Vaaditko itseltäsi koko ajan liikaa? Joskus riittämättömyyden tunteen taustalla ovat epämääräiset toiveet

Vaaditko itseltäsi koko ajan liikaa? Joskus riittämättömyyden tunteen taustalla ovat epämääräiset toiveet
Riittämättömyyden tunne voi uuvuttaa ja viedä elämästä ilon. Se on myös hyvin tavallista, ja siitä voi päästä eroon. Aloita miettimällä, mihin aikasi kuluu.

Neljä vuotta sitten Annuska Dal Maso istui lastenhuoneen lattialla ja kasasi legoja. Nelihenkinen perhe oli muuttanut hetki sitten Kalifornian Piilaaksoon. Mies teki pitkää päivää töissä, Dal Maso oli lasten kanssa kotona.

Hän mietti, mitä oli päivän aikana tehnyt. Keittänyt makaronia ja rakentanut legoilla. Se tuntui mitättömältä. Mitä tapahtui uralle ja elämälle ennen lapsia? Tässäkö tämä nyt oli?

– Ennen lapsia identifioin itseni työn kautta. Kun lähdimme Piilaaksoon, jäin kotiin ja tuntui, etten ollut muuta kuin äiti, viestinnän koordinaattorina työskentelevä Dal Maso sanoo.

– Samaan aikaan tunsin, että sekään ei riitä. Ajattelin, että en ole hyvä äiti, jos hermostun, kun lapset itkevät, tai en jaksa viedä heitä juuri nyt leikkipuistoon.

Dal Maso uskoo, että riittämättömyys on tuttu tunne monelle ruuhkavuosia elävälle. Kun on kotona lasten kanssa, tuntuu, että pitäisi olla töissä. Kun on töissä, tuntuu, että pitäisi olla lasten kanssa. On pakko tehdä kompromisseja, jotka johtavat tyytymättömyyteen.

– Pikkulapsiarki oli itselleni rankin vaihe. Koin, että mikään, mitä teen, ei riitä. Että minussa jokin valuvika ja kaikki muut pystyvät tähän.

Riittämättömyyden tunteminen on hyvin tavallista. Tunne syntyy, kun ihminen vaatii itseltään enemmän kuin mihin hän sillä hetkellä pystyy.

Psykologi ja valmentaja Satu Pihlajan mukaan riittämättömyyttä tunnetaan usein juuri silloin, kun lapset ovat pieniä. Pitäisi yhdistää ura, perhe ja oma vapaa-aika.

– Haasteita on yhtäkkiä monenlaisia, mutta moni pitää samat vaatimukset kaiken muun suhteen. Pitäisi seurata kulttuuria tai kuntoilla yhtä aktiivisesti kuin aiemmin.

Vaativuus on usein luonteenpiirteiden ja yhteiskunnan vaatimusten summa. Nykyihmisillä on valtavasti vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia. Näemme sosiaalisessa mediassa jatkuvasti menestystarinoita ja ideoita siitä, miten omaa elämäänsä voisi elää. Se luo paineita.

– Jos katsoo Instagramin fitness-urheilijoita ja ajattelee, että minunkin pitäisi, voimavarat loppuvat nopeasti kesken. Unohtuu, että jotta voi tulla jossain hyväksi, pitää tehdä valintoja.

Perfektionismi voi johtua lapsuudesta, jossa ei ole vaadittu mitään.

Perfektionismin taustalla voi olla lapsuus, jossa vanhemmat ovat vaatineet lapselta paljon tai jossa vaatimuksia ei ole ollut ollenkaan.

– Silloin lapsi on oppinut itse asettamaan ne liian korkealle, Pihlaja sanoo

Aikuisella on mahdollisuus muokata ympäristön vaatimustasoa omaan elämäänsä sopivaksi, mutta aina se ei ole helppoa. Annuska Dal Maso uskoo, että hyvän ihmisen ihanteet elävät syvällä.

– Vaikka tiedän, että Instagramin kiiltokuvamaiset kodit ovat stailattuja, saatan ajatella, että jos vain olisin vähän tehokkaampi, meilläkin voisi näyttää tuolta.

Vinkki: Tuskastuttaako pitkä projekti? Pilko se mielessäsi väli­etapeiksi, joiden saavuttamista voit juhlistaa.

Moni kokee riittämättömyyttä työelämässä, jossa tehtävänkuvat monimutkaistuvat ja tehostaminen on arkea. Kun on paineita saada koko ajan enemmän aikaan, omia rajoja on vaikea vetää.

Luova johtaja ja joogaopettaja Aurora Airaskorpi havahtui riittämättömyyden tunteeseen neljä vuotta sitten uuvuttuaan silloisessa työssään. Hän uskoo sen johtuneen omasta perfektionismista ja yhteiskunnasta, jossa menestystä mitataan usein saavutusten, suoritusten ja tutkintojen kautta.

– Aloin pohtia, miksi ylisuorittamista ihaillaan. Miksi pitää tehdä niin paljon?

Airaskorpi on tuntenut paineita sekä uralla etenemisestä että työtehtävien hoitamisesta ekstrahyvin. Riittämättömyys on iskenyt esimerkiksi silloin, kun häntä ei pyydetty mukaan kiinnostavaan projektiin. Sama tunne nousi esiin, kun pomo kirjoitti Airaskorven laatiman sähköpostin uusiksi ennen kuin se lähetettiin.

– Riittämättömyyden tunne on ajanut häntä paitsi tekemään enemmän kuin tarvitsisi myös korjailemaan muiden työn jälkeä.

– Jos vaatii itseltään paljon, vaatii huomaamattaan myös muilta. Olen alkanut kysyä itseltäni, onko tällä oikeasti väliä. Korjailu saa toisen tuntemaan, ettei hän ole tehnyt asioita tarpeeksi hyvin.

Airaskorvesta olisi tärkeää, että työelämässä nähtäisiin ihmiset kokonaisuuksina ja keskusteltaisiin avoimesti siitä, mikä juuri tässä työssä on merkityksellistä ja riittävää. Ymmärrettäisiin, että elämässä on muutakin ja on ok olla joskus väsynyt.

– Kaikki hyötyisivät siitä, että riittämättömyys tunnistettaisiin jo ennen kuin ihminen alkaa ylisuorittaa ja palaa loppuun.

Joskus riittämättömyys johtuu siitä, että elämästä puuttuvat selkeät tavoitteet, Satu Pihlaja sanoo. Kun tavoitteita ei ole, ihminen haluaa kaiken: matkustaa eksoottisiin paikkoihin, treenata aktiivisesti, syödä terveellisesti ja olla sataprosenttisesti läsnä puolisolle, ystäville ja lapsille tai esimerkiksi lastenlapsille.

Epämääräiset toiveet johtavat helposti siihen, että ihminen ei ole koskaan tyytyväinen. Aina voisi tehdä tehdä vähän enemmän.

Myös omasta hyvinvoinnista tinkiminen voi lisätä riittämättömyyden tunnetta. Moni nukkuu liian vähän, ja kun unet jäävät lyhyiksi, on saamaton olo. Älypuhelimen tuijottaminen vie mieleltä arvokasta lepoaikaa.

– Kun emme huolehdi itsestämme riittävästi, olemme huonommassa työvireessä. Samaan aikaan työtehtävät ovat muuttuneet vaativammiksi.

Pihlaja kehottaa riittämättömyydestä kärsivää tekemään toiveista konkreettisia ja realistisia. Jos haluaa liikkua, pitäisi päättää, että käy vaikka kerran viikossa kuntosalilla.

– Tavoitteiden merkitys ei ole se, että ne aina saavutetaan. Niiden kuuluu ohjata tekemistä. Jos on vain olo, että haluaisi kauheasti kaikkea, on vaikea tarttua mihinkään.

Itseltään kannattaa kysyä, millaista elämää haluaa elää.

Vinkki: Jokaisella on päiviä, joina mikään ei etene. Pidä suosiolla tauko ja kokeile myöhemmin uudelleen.

On kuluttavaa tuntea jatkuvasti riittämättömyyttä. Ihminen tarvitsee aikaansaamisen iloa ja sitä, että voi olla tyytyväinen itseensä. Jos sitä ei saavuta, uupuu helposti.

Pihlajasta olisi tärkeää keskittää huomio joskus tekemättömien asioiden sijaan siihen, mitä kaikkea on saanut aikaan. Yhtä tärkeää on muistaa, että välillä aikaansaannokset ovat vähäisempiä tai niitä on vaikea nähdä.

– Esimerkiksi lasten kasvatuksessa voi olla vaikea nähdä, mitä hyötyä rutiinien toistamisesta on. Hyödyn näkee, kun lapsesta kasvaa aikuinen, joka pystyy toimimaan itsenäisesti maailmassa.

Annuska Dal Masosta olisi tärkeää, että yhteiskunnassa suhtauduttaisiin lempeämmin erilaisiin elämäntilanteisiin. Ymmärrettäisiin, että elämässä on vaiheita eikä kaikkea tarvitse saavuttaa heti.

Oma riittämättömyys on helpottanut, kun on sulkenut silmänsä muiden odotuksilta.

– Olen ajatellut itseäni liikaa titteleiden kautta. Niissä on aina korjattavaa. On tärkeä miettiä, kuka minä olen ja riitänkö itsenäni.

Myös oman elämän tarkastelu on auttanut.

– Lapseni ovat terveitä ja onnellisen ja tasapainoisen oloisia. Minun on pitänyt olla tarpeeksi hyvä äiti, että heistä on tullut sellaisia.

Aurora Airaskorpea on auttanut eniten riittämättömyyden tunteiden hyväksyminen. Hän on huomannut, että jos tunteista yrittää vimmaisesti pyristellä eroon, niistä tulee helposti vain uusi projekti, josta tuntea riittämättömyyttä.

– Ymmärrän nyt paremmin, mihin olen tyytyväinen ja mitkä ovat vahvuuksiani. Saan myös nopeammin kiinni siitä, miksi viilaan asioita ja mitä tapahtuu, jos en teekään niin. Aika usein ei tapahdu mitään.

Kolme kirjaa riittämättömyydestä

Uuvuttaako? Työelämän selviytymisoppaassa pohditaan, mistä riittämättömyys syntyy, mihin se johtaa ja miten sitä voi helpottaa. Kirjaan on haastateltu asiantuntijoita ja eri aloilla työskenteleviä naisia. Aurora Airaskorpi: Riittävän hyvä – selviytymisopas työelämään.

Omakohtainen teos ­kuvaa äidiksi tulemiseen liittyviä odotuksia ja tun­teita. Kirjassa käsitellään esimerkiksi pelkoa elämän mullistumisesta, synnytyksen jälkeistä masennusta ja äitiyteen kohdistuvia vaatimuksia. Irene Naakka: Hullu kuin äidiksi tullut.

Lempeystreeniä! Myötätuntokeskeisen terapian menetelmiin perustuva teos auttaa tunnistamaan itsekriittisiä ajatusmalleja. Harjoitusten avulla opetellaan lempeyttä itseä kohtaan. Ronnie Grandell: Itsemyötätunto.

Mielitreeni: Mitä haluat elämältä?

Riittämättömyyden tunne voi johtua siitä, ettei tiedä, mitä elämältä haluaa. Tee itsellesi tavoitteet, joita kohti haluat mennä.

1. Mihin aikasi kuluu? Merkitse taulukkoon asiat, joita olet tehnyt kuluneen viikon aikana. Sijoita asiat taulukkoon sen mukaan, kuinka paljon ne tuottavat iloa ja ovatko ne pakollisia.

2. Katso sarakkeisiin kirjoittamiasi asioita. Ympyröi asiat, joihin haluat keskittyä. Ruksi yli ne, joista voisit karsia. Kirjoita lisäksi asioita, joita haluaisit tehdä, mutta et ole tehnyt.

  • Pakollinen
  • Tuottaa iloa
  • Vapaaehtoinen
  • Ei tuota iloa

Juttu on julkaistu Kotivinkki -lehdessä 5/2020.

Julkaistu: 4.8.2020
Kommentoi »