Mitä jos oletkin aivan riittävän hyvä? Jos usein vähättelet itseäsi ja osaamistasi, opettele tämä taito

Mitä jos oletkin aivan riittävän hyvä? Jos usein vähättelet itseäsi ja osaamistasi, opettele tämä taito
Jos usein tunnet olosi epävarmaksi tai koet tarvetta miellyttää muita, sinun voi olla vaikea huomata, mihin kaikkeen sinusta on. Silloin kannattaa opetella positiivista röyhkeyttä.

Työpaikan palaverissa vanhempi työkaveri paasaa kovaan ääneen. Hänellä on näkemys siitä, miten tulevan projektin markkinointi pitää hoitaa.

Vielä vuosi sitten Noora Qvick, 26, ajatteli, ettei kehtaa lähteä keskeyttämään. Qvick työskentelee digitaalisen markkinoinnin asian­tuntijana.

Qvick ei ole perusluonteeltaan anteeksipyytelijä.

– Huomasin, että sanoin silti helposti ’tämä voisi toimia’, vaikka tiesin, että ehdotukseni toimii, hän kertoo.

Röyhkeyskouluttaja ­Jen­ni­ Janakka tunnistaa ajatus­kulun. Hänen ideansa röyhkeys­koulusta sai alkunsa juuri työporukan keskustelusta. Pöydän ääressä istui ammattitaitoisia, osaavia naisia, mutta keskustelu täyttyi lauseista kuten ”Olisikohan minun pitänyt”, ”Mietin, että voisin, mut en sittenkään” ja ”Kyllähän sitä varmaan pitäisi...

Janakan päässä välähti lamppu.

– Nämä naiset tarvitsivat kehtaamista, hyvää röyhkeyttä.

Vinkki: Eri mieltä oleminen ei tarkoita riitaa. Voit sanoa, että emme ole näköjään samaa mieltä, mutta se ei haittaa minua, toivottavasti ei sinuakaan.

Sana röyhkeys nostaa monen niskakarvat pystyyn. En minä halua olla mikään öykkäri!

Ei Janakkakaan halua. Hänelle sana säteilee hyvää energiaa.

Röyhkeys tulee avuksi, kun tekee mieli empiä, arkailla, sulautua tapettiin tai ottaa hoidettavaksi se ylimääräinen homma, jota kukaan ei halua.

Tarvittava röyhkeys ei ole välttämättä helppoa. Janakka kuulee paljon tarinoita siitä, kuinka naiset pienentävät itseään ja osaamistaan. Taustalla voi olla miellyttämisen tarvetta, josta Janakka on kärsinyt itsekin.

Miellyttämisen juuret ulottuvat usein totuttuihin tapoihin. Tyttöjä on kehuttu pitkään äidin pikku apureiksi, ja poikien annettu vilistää, koska ”pojat ovat poikia”.

Toistuvat tilanteet muokkaavat aivoja. Kärjistäen voi käydä niin, että aikuisena naisten aivot palkitsevat mieli­hyvällä muita hyödyttävästä käytöksestä, miesten aivot itsekkäästä käytöksestä.

– Naiset eivät halua ärsyttää. He hakevat hyväksyntää myötäilemällä ja tukemalla muita, Janakka sanoo.

Tutkimuksissa on huomattu, että naiset käyttävät puheessaan miehiä enemmän pehmentäviä sanoja, kuten ”tavallaan”, ”ehkä” ja ”vain”. Kertoessaan omasta työstään, nainen sanoo ”No, minä tavallaan johdan yhtä tiimiä”.

Siis johdatko vai et?

Voit sanoa suoraan, että osaat ja johdat.

– On luvallista sanoa, että minä muuten johdan yhtä yrityksemme avaintiimeistä. Se ei ole öykkäröintiä, se on ihan normaalia, Janakka vakuuttaa.

Jos tuntuu vaikealta luopua pehmentävistä tilke­sanoista kokonaan, voi niille etsiä vähemmän latistavan vaihtoehdon. Vain-sanan voi puheessa korvata sanalla vielä. On eri asia kertoa palaverissa, että ”Minä haluaisin vielä sanoa” kuin ”Minä haluaisin vain sanoa”.

Epävarmuuden tunne sai Noora Qvickin vaikenemaan, kun vanhempi kollega puhui suu vaahdossa asiasta, joka oikeastaan kuului hänen osaamisalueeseensa.

– Minut oli palkattua asiantuntijatehtäviin, mutta silti emmin. Mitä jos toinen osapuoli kuitenkin tietää enemmän, enkä osaakaan perustella vakuuttavasti?

Samanlainen huijarisyndrooma on ollut röyhkeyden tiellä muillakin. Eräs nainen kertoi Jenni Janakalle miettivänsä jatkuvasti, milloin työ­kaverit huomaavat, että hän vain esittää asiantuntijaa.

Jos epävarmuuden ajatukset vaivaavat jatkuvasti, Janakka neuvoo pysähtymään siihen paikkaan. Onko epävarmuudelle todellista syytä?

Oletko saanut palautetta, että työsi ei ole riittävän hyvää? Jos et, se on riittävän hyvää.

Oman osaamisen tunnustamista voi harjoitella. Ensimmäinen etappi on pitää itse kirjaa taidoistaan ja kirjoittaa ylös, mitä tavoitteita on töissä saavuttanut.

Moni työyhteisö käy läpi jatkuvaa kehitys- ja muutostyötä. Projektin päätös on hyvä hetki koota omia saavutuksia. Paperiin voi kirjoittaa, miten monta kehitysideaa oman työskentelyn kautta syntyi, miten veit niitä eteenpäin ja millaisia tuloksia saavutit.

Jos omista saavutuksista puhuminen tuntuu ylivoimaiselta, voit pyytää työkaveria apuun. Janakka kehottaa sanomaan suoraan, esimerkiksi näin: Minusta tuntuu vaikealta nostaa tätä esiin, mutta voisitko sinä kohta palaverissa huomauttaa, että hoidin tämän hyvin?

– Ihan takuulla työkaveri sanoo, että totta kai, hyvä pointti, Janakka sanoo.

Työyhteisöstä tai tuttavapiiristä voi etsiä oman ”asenne­muijan” eli ihmisen, joka sparraa olemaan rohkea.

Kehtaamisesta tulee tapa, Janakka lupaa. Hän on erikoistunut työelämän kysymyksiin, mutta samat lain­alaisuudet pätevät kaikkialla: Kotona, harrastuksissa, juhlissa, sängyssä.

Janakka kirjoittaa parhaillaan Himokirjaa yhdessä Kaisa Merelän kanssa. Siinä kirjoittajat vastaavat heille lähetettyihin kysymyksiin koskien seksiä. Kysymyksiin, joita ei kehdata esittää edes omalle puolisolle.

– Joku kysyi, että kehtaanko sängyssä kieltäytyä siitä, mitä en halua tehdä. Tuli olo, että kehtaamiseen ei voi kannustaa liikaa, Janakka sanoo.

Vinkki: Mitä vastaat, kun ystävä kehuu tekemääsi ruokaa? Voit ottaa kehun vastaan ilman, että sanot ”Ei tämä nyt mitään ollut”.

Empatiakyky eli kyky asettua toisen ihmisen asemaan toimii kehtaajan hyväksi. Janakka tunnustaa olleensa pitkään juhlissa se ihminen, joka jää kuuntelemaan jonkun toisen puhetta.

– Pelkäsin, että jos sanon oman mielipiteeni, se tyrmätään, hän sanoo.

Ihmisellä on kuitenkin luonnostaan tarve ymmärtää toista ja välttää konfliktia.

– Hyvin todennäköisesti keskustelukumppani haluaa olla samaa mieltä kuin minä. Aivan kuten minä etsin tapoja ymmärtää häntä, Janakka sanoo.

Mutta entä sitten, jos erimielisyyttä ei voikaan ohittaa? Janakka antaa neuvon. Toiselle ihmiselle on mahdollista kohteliaasti sanoa: Olen eri mieltä, mutta jatketaan keskustelua.

– Tilanteessa voidaan olla samalla puolella, vaikka oltaisiin eri mieltä, Janakka sanoo.

Keskustelussa pääsee terästämään omia näkö­kulmia. Silloin niiden takana jatkossa entistä helpompi seisoa.

Sanon suoraan, mitä ajattelen, Noora Qvick päätti. Kun joku alkoi puhua hänen päälleen palaverissa, Qvick vaikeni, mutta kirjoitti ylös katkenneen ajatuksen. Hetken päästä hän keskeytti kohteliaasti päällepuhujan.

– Aloitin, että kuten äsken olin sanomassa, ja sitten luettelin paperissani olevat asiat, Qvick kertoo.

Hänen mielestään kehtaamisen ja positiivisen röyhkeyden avain on aitoudessa. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että oman mielipiteen voi kertoa tarvittaessa vaikka änkyttäen.

– Se toimii, kun olet aidosti mielipiteesi takana.

Miten työkaverit ovat sitten reagoineet, kun Noora Qvick on alkanut toimia toisin kuin aikaisemmin?

Vaihtelevasti, hän sanoo.

– Välillä vastapuoli on hämmentynyt, kun tämä ei ollut läpihuutokeskustelu, Qvick kertoo.

Hänelle itselleen on jäänyt tilanteista hyvä fiilis. Kynnys kehdata tuntui korkeammalta kuin se todellisuudessa olikaan.

– Mietin, miksi en ole tehnyt tätä aiemmin.

Kolme kirjaa kehtaajalle

Historian unohdetuilta lehdiltä löytyy inspiroivia poikkeusnaisia, seikkailijoita ja taiteilijoita, jotka seurasivat omaa intohimoaan aikansa odotuksista piittaamatta. Heidän jalanjäljissään tuntee itsekin uskaltavansa uusille ­reiteille. Mia Kankimäki: Naiset, joita ajattelen öisin.

Perusteellinen ja ­havainnollinen tietokirja huijarisyndroomasta kertoo, mistä tässä ahdistus­oireilun muodossa on kysymys, ja tarjoaa keinoja saada se hallintaan. Mistä kumpuaa vahva mielikuva, ettei oikeasti osaa sitä, ­mitä on tekemässä? Tiina Ekman: Huijarisyndrooma.

Naisille suunnattu teos herättää jokaisessa ­uinuvan asennemuijan. Opettaa näkemään oman osaamisen ja luottamaan itseensä. Kirjassa on konkreettisia neuvoja ja tehtäviä teeman pohdintaan. Jenni Janakka: Röyhkeyskoulu.

Mielitreeni: Opi näkemään, miten hyvä olet

Näillä Jenni Janakan neuvoilla huomaat, miksi voit olla ylpeä itsestäsi ja osaamisestasi.

  1. Listaa asioita, joissa olet hyvä. Lue lista ääneen aloittamalla ”Minä olen hyvä…”
  2. Luo puhe osaamisestasi. Kirjoita lyhyt kuvaus siitä, mitä teet.
  3. Kuka voisi olla sinulle asennemuija, joka tsemppaa kehtaamaan? Se voi olla ystäväsi, tuttusi tai työkaverisi.
  4. Mieti, miltä sinusta tuntuu olla tilanteessa, jossa toinen ihminen vähättelee itseään. Kirjoita ylös, miltä sitä tuntuu kuunnella. Seuraavan kerran kun olet itse aloittamassa itsesi vähättelyn, muista, mitä kirjoitit.
  5. Neuvo itseäsi. Mieti tilannetta, jossa arkailet. Kirjoita, miten neuvoisit itseäsi käyttäytymään. Entä miten asennemuijasi neuvoisi sinua?

Juttu on julkaistu Kotivinkki-lehdessä 13/2020.

Julkaistu: 4.9.2020
Kommentoi »