Ravinnosta apua migreeniin: pienetkin muutokset ruokavaliossa voivat auttaa migreenistä kärsivää
Migreeniä voi hoitaa lääkkeillä mutta myös ilman niitä. Pienet muutokset ruokavaliossa voivat auttaa päänsäryn hallinnassa ja jotkin ravintolisät jopa ehkäistä sitä.
Joitko juhlan kunniaksi lasin punaviiniä ja kärsit sen seurauksista vielä pitkään jälkeenpäin voimakkaana päänsärkynä ja pahoinvointina?
Tunne on tuttu monelle muullekin, sillä keskimäärin joka kymmenes ihminen kärsii migreenistä. Kyseessä on neurologinen sairaus, joka aiheuttaa usein voimakkaita päänsärkykohtauksia, aistiherkkyyttä, pahoinvointia ja joskus oksenteluakin.
Migreenin kaikkia syntymekanismeja ei vielä tarkkaan tunneta. Kohtausten tiedetään kuitenkin alkavan, kun keskushermostossa tietyt aivoalueet ja kolmoishermon kipuradat aktivoituvat.
Neurologian erikoislääkäri Hanna Harno HYKSistä toteaa, että migreenin hoitoon löytyy paljon sekä lääkkeellisiä että lääkkeettömiä keinoja.
Lääkkeettömistä keinoista tärkein on viettää säännöllistä elämää, jossa työ ja lepo ovat tasapainossa. Usein esimerkiksi stressi, kuukautiset, epäsäännöllinen syöminen tai juominen, liiallinen tai liian vähäinen nukkuminen voivat johtaa migreenikohtaukseen.
”Puhutaan triggereistä, migreeniä laukaisevista tekijöistä”, Hanna Harno sanoo.
”Tasapainoinen ja rento elämä auttaa migreenikohtausten hallinnassa. Siksi on tärkeää opetella elämään hetkessä eikä murehtia liikaa tulevia.”
”On tärkeää opetella elämään hetkessä eikä murehtia liikaa tulevia.”Hanna Harno
Säännöllisen ateriarytmin lisäksi migreenistä kärsivän kannattaa huolehtia siitä, että ateriat ovat hyvin koostettuja. Erityisiä ruokavalioita ei tarvita, vaan tavallinen arkiruoka riittää.
Kiireessäkään kunnon aterioita ei kannata korvata vain leivällä ja jogurtilla, sillä se saattaa myöhemmin kostautua lisääntyneenä päänsärkynä.
”Kunnon lämpimät ateriat auttavat pitämään elimistön suolotasapainoa hyvänä. Se on migreenistä kärsivän kannalta tärkeää.”
Joillakin tietyt, yksilölliset ruoka-aineet, kuten eräät mausteet tai juustot, voivat laukaista migreenin. Mikäli päänsärky tulee toistuvasti jonkin ruoka-aineen nauttimisen jälkeen, voi kokeilla välttää sitä ja katsoa päänsärkypäiväkirjan avulla, vaikuttaako ruoka-aineen karttaminen kohtaustiheyteen.
”Migreenejä saavan on hyvä elää mahdollisimman normaalia ja säännöllistä elämää ja alkaa välttää jotakin vasta sitten, jos huomaa tai epäilee sen lisäävän kohtauksia.”
Vältä näitä tarvittaessa
Jos kärsit migreenikohtauksista, tarkkaile näiden ruoka-aineiden vaikutuksia. Vältä niitä, jos huomaat niiden laukaisevan kohtauksia.
Alkoholi
Noin kolmasosa migreenipotilaista kokee, että alkoholin juominen laukaisee heillä usein tai aina päänsärkykohtauksen. Pahin kohtausten aiheuttaja on punaviini.
Syyksi on arveltu muun muassa punaviinin sisältämiä flavonoideja. Niiden hajotessa elimistössä syntyy fenoleita, jotka toisilla voivat laukaista migreenin.
Syy saattaa kuitenkin olla myös punaviinin sisältämässä histamiinissa tai 5HT-aminohapossa, jota punaviini vapauttaa verihiutaleista.
Kahvi
Kahvin liikakäyttö voi myötävaikuttaa kroonisen migreenin kehittymiseen. Toisaalta kahvinjuonnin äkillinen lopettaminen voi johtaa kohtaukseen ja muutamia päiviä kestävään ”kofeiinin poisjättö”-päänsärkyyn.
Asiaa monimutkaistaa se, että toisaalta kahvi voi auttaa migreenikohtauksen hoidossa, sillä yhdistelmäsärkylääkkeet, joissa on kofeiinia mukana, ovat tehokkaita. Niissä on kuitenkin vaarana särkylääkepäänsäryn kehittymisriski, mikäli niitä käyttää yli 10 päivänä kuukaudessa.
Migreenipotilaiden on syytä pitää kahvinjuonti maltillisena, suosituksena on maksimirajaksi 200–400 milligrammaa kofeiinia päivässä, joten heillä 2–4 kupillista päivässä olisi turvallisen kahvinkäytön yläraja.
Energiajuomat
Kahvin tapaan myös energiajuomat sisältävät paljon kofeiinia. Niitä kannattaa välttää suurina määrinä ja seurata päivittäistä kofeiiniannostaan. Otettaessa migreeni huomioon enimmäiskäytöksi suositellaan 200–400 milligrammaa kofeiinia päivässä.
Tyramiini-aminohappo
Tyramiini on yksi biogeenisistä amiineista, joihin lukeutuvat myös histamiini ja serotoniini. Niitä esiintyy pieniä määriä esimerkiksi suklaassa, juustoissa ja sitrushedelmissä.
Amiineita voi muodostua elintarvikkeisiin myös pilaantumisen myötä, mitä voi edistää liian korkea säilytyslämpötila. Riskielintarvikkeita tämän suhteen ovat tonnikala, sillivalmisteet ja pitkään kypsytetyt juustot. Tutkimustulokset tosin ovat ristiriitaisia tyramiinin migreeniä aiheuttavasta vaikutuksesta.
Typpioksidi
Typpioksidi on elimistölle välttämätön molekyyli ja se osallistuu moniin tärkeisiin fysiologisiin toimintoihin, se esimerkiksi laajentaa verisuonia. Typpioksidilla on tärkeä rooli monien päänsärkyoireyhtymien synnyssä, myös migreenin kehittymisessä.
Typpioksidia syntyy ruoansulatuskanavassa, kun ravinnon kautta saadaan nitraatteja ja nitriittejä. Sen liiallinen määrä elimistössä saattaa lisätä tai aiheuttaa migreeneitä, koska typpioksidi vapauttaa kolmoishermopäätteistä ärsyttäviä neurotransmittereitä.
Molekyyliä on pieniä määriä punaisessa lihassa, punaviinissä ja flavonoideja sisältävissä hedelmissä, kuten omenassa, luumussa ja flavonoideja runsaasti sisältävissä sitrushedelmissä.
Ota avuksi ehkäisyyn
Monia ravintolisiä on tutkittu migreenikohtausten ehkäisemiseksi. Vaikka kaikki ravintolisähoidot eivät toimi kaikilla, niitä kannattaa kokeilla, sillä ne ovat yleensä turvallisia.
Ravintolisiä on hyvä kokeilla alkuun kolmen kuukauden kuurina ja pitää samalla päänsärkypäiväkirjaa. Sen jälkeen tilannetta kannattaa arvioida yhdessä hoitavan lääkärin kanssa.
Akuutin migreenikohtauksen hoidossa ravintolisistä ei ole apua.
B2-vitamiini
Elimistö tarvitsee B2-vitamiinia eli riboflaviinia mitokondrioiden eli solujen hengityskeskusten aineenvaihduntaan. Tarkkaa vaikutusmekanismia migreenin estossa ei tiedetä, mutta tutkimuksissa siitä on ollut apua lumelääkkeeseen verrattuna. Sopiva annos B2-vitamiinia on 400 milligrammaa vuorokaudessa. Sen sivuoireena saattaa olla muun muassa ripulia.
Etelänruttojuuri
Säännöllisesti käytettynä etelänruttojuuriuutteella on havaittu olevan migreenikohtauksia ehkäisevä vaikutus.
Tarkkaa vaikutusmekanismia migreenin estossa ei tunneta. Mahdollisesti uute vähentää tulehduksellisia reaktioita elimistössä ja vaikuttaa kalsiumkanaviin.
Suomessa etelänruttojuuriuutetta myydään luontaistuotekaupoissa. Jos valmistetta tilaa ulkomailta, kannattaa varmistaa, että se on lisensoitu farmasian tuote. Sivuoireita voivat olla esimerkiksi maha- ja suolikanavien oireet.
Magnesium
Migreenipotilaita tutkittaessa on havaittu, että monilla on ollut matala magnesiumtaso. Magnesiumia voi kokeilla ravintolisänä esimerkiksi 250 milligramman vuorokausiannoksena. Jos se aiheuttaa vatsaoireita, kuten ripulia, kokeile pienentää annosta. Tutkimustulokset ovat olleet jonkin verran ristiriitaisia.
Q10
Koentsyymi Q10 vaikuttaa mitokondrioiden aineenvaihduntaan. Ainakin yhdessä tutkimuksessa se on auttanut migreenin estossa paremmin kuin lumelääke.
Sopiva päiväannos on esimerkiksi 300 milligrammaa. Sivuvaikutuksia ei ollut enempää kuin lumelääkkeellä.
Reunuspäivänkakkara
Reunuspäivänkakkarasta tehty uute on Suomessa melko tuntematon ravintolisä. Keski-Euroopassa reunuspäivänkakkaran lehdistä tehdystä uutteesta on kuitenkin saatu hyviä kokemuksia migreenin estohoidossa.
Sivuoireena siitä saattaa tulla suun limakalvojen ärsytystä, huulten turpoamista ja maha-suolikanavan oireita.
Karsi triggerit pois ruokavaliosta
Migreeniä sairastavalle on vaikeaa määritellä mitään erityistä ravitsemussuositusta. Migreeniä sairastava voi kuitenkin hyötyä punaviinin, punaisten lihojen ja makkaroiden välttämisestä.
Mikäli migreenistä kärsivä huomaa erityisesti jonkin ruoka-aineen migreenin triggeriksi, sen voi kokeilla jättää pois ruokavaliosta. Vaikutuksia kannattaa seurata päänsärkypäiväkirjalla ainakin kolme kuukautta ennen johtopäätöksien vetämistä.
Asiantuntijana neurologian erikoislääkäri, dosentti Hanna Harno HYKS Neurokeskuksesta. Hänellä on myös kivunhoidon erityispätevyys.
