja jonkinlaista päiväjärjestystä,” kirkon perheneuvoja, psykoterapeutti Katianna Ruuskanen sanoo.
Ruuskanen pitää rutiineja ajan ja elämän järjestäjinä. Ihmiselle tulee turvallinen olo, kun hän kulkee päivän läpi tietyllä tavalla, tiettyä reittiä pitkin. Hänestä ihmiset myös ilmaisevat rutiinien kautta sitä, mikä on heille tärkeää ja saa heidät voimaan hyvin.
”Monet rutiinit liittyvät perustarpeiden tyydyttämiseen, syömiseen, juomiseen, nukkumiseen, puhtaanapitoon, lepoon, rentoutumiseen ja itsensä aktivoimiseen mielekkäällä tavalla. Rutiinit myös estävät putoamasta hahmottomuuteen.”
Toisaalta Ruuskanen muistuttaa, etteivät kaikki rutiinit palvele elämää. Joskus vanhoista rutiineista tai tavoista on hyvä päästää irti, jos ne eivät enää ole tarpeen.
Rutiini voi lohduttaa muutoksessa
Elämänmuutokset, kuten ero, lasten muuttaminen pois kotoa tai eläkkeelle jääminen, paljastavat aikansa eläneet rutiinit.
”Itseltään voi kysyä silloin, mitä tarvitsen tässä uudessa tilanteessa. Joskus rutiinien purkaminen on eteenpäin menoa ja kehittymistä.”
Rutiinit voivat myös lohduttaa ihmistä. Vaikka olisi kuinka kurja olo ja sydän murtunut, neulominen tai tuttu kävelyreitti vie ihmistä eteenpäin.
Myös masennuksen keskellä viikkosiivous, koiran ulkoiluttaminen ja kukkien kasteleminen tukevat ja auttavat eteenpäin. Kun pitää huolta kodista, koirasta tai viherkasveista, hoitaa samalla itseään.
Ruuskasesta ihmisen kyky ylläpitää ja säilyttää tapoja on hieno ominaisuus. Mieli on silloin ankkuroitunut johonkin.
Se antaa mahdollisuuden tarkastella itseään ja reflektoida maailmaa, kun ei tarvitse koko ajan miettiä, mitä seuraavaksi tapahtuu ja mitä seuraavaksi tekisin.
”Lakkaamaton vaihtoehtojen välissä kulkeminen vie energiaa. Silloin ihminen on koko ajan jännittynyt ja valmiina seuraaviin haasteisiin.”
Ruuskanen kertoo tiibetiläisistä munkeista, joiden arki on täynnä rutiineja ja rituaaleja. Rutiinien tehtävänä on kasvattaa munkkien sisäisen vapauden tilaa.
Löydä oma rytmisi
Jatkuva muutos ei ole itseisarvo. Toki arjen rutiinien rikkominen esimerkiksi loman ajaksi voi tehdä hyvää.
Välillä on tarpeen matkustaa tai juhlia, jotta sen jälkeen voi palata arkeen. Vaihtelu virkistää ja synnyttää rytmiä elämään. Jäykät tavat ja rutiinit voivat varsinkin vanhemmiten muodostua myös liiallisiksi. Toisaalta rutiinien avulla hauraat vanhukset pitävät koossa häilyvää minäänsä. Pakko-oireisuus on eri asia.
”Silloin on kyse rutiineista, jotka eivät enää palvele ihmisen turvallisuutta. Ne synnyttävät turvattomuutta, koska koko ajan on uhka, ettei tee asioita oikeaan aikaan, oikealla tavalla tai riittävästi.”
Ihminen liittyy maailmaan tapojen ja tavaroiden kautta. Senkin vuoksi rutiinit ovat tärkeitä.
Arkirytmi puolestaan mahdollistaa kanssakäymisen toisten ihmisten kanssa edellyttäen, että oma rytmi sopii yhteen muiden rytmin kanssa.
”On hienoa löytää sopiva rytmi ja elämäntapa, jolloin meistä on eniten iloa itsellemme ja muille. Kenenkään ei tarvitse täyttää normeja tai ajatella, että pitää elää niin kuin kunnon ihminen. Jokaisella on lupa kuunnella itseä ja elää oman rytminsä mukaan.”
Aivot kaipaavat selkeyttä
Harva meistä jaksaa elää jatkuvassa kaaoksessa. Sellaiseksi elämä helposti menee ilman rakennetta, rutiineja, rytmiä ja järjestystä. Kukaan ei jaksa jatkuvaa epävarmuutta. Hyvät rutiinit ja sopivan elämänrytmin löytäminen ovatkin elämäntaitoa parhaimmillaan.
Valmentaja, NLP-kouluttaja Jaana Hautala puhuu itsensä ja energiansa johtamisesta, kun hän puhuu hyvistä rutiineista, rytmistä ja elämänhallinnasta.
Aivot tarvitsevat rakennetta ja selkeyttä. Muuten ihminen ajautuu helposti epävarmuuden ja kiireen keskellä jatkuvaan hälytystilaan ja alkaa suorittaa elämää, josta tulee pelkkää selviytymistä.
Hautala puhuu aikataulujen, tehtävälistojen ja suunnitelmien puolesta, oli sitten kyse työstä tai vapaa-ajasta.
”Ne synnyttävät rakennetta ja selkiinnyttävät elämää. Jokainen tarvitsee turvaa ja pysyvyyttä. Rakennetta ja elämänhallintaa tarvitaan siihen, että koemme olevamme turvassa.”
Toisaalta Suomessa ollaan Hautalan mielestä liian tunnollisia. Meillä on myös runsaasti uskomuksia siitä, millainen on hyvä äiti tai työntekijä ja millaista hyvän elämän kuuluu olla.
Kukaan muu ei kuitenkaan voi sanoa meille, miten rakennetaan juuri meille sopiva elämä. Ihmisen täytyy tehdä se itse.
”Meidän on luotava sellainen rakenne ja sellaiset rutiinit, että ne sopivat meille. On kuunneltava itseään ja oltava lempeä itseään kohtaan.”
Hautala neuvoo, että ajoittain elämää kannattaa tarkastella kauempaa. Näin voi tiedostaa, miten itse toimii ja mitä tekee milloinkin.
Jos jokin tapa tai rutiini ei enää toimi, on aika vaihtaa se uuteen. Hyvät rutiinit pitävät meidät hyvällä polulla ja auttavat johtamaan tietoisemmin omaa energiaa.
Hyvät rutiinit kuuluvat yhtä lailla aamuun, päivään kuin työpäivän katkaisuun. Ne vaikuttavat mieleen, kehoon ja tunteisiin.
”Toimivat aamurutiinit esimerkiksi auttavat ihmistä olemaan omalla puolellaan heti aamusta alkaen, ennen kuin perheen ja työyhteisön vaatimukset vyöryvät päälle.”
Kuuntele kehon viestejä
Seitsemän vuotta sitten Jaana Hautalan oma elämä muuttui ratkaisevasti, kun hän muutti aamurutiiniaan. Hän päätti käynnistää jokaisen päivän aamujoogalla, sen sijaan että olisi aloittanut sen lukemalla sängyssä sähköposteja tai selaamalla somea.
”Tarvitsemme myös taukoja, huokoisia hetkiä pitkin päivää, mielellään kolme neljä kertaa päivässä. Silloin kannattaa katkaista työnteko ja irrottautua siitä, mitä on tekemässä. Se virkistää mieltä ja auttaa olemaan yhteydessä itseen ja toisiin ihmisiin.”
Hautalan mielestä olisi hyvä rakentaa tietoinen rutiini siihen kohtaan päivää, jolloin siirtyy työnteosta vapaa-ajan puolelle. Se on tärkeää varsinkin etätyöpäivinä tai jos työskentelee säännöllisesti kotona.
”Jotkut tykkäävät esimerkiksi kutoa. Käsillä tekeminen on hyvää keskittymistä ja irrottaa ajatukset työstä. Kävely, tanssi ja oikeastaan mikä tahansa itselle mielekäs toiminta auttaa aivoja siirtymään pois työstä. Se edistää palautumista ja lepoa.”
Joskus liikuntarutiineista saattaa kuitenkin tulla haitallisia. Jos päivittäin pakenee kympin lenkille tai pakonomaisesti salille työpäivän päätteeksi, saattaa se olla merkki siitä, ettei ihminen uskalla kuunnella kehon viestejä ja kohdata itseään.
Hyvät rutiinit auttavat meitä pysähtymään ja kuuntelemaan itseä ja kehon viestejä.
”Aina välillä kannattaa tarkastella omia syömiseen, juomiseen, liikuntaan, someen tai telkkariin liittyviä rutiinejaan. Itseltään voi kysyä, kaipaanko tässä kohdassa elämää kenties toisenlaisia rutiineja.”
Millainen on luontainen rytmisi?
Nukkumaanmeno on rutiinien kulta-aikaa. Hyvä uni edellyttää rauhoittumista, ja sitä tukevat rutiinit palvelevat hyvinvointia.
”Yksi mahdollisuus on päättää päivä itsemyötätunnon ja kiitollisuuden hetkellä niin, että oikein tuntee, miltä ne tuntuvat kehossa. Kun vaikuttaa mielen avulla kehoon, hermostokin rauhoittuu ennen nukahtamista.”
Vähintään kerran vuodessa on Hautalan mielestä hyvä pysähtyä miettimään, mikä luo elämään merkitystä ja miten omat arvot näkyvät arjen valinnoissa. Se auttaa heittämään turhat rutiinit romukoppaan ja luomaan uusia.
Moni on hukannut luonnollisen rytminsä älylaitteiden ja jatkuvan kiireen keskellä. Harva enää tietää, onko hän aamu- vai iltaihminen. Varsinkin naiset menevät helposti ruuhka-aikojen, lasten, puolison ja työn rytmin mukaan.
”Jokaisen kannattaa tutustua itseensä ja selvittää, millainen on oma luontainen rytmi ja milloin on parhaimmillaan. Kun se on selvinnyt, kannattaa kunnioittaa sitä ja rytmittää tekemisensä sen mukaan, mikä on itselle hyvä.”
Hautala on esimerkiksi aikainen herääjä. Muu perhe ymmärtää, että hän menee sen takia nukkumaan joka ilta jo yhdeksältä. Hän on luovimmillaan aikaisin aamulla, ja hänestä on tärkeää ottaa omaa aikaa ennen päivän käynnistymistä.
”Lempeä tavoitteellisuus palvelee meitä”, Hautala sanoo.
Aivomme kaipaavat sitä, että tekemisellämme on suunta. Hyvät rutiinit pitävät meidät polulla ja kiinni siinä, mihin olemme menossa.
”Silloin voimme elää sydämestä käsin ja kokea elämän merkitykselliseksi. Se ei onnistu, jos elämä on kaaoksessa, emme ole läsnä eikä meillä ei ole tarpeellisia rutiineja.”
Tärkeät hetket
Aamu
Käytä vanhanaikaista herätyskelloa, älä ota puhelinta sänkyyn. Vietä tietoisesti hetki itsesi kanssa. Venyttele, hengittele ja kuulostele itseäsi. Älylaitteet vievät mennessään ja irrottavat sinut yhteydestä itseesi ja elämääsi.
Työpäivä
Luo itsellesi huokoisia hetkiä 3–4 kertaa päivässä ja irrottaudu siitä, mitä olet tekemässä. Nouse ylös, venyttele, ota pari kävelyaskelta. Juo lasi vettä. Vie huomio hengitykseen. Palaa itsesi luokse.
Siirtymä työstä vapaa-aikaan
Tee jotain kivaa, kun päätät lopettaa työnteon ja siirtyä vapaalle. Käy kävelyllä, tanssi hetki tai ota kutimet esiin. Tee jotain sellaista, mistä saat energiaa. Näin aivosi tietävät, että nyt alkaa vapaa-aika.
Nukkumaanmeno
Rauhoitu hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa. Pysähdy, ole myötätuntoinen itseäsi kohtaan. Mieti kolme asiaa, joista olet kiitollinen, ja tunne kehossasi, miltä kiitollisuus tuntuu.
Lähde: Jaana Hautala ja kirjoittaja
Katianna Ruuskanen
on teologian maisteri. Hän työskentelee viikosta neljänä päivänä kirkon perheneuvojana ja pitää yhtenä päivänä psykoterapiavastaanottoa. Hän asuu Helsingissä koiransa kanssa. Katiannalla on aikuinen poika ja elämänkumppani, joka asuu osan ajasta omassa kodissaan. Vapaa-aikanaan Katianna mökkeilee, laulaa kuorossa, neuloo, lukee ja kirjoittaa.
Jaana Hautala
on puhuja, valmentaja ja NLP- ja Coach-kouluttaja ja tietokirjailija. Hän kutsuu itseään oivalluttajaksi, innostajaksi ja voimaannuttajaksi. Hän työskentelee omistamansa Oivaltamaan-yrityksen kautta. Hautala asuu avopuolisonsa ja aikuistuvan tyttärensä kanssa Espoossa luonnonsuojelualueen vieressä. Hän rakastaa Nollatilaa, mökkiä, jolla hän viettää paljon aikaa. Jooga, meditaatio ja luonnossa liikkuminen ovat hänelle tärkeitä.
