Apu Terveys

Ruokaremontti paransi Eeron, 60, veriarvot: "Pari kolme vuotta infarktin jälkeen säikyin pienintäkin närästyksen tunnetta"

Ruokaremontti paransi Eeron, 60, veriarvot: "Pari kolme vuotta infarktin jälkeen säikyin pienintäkin närästyksen tunnetta"
Sydäninfarkti sai Eero Hildénin, 60, tekemään elämäntaparemontin. Tupakka jäi, ja rasvaisten pizzojen ja hampurilaisten tilalle tuli kasviksia ja kalaa. Se vaikutti mieheen isosti.
Julkaistu: 20.5.2021
Eräänä lauantaina loppuvuodesta 2006 Eero Hildénin kurkkua ja palleaa alkoi puristaa. Se tuntui voimakkaalta närästykseltä, ja sellaisena hän sitä aluksi hoitikin.
– Otin närästyslääkettä, mutta kipu ei laantunut. Se jatkui koko illan ja yön.
Aamulla Eero lähti työpaikan käyttämälle lääkäriasemalle. Selvisi, ettei kyse ollut närästyksestä, vaan Eerolla oli sydän­infarkti. Hänet kiidätettiin sairaalaan.
– Se oli aika rajua. Olin vasta 46-vuo­tias, urheilin jonkin verran ja vedin luontoretkiä. Ajattelin, että sydämeni on hyvässä kunnossa.
Mies kuitenkin tupakoi. Sen on loputtava heti, sanoivat sairaanhoitajat.
– Eräs nuori hoitaja otti tupakka-askini laatikosta ja sanoi, että näitä et enää tarvitse. Heitin silloin tupakat roskiin enkä ole polttanut sen jälkeen.
Tupakan tumppaamisella oli sivuvaikutus: ruokahalu kasvoi. Koko ajan teki mieli syödä jotain, ja paino alkoi nousta.
Muutamassa kuukaudessa kiloja kertyi yli 20 lisää. Ennen 170-senttinen ja 83-­kiloinen mies painoikin pian 106 kiloa. Samalla kolesteroli nousi ja alkoi huidella kuuden tietämillä.
Korkea kolesteroli lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Kolesteroli koostuu LDL- ja HDL-kolesterolista sekä triglyserideistä. Erityisen tärkeää on pitää LDL-­kolesteroli matalana. LDL kuljettaa kolesterolia valtimoiden seinämiin ja ahtauttaa niitä. Pahimmillaan valtimo tukkeutuu, ja seuraa sydän- tai aivoinfarkti. HDL vie kolesterolia pois valtimoiden seinämistä, eli se on hyväksi verisuonille.
Jo ennen infarktia Eeron kokonais­kolesteroli oli ollut 5,7 ja LDL-kolesteroli 2,7. Terveillä ihmisillä kokonaiskolesteroli ei saisi olla yli viiden eikä LDL yli ­kolmen. HDL-kolesterolin pitäisi olla yli 1,2.
Riskiryhmäläisillä ja valtimotautipoti­lailla LDL­-kolesterolin tulisi kuitenkin ­olla huomattavasti matalampi.
Eerolla oli myös tyypin 2 diabetes, ja verensokeri oli koholla.
– Kun paino, kolesteroli ja verensokeri nousivat hurjaa vauhtia, omat hälytyskelloni alkoivat soida. Liikuin, mutta se ei riittänyt pitämään painoa kurissa. Tiesin, että jotain on nyt tehtävä ruokapuolelle.

Avokado löysi lautaselle

Eero sai kolesterolilääkityksen, ja kokonaiskolesteroli putosikin sen avulla alle kolmen. Se on hyvä arvo.
Samaan aikaan Eero alkoi keventää ruokavaliotaan. Neuvoja hän sai sairaalasta, diabeteshoitajalta ja Vuosaaren ­sydänyhdistyksestä, jonka toimintaan hän liittyi infarktin jälkeen. Ohjeet kuuluivat kaikki samoin: enemmän kasviksia, pehmeitä rasvoja ja kuituja.
Ennen Eero oli syönyt paljon rasvaista pizzaa, hampurilaisia ja eineksiä. Annokset olivat isoja, eikä kasviksia lautasella juuri nähty. Leipä oli usein vähäkuituista.
Nyt hän alkoi syödä ruokaympyrän mukaisesti paljon kasviksia, kalaa 2–3 kertaa viikossa ja kuitupitoisia täysjyväviljoja.
– Ennen salaattia oli vain näkäre lautasen reunalla, mutta nyt kasviksia on puolet lautasesta. Pizzaa syön nykyään enintään kerran kuussa.
Jogurteista Eero tarkistaa, ettei niissä ole paljon sokeria. Muista maitotuotteista hän valitsee vähärasvaisia. Ruokakaupassa valintoja helpottaa Sydänmerkki, joka kertoo, että tuote on ruokaryhmässään hyvä valinta terveyden kannalta.
Eeron vaimo Margit on aina syönyt kevyesti, joten ruokavaliomuutos oli kotona helppo toteuttaa. Pariskunta kokkaa patoja, keittoja, salaatteja ja kala- ja liharuokia.
Aamu- ja iltapalaksi Eero nauttii täys­jyväleipää leikkeleillä ja kasviksilla, luonnonjogurttia marjojen kera tai itse tehtyä marjasmoothieta. Myös hedelmät ja avokado ovat löytäneet tiensä lautaselle.
Eero työskentelee varastotyöntekijänä. Lounasta hän syö työpaikkaruokalassa. Sielläkin valinnat ovat entistä kevyempiä.
– Kun joku työkaveri pyytää enemmän lihapullia ja vähemmän salaattia, minä pyydän toisinpäin. Välillä syön lounaaksi ruokaisan tonnikala- tai savulohisalaatin. Salaateista työkaverit joskus kuittailevat, että olenko laihdutuskuurilla.
Eero Hildén on huomannut, että olo on virkeä, kun syö ravitsevaa ruokaa tasaisesti pitkin päivää. Eero harrastaa maalaamista ja teatteria.

Olo on paljon virkeämpi

Eero ei ole laihduttanut, mutta painoa on lähtenyt 20 kiloa ruokavaliomuutoksilla.
– Paino alkoi heti pudota. Se tuli alas ihan huomaamatta, ja laihduin noin kilon kuukaudessa.
Hän painaa nyt 86 kiloa. Verensokeri on laskenut hyvälle tasolle ja kolesteroli pysynyt kurissa. Kokonaiskolesteroli on 2,9 ja LDL-kolesteroli 1,5.
Tämä on vähentänyt huolta terveydestä. Sydäninfarkti painoi mieltä pitkään.
– Pari kolme vuotta infarktin jälkeen säikyin pienintäkin närästyksen tunnetta rinnassa. Nyt on helpottanut, kun veri­arvot ja paino ovat kunnossa.
Myös Eeron ateriarytmi on muuttunut säännöllisemmäksi ja iltasyöminen vähentynyt. Arkisin hän syö viitisen kertaa päivässä. Vireystasoa on parantanut myös annoskokojen pieneminen.
– Syön nykyään pienempiä annoksia ja useammin. Enää ei väsytä yhtään niin paljon kuin aiemmin.
Nyt Eero tekee kolmipäiväistä työviikkoa. Energiaa riittää, kun ruokavalio on kunnossa. Hän ulkoilee läheisillä luonnonsuojelualueilla kolme neljä kertaa viikossa. Lisäksi hän harrastaa maalaamista ja kuvataiteita.
Myös teatteri kuuluu Hildéneiden kiinnostuksenkohteisiin. He ovat perustaneet Teatteri Ihmeen, jossa Eero muun muassa ohjaa ja käsikirjoittaa näytelmiä ja Margit-vaimo näyttelee.

Laske kolesterolia oikealla ruoalla

Ruokavaliomuutoksilla voi laskea veren huonoa LDL-kolesterolia. Vaikutus voi olla suuri: keskimää­rin ruokavalio laskee kokonais­kolesterolia 10 prosenttia, mutta joskus jopa 30 prosenttia. Kolesterolin voi saada alenemaan jo muutamassa viikossa.
Ensiksi kannattaa vaihtaa kovat rasvat pehmeisiin. Kovaa rasvaa on maito- ja lihatuotteissa, kuten voissa, juustossa, kermassa ja rasvaisissa lihoissa. Kasvirasvoista kovia ovat kookos- ja palmu­öljy. Pehmeitä ovat puolestaan muut kasviöljyt, kalan rasva, useimmat margariinit, pähkinät ja avokado. Kauravalmiste voi korvata kerman.
Ruokavaliossa on tärkeää olla tarpeeksi kuitua. Se sitoo itseensä kolesterolia ja kuljettaa sitä pois elimistöstä. Naisten tulisi syödä kuitua vähintään 25 ja miesten 35 grammaa päivässä. Kuitua on täys­jyväviljoissa, pähkinöissä, palko­kasveissa ja kasviksissa.
Kala on sydämelle hyväksi. Kala­öljykapselit eivät kuitenkaan laske LDL-kolesterolia vaan voivat jopa nostaa sitä.
Kananmunia suositellaan syötäväksi viikossa enintään 3–4, jos kolesteroli on koholla.
Myös kahvin rasva nostaa kolesterolia. Pannukahvissa ja espressossa se kulautetaan juoman ­mukana verisuonten kiusaksi. Jos juo päivässä 5–6 kupillista pannukahvia, LDL-kolesteroli nousee 0,3–0,4 millimoolia. Kannattaa siis vaihtaa suodatinkahviin, jolloin rasva jää suodatinpaperiin.
Jos veriarvot eivät näillä parane, voi lisäksi käyttää margariinia ja jogurttia, joihin on lisätty kasvi­stanoleja ja -steroleja. Ne laskevat LDL-kolesterolia tehokkaasti.
Asiantuntija: ravitsemusasiantuntija Tuija Pusa, Sydänliitto.
Kommentoi »