Suomalaisten eliniän odote ja terveys kokonaisuudessaan ovat parantuneet menneiden vuosikymmenien aikana. Voimme paremmin kuin ennen.
Lihavuuden jatkuva lisääntyminen on uhka tälle kehitykselle. Se on myös mittava taloudellinen ja sairaanhoidollinen haaste.
Lihavuuden hoidosta dieeteillä, lihavuusleikkauksilla ja kaikilla mahdollisilla keinoilla on puhuttu paljon, mutta lihavuusepidemiaa ei ole onnistuttu suitsimaan.
Tupakointi ja liikennekuolemat ovat erinomaisia esimerkkejä siitä, miten kehitystä on saatu muokattua parempaan suuntaan yhteiskunnallisilla säätelytoimilla.
Liikennekuolemat eivät ole vähentyneet sen vuoksi, että autoilijoita on suositettu ajamaan hitaammin ja käyttämään turvavyötä. Sen sijaan on laki, joka määrää nopeusrajoitukset, turvavyöpakon, talvirengaspakon, pakolliset katsastukset, ajokorttitarkastukset ikääntyville ja niin edelleen.
Tupakointi ei ole vähentynyt suosittamalla tupakoinnin vähentämistä, vaan tupakan ankaralla verotuksella, tupakointikielloilla ravintoloissa ja työpaikoilla, myyntikiellolla alaikäisille ja niin edelleen.
On varmaa, että yltäkylläistä epäterveellisten ja lihottavien elintarvikkeiden tarjontaa ja kulutusta ei saada kuriin suosituksin. Muutoin se olisi onnistunut jo aika päiviä sitten. Johdonmukaisilla, vähä vähältä kovenevilla säätelytoimilla on oikeasti vaikutusta.
SOSTE, Yksi Elämä -verkosto ja Terve paino ry teettivät kyselytutkimuksen siitä, miten suomalaiset suhtautuvat epäterveellisten elintarvikkeiden verotukseen ja muihin säätelytoimiiin.
Tammikuussa julkaistusta tutkimuksesta kävi ilmi, että epäterveellisten tuotteiden kulutusta hillitseviä lainsäädännöllisiä toimia kannattaa 46 prosenttia ja vastustaa 36 prosenttia. Siirtymistä elintarvikkeiden terveysperusteiseen verotukseen kannattaa 53 prosenttia ja vastustaa 33 prosenttia. Sokeriveroa kannattaa 58 prosenttia ja vastustaa 29 prosenttia.
Kansa tietää, että ainoa keino saada muutos on puuttua tilanteeseen kovalla kädellä. Päättäjä, tee jo jotain!
On todennäköistä, että terveysperusteinen verotus vähentää elintarvikkeiden kysyntää jonkin verran. Se saa myös elintarviketeollisuuden arvioimaan uudelleen, millaisia ruokia kannattaa tuottaa.
Teollisuus alkaa kehitellä terveellisempiä vaihtoehtoja ja markkinoida tuotteita, joissa on pienempi verotus kuin epäterveellisissä. Myös myyjät joutuvat miettimään elintarvikkeiden asettelua uudelleen.
Kaikkein tärkeintä olisi kuitenkin, että uudet höttöverot olisivat vahva julkinen signaali pelisääntöjen muuttumisesta: ”Otamme lihavuuden ehkäisyn vakavasti ja tiedämme, että lihavuuden ehkäisy on mitä suurimmassa määrin yhteiskunnallinen haaste”. Horinoista tekoihin ja uusilla veroilla kohti keveämpää huomista.
Kirjoittaja on laillistettu ravitsemusterapeutti, FT, MBA ja Terve paino ry:n hallituksen jäsen.
