Terve.fi

Yleistietoa rasitusastmasta

Yleistietoa rasitusastmasta
Miten rasitusastman oireita voi helpottaa? Mistä apua rasitusastman oireisiin, kuten hengityksen vinkumiseen, hengenahdistuksen ja yskään? Lue lisää rasitusastmasta.
Teksti

Rasitusastma on astma, jonka oireet esiintyvät lähinnä rasituksessa tai välittömästi sen jälkeen.

Rasitusastman oireet

Rasittuessa ihmisen hengitystaajuus kiihtyy ja keuhkotuuletus lisääntyy kovassa liikunnassa valtavasti lepotilaan verrattuna. Tällöin hengitysteiden lämpötila pyrkii lisääntyneen tuuletuksen vuoksi laskemaan. Normaalilla, terveellä ihmisellä tämä ei aiheuta ongelmia.

Astma taas aiheuttaa sen sijaan hengitysteiden lämpötilan laskua, ilmateiden limakalvojen kuivumista lisääntyneen keuhkotuuletuksen myötä ja sen jälkeistä nopean lämpenemisen aiheuttamaa hengitysteiden ahtautumista sekä tulehduksen välittäjäaineiden vapautumista. Mitä suurempi ja nopeampi lämpötilan muutos on, sitä selkeämmin oireet tulevat esiin.

Oireina on hengityksen vinkumista, hengenahdistusta ja yskää. Joskus oireilua voi esiintyä jo rasituksen aikana, tyypillisesti 4-10 minuutin kuluessa liikunnan aloittamisesta, mikä voi johtaa huonontuneeseen suorituskykyyn. Voimakkaimmillaan hengitysteiden supistuminen on yleensä liikunnan jälkeen.

Rasitusastman aiheuttaja

Rasitusastma on astman muoto. Se mitä on esitetty astman aiheuttajista pätee paljolti myös rasitusastmaan. Rasitusastmankaan aiheuttajaa ei yksiselitteisesti voida todeta. Sukutausta ja vanhempien tupakointi ovat selviä riskitekijöitä. Ruokavaliota, antibiootteja ja imettämistapoja on myös epäilty astman aiheuttajiksi, mutta tieteellinen näyttö näiden osalta on paljolti ristiriitaista.

Diagnostiikka

Rasitusastma on yleensä oireeton muulloin kuin rasituksessa, joten tautia epäillään lähinnä esitietojen perusteella. Taudin selvityksissä tehdään yleensä tavallisia astmaselvityksiä, joihin kuuluvat mm. keuhkojen toimintakokeet, PEF- kotiseuranta ja mahdolliset lääkehoitokokeilut. Varsinainen rasitusastmatutkimus on kuitenkin rasitustesti. Oikein suoritetun testin astmaan sopiva löydös on luotettava, mutta normaalirajoihin jäävä löydös ei poissulje rasitusastmaa.

Rasitusastman hoito

Rasitusastma on nimensä veroisesti astma, joka oirehtii erityisesti rasituksessa tai pian rasituksen jälkeen. Näin ollen hoitokin on yleensä painottunut rasituksen aiheuttaman keuhkoputkien supistustilan ehkäisyyn ja hoitoon. Tällöin luonnollinen valinta lääkitykseksi on tarvittaessa otettava, nopeavaikutteinen lääkitys.

Tällaisia ovat lähinnä keuhkoputkia avaavat ja useimmiten hengitettävät lääkkeet, mutta myös varsinaisia allergisen tulehduksen hoitoon käytettäviä inhalaatiosteroideja käytetään samoin periaattein kuin muussakin astmahoidossa. Keuhkoputkien supistusherkkyys vähenee, kun limakalvojen allerginen tulehdus hoidetaan pois.

Edelleen käytössä on vaihtoehtoisesti tablettimuotoisia leukotrieeniantagonisteja, jotka tehoavat tulehdukseen ja keuhkoputkien supistumiseen ja toimivat joillakin rasitusastman hoidossa hyvin. Merkitystä on myös oireilua aiheuttavien tai lisäävien tekijöiden välttämisellä mahdollisuuksien mukaan.

Esimerkiksi harjoitusten tai liikunnan ajoitus, paikka ja laji kannattaa valita siten, että liikenteen päästöjen, pölyjen, siitepölyjen ja pakkasen pääsy hengitysteihin olisi mahdollisimman vähäistä.

Rasitusastman seuranta

Rasitusastman seuranta järjestetään yksilöllisesti tarpeen mukaan. Mikäli oireilu on vähäistä ja hallittavissa lääkityksellä, kontrolleja ei välttämättä ole tarpeen järjestää kuin harvakseltaan, esimerkiksi kerran vuodessa omalla lääkärillä. Tavallinen itse suoritettu kotiseuranta PEF-mittarilla on aina järkevää astman hoidossa ja seurannassa.

Rasitusastman periytyvyys

Astma on jossakin määrin periytyvä sairaus ja sen kehittymiseen vaikuttavat sekä perinnölliset tekijät että ympäristön vaikutukset. Tarkkoja periytymismekanismeja ei tunneta, mutta alttius sairastumiseen on perinnöllinen ja ympäristötekijöillä on vahva osuus sairastumisessa.

Rasitusastman yleisyys

Astma on hyvin yleinen sairaus Suomessa ja länsimaissa. Noin 6 prosenttia väestöstä sairastaa astmaa ja astmankaltaista oireilua tai lievää astmaa sairastaa jopa 10 prosenttia. Rasitusastmaatikkojen tarkka määrä ei liene tiedossa. Pienessä yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa kävi ilmi, että nuorilla urheilevilla miehillä noin 10 prosentilla oli todettu astma ja lisäksi noin prosentilla oli rasitusastma, joka ei ollut tiedossa. Niin sanottu urheilijan astma on erittäin yleinen ja tähän on monia syitä.

Rasitusastman ennuste

Asianmukaisesti hoidettuna rasitusastma ei yleensä aiheuta pitkäaikaisongelmia, kuten ei tavallinen astmakaan. Olennaista on kuitenkin huolehtia riittävän tehokkaasta lääkityksestä ja ennustetta ajatellen tulehdusta hoitava lääke olisi liitettävä helposti mukaan ainakin kausittain säännöllisesti käytettynä. Pelkillä avaavilla lääkkeillä ei pystytä vaikuttamaan ennusteeseen olennaisesti liittyvään allergisen tulehduksen hoitoon keuhkoputkien limakalvoilla.

Liikunnan harrastaminen ja fyysisen suorituskyvyn ylläpitäminen on tärkeää myös keuhkojen ja verenkierron toiminnan kannalta niin terveellä kuin astmaa sairastavalla ja rasitusastmaoireilun vuoksi ei pidä luopua liikuntaharrastuksistaan. Oireet saadaan nykylääkityksillä yleensä aina riittävästi kuriin.

Viitteet:

Rasitusastma ja urheilu – perusteellinen teksti rasitusastmasta, Kuopion fysiologian laitoksen oppilastyö

Middleton: Allergy: Principles and Practice, 5th ed., Copyright 1998 Mosby-Year Book, Inc.

Exercise-induced bronchospasm in high school athletes via a free running test: incidence and epidemiology. Kukafka DS – Chest – 01-Dec-1998; 114(6): 1613-22

Julkaistu: 3.7.2006
1 kommentti