Koronavirus iski maailmanlaajuisesti ennennäkemättömällä tavalla. Vakavan taudin aiheuttamaan virukseen ei ole olemassa rokotetta eikä lääkettä. Ei ole siis ihme, että moni pohtii mahdollisuuksia kohentaa vastustuskykyään virusta vastaan ja selviytymistään mahdollisesta tartunnasta.
Tehdään tärkein asia selväksi. Mistään ravintolisästä tai ruokavaliosta ei ole tutkimusnäyttöä koronaviruksen tarttumisen ehkäisyssä tai hoidossa. Kaikki, mitä luet ravintotekijöiden vaikutuksesta virukseen, on puhdasta spekulaatiota.
Ravintospekulaatioilla on ryhdytty myös – yllätys – rahastamaan. Twitter-virrassani olen nähnyt amerikkalaisten lääkärien ja tutkijoiden kehotuksia käyttää jotakin tiettyä antioksidanttia tai muuta ravintolisää koronaviruksen ehkäisyyn tai hoitoon.
Melkein aina nämä henkilöt myyvät kyseisiä tuotteita nettikaupoissaan tai linkittävät sponsorin sivuille. On äärimmäisen surullista, että spekulaatioilla ja ihmisten suurella hädällä rahastetaan näin härskisti.
Euroopan ruokaviranomaisen EFSAn mukaan A-vitamiinin, C-vitamiinin, D-vitamiinin, raudan, seleenin ja sinkin riittävä saanti tukee elimistön normaalia vastustuskykyä. Jos niitä saa vähintään ravitsemussuosituksen verran, niiden puute ei ole esteenä hyvälle vastustuskyvylle.
Näiden vitamiinien ylenmääräinen popsiminen ei kuitenkaan paranna vastustuskykyä yhtään enempää kuin suosituksen mukainen riittävä saanti. Valtaosa lukuisista kokeista on vetänyt vesiperän: suurista annoksista ei ole hyötyä, vaan menevät vain pissin ja kakan mukana vessanpönttöön.
Tavalliset terveelliset valinnat kattavat näiden ravintoaineiden tarpeen. Riittävän päiväannoksen A-vitamiinia saa yhdestä isosta porkkanasta, ja yksi iso kiivi tai appelsiini kattaa päivän C-vitamiinitarpeen. Myös muut edellä mainitut ravintoaineet saa ihan tavallisesta terveellisestä ruokavaliosta. Tämä on todistettu monesti.
Pienen poikkeuksen muodostavat D-vitamiini ikääntyneillä ja joitakin erityisruokavalioita noudattavilla sekä rauta joillakin työikäisillä naisilla. Näissä tilanteissa pitää turvautua pilleripurkkiin. Myös valkosipulilla ja probioottisilla bakteereilla sekä kuidun runsaalla saannilla tiedetään olevan yhteyksiä hyvään vastustuskykyyn. Niitä ei kannata ainakaan vältellä, vaikka niistä ei ihmeaineiksi olekaan.
Heikko pitkäaikainen ravitsemustila on ehkä suurin yksittäinen ravintoon liittyvä riski vastustuskyvyn kannalta. Riittävä proteiinin ja sopiva kaloreiden saanti pitää yllä hyvää vastustuskykyä vitamiinien ja hivenaineiden ohella.
Aliravitsemus altistaa sairauksille, mikä voi olla uhkana ikääntyvällä yksinäisellä henkilöllä sosiaalisen eristyksen aikana. Ei myöskään ole hyvä idea ryhtyä silmittömään laihduttamiseen koronaepidemian aikaan.
Etätöissä tai eristyksessä on syytä pitää päivittäinen ruokavalio terveellisenä ja monipuolisena. Kannattaa suosia ravitsevaa kotiruokaa. Jos kuitenkin tietää syövänsä liian yksipuolisesti, voi suojaravintoaineiden saannin turvata tavallisella monivitamiinivalmisteella. Lisäksi kannattaa uskoa, mitä viranomaiset sanovat.
Kirjoittaja on laillistettu ravitsemusterapeutti, FT, MBA.
Juttu on julkaistu Apu Terveys -lehdessä 4/2020.
