Onko tali iholle hyväksi vai pahaksi?

Onko tali iholle hyväksi vai pahaksi?
Liika tali on monen iholle riesa aikuisenakin. Onko siitä mitään hyötyä ja voiko sen määrään vaikuttaa?
Julkaistu 11.7.2017

Talista puhutaan ihonhoidossa paljon – ja usein kielteiseen sävyyn. Eritteellä on myös paljon valtaa: ihotyyppi määritellään sen perusteella.

Kun eritys on normaalia, iho on normaali. Kuiva iho ei tuota sitä riittävästi, ja rasvainen iho puskee sitä liikaa.

Myynnissä on riveittäin purkkeja, jotka poistavat talia tai hillitsevät sen tuotantoa. Myös talin ulostuloaukkoja eli ihohuokosia halutaan supistaa.

Talirauhaset sijaitsevat karvatupen ympärillä. Tali ja ihokarva tulevat siis ulos samasta aukosta. Suurimmat rauhaset sijaitsevat kasvoilla: otsassa, nenässä ja leuassa.

Talikammo ei ole täysin turha. Liian vilkas tuotanto sairastuttaa eli aiheuttaa aknea.

Miksi iho sitten pukkaa tätä valkoista ainetta? Onko siitä mitään hyötyä?

Onko tali syy kaikkiin iho-ongelmiin?

Arvostetun ihotautilääkärin Rachael Eckelin mukaan talista on pelkkää haittaa.

– Tali eli öljy on syypää moniin iho-ongelmiin, sillä se tukkii huokoset ja lietsoo tulehdusta. Se aiheuttaa paitsi aknea myös pigmenttiläiskiä ja rosaceaa eli ruusufinniä.

Hänestä edes terveelle iholle ei pitäisi käyttää kasvoöljyä. Sekin tukkii huokoset. Terve iho kosteuttaa itsensä sisältäpäin.

Tali on lääkäristä pelkkä evoluution jäänne.

– Apinat tarvitsivat sitä, jotta turkki pysyi kiiltävänä. Ihmiselle siitä ei ole mitään iloa, joten siitä pitää hankkiutua eroon, Eckel lataa.

Hänen edustamansa ZO Skin Health-kosmetiikkasarjan ideologia on, että monet ihon ongelmat ratkeavat, kun tali poistetaan sen pinnalta.

Hurja mutta houkutteleva väite. Pitääkö se todella paikkansa?

Tali torjuu bakteereita ja kosteuden haihtumista

Perinteisen käsityksen mukaan tali on hyvällä asialla. Rasvaisen eritteen tehtävä on voidella ja suojata. Se levittyy ihon pinnalle ja tekee siitä notkean sekä torjuu huonoja bakteereita ja kosteuden haihtumista.

– Talin perimmäistä merkitystä tai toimintaa ei täysin tunneta, iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri, LT Ari Karppinen Lääkäriasema Mehiläisestä myöntää.

– Tiedetään, että talin rasvahappo skvaleeni suojaa UV-säteilyltä ja estää tulehdusta. Se edistää rasvaliukoisten antioksidanttien, kuten E-vitamiinin, imeytymistä. En siis allekirjoita väitettä, ettei talista olisi hyötyä, hän jatkaa.

Tali on talirauhasissa erittyvää rasvapitoista ainetta. Sitä syntyy noin kaksi grammaa päivässä.

Ongelmat alkavat, jos talia erittyy liikaa. Silloin se ei enää torju bakteereja vaan suorastaan houkuttelee niitä. Sillä on siis sekä tulehdusta laimentava että kiihdyttävä vaikutus.

Lisäksi UV-säteet hapettavat talia, jolloin sen sisältämä skvaleeni hajoaa haitalliseksi monohydroperoksidiksi. Se ärsyttää ihon pintasoluja, bakteerit lisääntyvät ja talirauhanen tulehtuu. Iholle nousee komedoja eli mustapäitä. Pahimmillaan puhkeaa akne.

Auringosta on iholle haittaa ja hyötyä

Vilkas talintuotanto on pitkälti perinnöllistä, ja hormonit laukaisevat sen murrosiässä. Naisilla hormonaaliset muutokset, kuten raskaus ja vaihdevuodet, voivat aktivoida talirauhasta murrosiän jälkeenkin.

– Vaihdevuosissa naisten estrogeenitaso laskee, jolloin testosteronin suhteellinen osuus kasvaa. Harva saa enää aikuisiän aknea, mutta iho voi kyllä rasvoittua, Ari Karppinen sanoo.

Myös UV-säteily rasvoittaa ihoa.

– Aurinko vilkastaa talineritystä ja suurentaa talirauhasen kokoa. Tämä voi altistaa aknelle. Toisaalta sitä hoidetaan myös juuri valohoidolla. Syytä siihen, miksi aurinko vaikuttaa eri ihmisten ihoon eri tavoin, ei tunneta.

Avuksi pesu tai lääke

Mitään poppaskonsteja runsaan talin häätöön ei ole. Ihoa pitää pestä paljon. Myös salisyylihappo on hyväksi havaittu aine, sillä se kuorii pintaa ja hillitsee tulehdusta.

Jos iho tulehtuu, aknelääke auttaa. Tehokkain aine on A-vitamiinihappo. Pieniä annoksia isotretinoiinia voidaan käyttää rasvaisen ihon hoitoon, vaikkei tulehdusta olisikaan.

– Usein tulos on aika pysyvä, eli lääkkeellä saadaan hillittyä talintuotantoa pysyvästi, Karppinen sanoo.

Hikoilu ei rasvoita

Jotkut kokevat, että kova treeni ja hikoilu saavat ihon tuottamaan tavallista enemmän talia.

Karppinen ei vahvista väitettä.

– Lämpötilan nousu on stressitilanne, johon elimistö reagoi. Solut myös turpoavat hikoillessa. Lämpö voi tehdä talista juoksevampaa, jolloin saattaa vaikuttaa, että sitä olisi ihon pinnalla enemmän. Ei ole mitään selvää näyttöä siitä, että tuotanto vilkastuisi.

Ravinnon vaikutus talin määrään jakaa sekin mielipiteet. Tutkimukset eivät vahvista, että ihon voisi syödä rasvaiseksi. Jotkut kokevat saavansa finneihin apua esimerkiksi sokerittomuudesta.

Karppinen uskoo, että etenkin tietyt rasvahapot vaikuttavat suotuisasti talin määrään.

– Aknesta kärsivän on tärkeä saada riittävästi linolihappoa. Sen määrä on alentunut, jos iho tuottaa runsaasti talia. Myös talin koostumus on erilainen kuin terveellä iholla. 

Kommentoi »