Rakkautemme alkoi ihanasti mutta nyt emme osaa enää kommunikoida – miten ymmärtäisimme toisiamme paremmin?

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Rakkautemme alkoi ihanasti mutta nyt emme osaa enää kommunikoida – miten ymmärtäisimme toisiamme paremmin?
Korona-aika kosketti monia perheitä ja parisuhteita rankalla kädellä. Työelämän paineet epänormaalissa tilanteessa aiheuttavat helposti stressiä, ja yleensä se heijastuu parisuhteeseen. Tie normaaliin voi olla pitkä ja se vaatii avoimia askelia.
Julkaistu: 5.11.2021

Ihmiset reagoivat ja käsittelevät haastavia tilanteita eri tavoin. Koronapandemian aiheuttama epävarmuus saa toisen analysoimaan tilanteita ja käyttäytymään varovaisesti, toisessa pelko voi näyttäytyä sulkeutumisena ja käpertymisenä omaan itseensä.

Rakkausklinikalle kirjoittanut henkilö kertoo, kuin korona-aika kadotti yhteyden parisuhteesta ja hyvin alkanut rakkaussuhde alkoi luisua alamäkeen. Kummastakin osapuolesta paljastui ajattelu- ja käyttäytymismalleja, jotka ovatkin kaukana toisistaan.

Kysyjäkin arvelee, että syvällinen keskustelu voisi auttaa, mutta miten sellainen onnistuu, jos osapuolet eivät ymmärrä toisiaan ja keskustelu päättyy aina riitaan? Perheneuvoja Juha Petterson neuvoo, että riitelyn lomassa joskus voi olla parempi rauhoittaa koko tilanne kuin jatkaa hedelmätöntä sananvaihtoa – silläkin uhalla että asiaan ei synny ratkaisua.

Rakkausklinikka on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon neuvontapalvelu, jossa perheneuvojat vastaavat lukijoiden lähettämiin kysymyksiin. Julkaisemme uusia kysymyksiä ja vastauksia Rakkausklinikalla joka perjantai.

Koronavuosi teki meille hallaa, olemme uupuneita emmekä ymmärrä toisiamme – miten pääsemme tästä yli?

Olemme olleet puolisoni kanssa yhdessä 1,5 vuotta, muutimme vain parin viikon seurustelun jälkeen yhteen. Heti alusta asti tuntui, että kaikki palaset olisivat loksahtaneet kohdilleen ja juuri se oma elämänkumppani oli vihdoin löytynyt.

Koronavuosi on kuitenkin tehnyt meille kovasti hallaa. Emme saaneet viime keväänä kauaakaan nauttia normaalista yhteisestä elämästä ennen pandemian ja maailmanlaajuisen kriisitilanteen puhjettua. Itse olen ottanut vallitsevan maailmantilanteen sekä lähipiirin kriisit kovinkin rankasti ja koen, ettei puolisoni ymmärrä tunteitani tai osaa antaa minulle tarvitsemaani tukea.

Työelämämme on myös todella kuluttavaa ja stressaavaa tällä hetkellä ja kärsimme molemmat jonkintasoisista uniongelmista.

Puolisoni ei lapsuudessaan tai aiemmissa parisuhteissaan ole tottunut puhumaan tunteista tai keskustelemaan asioista rauhalliseen sävyyn, vaan asiat on puitu lähinnä riitelemällä ja huutamalla. Itse olen puolestani todella rauhallinen ja analyyttinen, liiankin.

Tapamme näyttää rakkautta ovat myös kovin erilaiset: puolisoni näyttää tunteitaan arkisilla teoilla, minä puolestaan puen tunteeni sanoiksi. Olen jo tovin kokenut, ettei puolisoni tunne minua kohtaan enää samoin kuin ennen eikä hakeudu enää seuraani samalla tavalla. Pienet ihanat rutiinimme ovat myös jääneet arjesta täysin.

”Tunneälykkyytemme ei ole ehkä samalla tasolla ja keskustelu tekee tilanteesta aina vain pahemman.”

Puolisoni on vaikeaa avata suutaan, jos minun toiminnassani jokin ärsyttää tai harmittaa, mutta se kuitenkin näkyy hänen käytöksessään ja olemuksessaan vetäytymisenä. Jos huomaan hänen käytöksessään muutoksen huonompaan, ylianalyyttinen luonteeni saa itseni miettimään pääni puhki, mistä puolisoni käytös johtuu ja asiat paisuvat isoiksi ongelmiksi. Näissä tilanteissa päädymme aina lopulta vaikeisiin keskusteluihin, joissa lopulta molemmilla on paha olla, mutta vaikea enää ymmärtää mistä riita on edes alkanut.

Koen, ettei tunneälykkyytemme ole samalla tasolla ja asioista keskusteleminen tekee yleensä tilanteesta vain pahemman. Olemme molemmat oman jaksamisemme äärirajoilla, muttemme kuitenkaan haluaisi erota. Miten saisimme kommunikaatiotamme paremmaksi ja oppisimme ymmärtämään toisiamme?

Perheneuvoja Juha Petterson vastaa:

Hei ja kiitos viestistäsi! Kuulostaa siltä, että välillänne on ollut heti alusta asti vahva yhteenkuuluvuuden tunne ja luottamus yhteiseen tulevaisuuteen. Pandemia ei kuitenkaan antanut teille mahdollisuutta tutustua rauhassa toisiinne ja asettua aloille uuteen elämään. Pandemian myötä elämäänne tuli ulkoapäin huomattava stressin aihe. Kerroit, että maailmantilanteen lisäksi raskaita asioita elämässäsi ovat olleet lähipiirissä koetut kriisit sekä työelämän kuluttavuus. Tässä vaikeassa elämänvaiheessa sinun ja puolisosi välille on tullut etäisyyttä, koska et koe saaneesi häneltä riittävästi ymmärrystä ja tukea.

Parisuhteissa ja perheissä suhtaudutaan varsin eri tavoin koronaviruksen aiheuttamaan uhkaan. Sinun lailla moni kokee tilanteen hyvin kuormittavaksi ja pelottavaksi: huoli itsestä ja muista painaa mieltä. Toiset suhtautuvat asiaan huolettomammin ja ajattelevat riskin sairastua vakavasti pieneksi ja mahdollisesti käyttäytyvät tavalla, joka herättää läheisissä turvattomuutta ja ärtymystä. Tällaisessa tilanteessa helposti käy niin, etteivät puolisot pääse tunnetasolla samalle kartalle ja tulee kokemus, että omat tunteet tulevat vähätellyksi ja oma huoli torjutuksi.

Perheneuvoja Juha Petterson työskentelee Töölön seurakunnassa.

Kerrot myös väsymyksestä ja uniongelmista, jotka ovat seurausta työstressistä. Erään lausahduksen mukaan olemme kaikki 72 tunnin päässä psykoosista: se seuraa, jos ihminen ei nuku kolmeen vuorokauteen. Vähäisempikin unen puute vaikuttaa meihin usein huomaamatta. Saatamme väsymyksestä huolimatta säilyttää toimintakykymme ja kokea, että olo on ihan ok.

Univaje tekee meidän pinnamme kuitenkin lyhyemmäksi ja olemme ärtyisämpiä. Emme pysty väsymykseltämme olemaan läsnä läheisillemme ja osoittamaan heidän kokemuksilleen tarvittavassa määrin myötätuntoa, koska oma mieli on jo valmiiksi ylikuormittunut.

Missä määrin voitte tällä hetkellä vaikuttaa työhön liittyvään stressiin ja kuormitukseen? Vaikka emme pystyisi ratkaisemaan kaikkia työhön liittyviä ongelmia, niin yleensä voimme kuitenkin tehdä jotakin tilanteen kohentamiseksi. Ehkä voisitte puolisonne kanssa yhdessä miettiä, miten voisitte pitää itsestänne parempaa huolta ja toipua väsymyksestä?

Elämänne rauhoittamisen tarpeesta kertoo, että sanot teidän molempien olevan jaksamisen äärirajoilla. Tilanne on ilmeisesti ollut niin raskas, että eron mahdollisuuskin on tullut esille. Kumpikaan teistä ei kuitenkaan pohjimmiltaan halua eroa. Sen sijaan haluatte selvittää asioita ja löytää paremman tunneyhteyden. Kerrot, että asioiden ratkaiseminen yhdessä on vaikeaa, koska keskustelemalla asiat eivät tunnu selkiytyvän, oikeastaan päinvastoin. Vaikeiden keskustelujen päätteeksi olo on lähinnä hämmentynyt ja huono.

”Meistä voi tulla varovaisia toistemme suhteen, kun haluamme välttää konflikteja.”
Perheneuvoja Juha Petterson

Monesti toistuvista ikävistä tilanteista parisuhteessa seuraa, että konfliktien välttämiseksi tulemme varovaisiksi toistemme suhteen. Tällaisessa tilanteessa paljon jää ilmaisematta ja piiloon, yhtä lailla vaikeat kuin hyvätkin asiat. Kokemuksemme suhteesta alkaa yhä enemmän perustua arvailuille ja mielikuvitukselle. Jos ei tiedä, mitä puolison mielessä liikkuu, voi pelätä pahinta.

Olet viestisi mukaan alkanut uskoa puolisosi tunteiden viilentyneen sinua kohtaan. Merkkinä tästä on, ettei puolisosi hakeudu samalla tavalla seuraasi kuin ennen ja yhteiset rutiinit arjesta ovat loppuneet kokonaan. Puolisosi käyttäytymisen muutos voi kertoa tunteiden viilentymisestä, mutta on muitakin selityksiä.

”Emme useinkaan näe oikein tunteita ja ajatuksia, jotka vaikuttavat toisen käyttäytymiseen.”
Perheneuvoja Juha Petterson

Parisuhteen yksi keskeinen vaikeus liittyy siihen, ettemme usein näe oikein niitä tunteita ja ajatuksia, jotka vaikuttavat puolisomme käyttäytymiseen. Näemme aggressiiviset hyökkäykset ja suuttumuksen, kuulemme kriittiset kommentit, kokemuksemme vähättelyn ja toisen vetäytymisen pois tilanteesta omiin oloihin tai ovesta ulos.

Sen sijaan emme näe puolisomme pelkoa tulla torjutuksi ja hylätyksi, emme yksinäisyyttä, riittämättömyyttä, pettymystä itseen, syyllisyyttä ja häpeää. Voisiko puolisosi tämän hetkinen käyttäytyminen kertoa enemmän hänen riittämättömyyden tunteistaan, pelosta, ettei hän kelpaa sinulle, turvattomuudesta, jota suhteenne päättymisen mahdollisuus aiheuttaa kuin hiipuvasta rakkaudesta? Valitettavan usein näemme puolisomme toiminnan motiivit yksioikoisemmin kuin omamme. Puolison käytöksen perusteella arvioimme hänet vain välinpitämättömäksi ja kylmäksi ihmiseksi, vaikka todellisuus olisi aivan toinen.

Luulen, että usein turvattomuuden tunne saa aikaan ristiriitaa parisuhteissa. Se voi saada mitättömän tuntuisen asian välityksellä esiin suuria ja intensiivisiä tunteita. Monesti yritämme ratkaista suhteen turvattomuutta keinoilla, jotka vain pahentavat tilannetta, esimerkiksi kritisoimalla toisen tapaa olla parisuhteessa.

Valitettavasti suuren osan meistä on vaikeaa ottaa kritiikkiä vastaan tyynesti ja puolustaudumme tai tuomme esille omat kritiikinaiheemme. Tästä asetelmasta lähtee helposti liikkeelle kielteinen vuorovaikutuskehä, jonka alle todellisemmat tunteet kätkeytyvät. Teidän olisi tärkeä päästä yhdessä jäsentämään minkälaiset voimat vaikuttavat suhteessanne pintaa syvemmällä.

Tähän yhteiseen prosessiin on mahdollista saada tukea esimerkiksi Väestöliiton maksuttoman parisuhdekurssin avulla. Kurssin avulla voi ymmärtää parisuhteen kielteistä kehää paremmin ja nähdä oma rooli sen syntymisessä. Kurssilla tunnistetaan niitä käyttäytymismalleja, jotka eivät ole hyviä parisuhteessa, mutta ovat mahdollisesti olleet sitä esimerkiksi lapsuudessa. Huutamalla olemme saaneet jonkun kuulemaan toiveitamme ja huoliamme, vetäytymällä piiloon olemme säästyneet pahimmilta kriittisiltä kommenteilta ja loukkauksilta.

Usein riidat helpottuvat, kun ymmärrämme että puolisokin kamppailee hyvin samankaltaisten tunteiden kanssa kuin me itse.

”Riitely ja erimielisyydet eivät ole uhka rakkaudelle, mutta pelko on.”
Perheneuvoja Juha Petterson

Parisuhteen riidan dynamiikan ymmärtämisen lisäksi on tärkeää keskustella siitä, millä keinoin riitoja käydään, mitä rajoja ei saa ylittää. Riitely ja erimielisyydet eivät sinänsä ole uhka rakkaudelle, mutta pelko on. Rakkaus ja pelko eivät yleensä mahdu samaan suhteeseen. Hyvissä parisuhteissa riitoja ei viedä pisteeseen, jossa toista kohtaan osoitetaan halveksuntaa, esimerkiksi nimittelemällä tai käyttäydytään uhkaavasti tavalla, joka saa toisen hiljaiseksi. Jos toista alkaa pelätä, on pitkä matka lähelle ja turvalliseen yhdessä olemiseen. Jotta riidat eivät menisi liian pitkälle yksi keskeisimmistä parisuhdetaidoista on itsensä ja toisen rauhoittaminen.

Olisiko teidän riitatilanteissanne mahdollista yhdessä todeta, että keskustelu on menossa pisteeseen, josta ei seuraa todennäköisesti kuin pahaa mieltä ja etäisyyden lisääntymistä toiseen? Että nyt on parempi yrittää vain rauhoittua kuin jatkaa riitelyä? Vaikka aidosti tuntuisi siltä, että asiat jäävät täysin kesken, niin silti tilanteen rauhoittaminen on parempi ratkaisu kuin hedelmätön sananvaihto.

”Riitatilanteessa emme kuuntele toisiamme, vaan keskitymme miettimään, mitä itse sanomme seuraavaksi.”
Perheneuvoja Juha Petterson

Voimakkaiden tunteiden vallassa riidan taustalla olevien asioiden hahmottaminen on vaikeaa, siksi asioihin on hyvä palata vasta kun tunteet ovat tasaantuneet. Rauhallisena toisen kuunteleminen myös onnistuu paremmin. Riitatilanteessa emme usein kuuntele toisiamme, vaan keskitymme ennemmin miettimään, mitä itse seuraavaksi sanomme. Mikä tärkeintä, kun tilannetta yritetään aidosti rauhoittaa voi uskoa helpommin siihen, ettei puolisoni ole viholliseni eikä hän halua minulle pahaa. Hän ei halua syyttää tai kritisoida minua, vähätellä tunteitani, vaan yritämme molemmat tulla omilla tavoillamme toimeen parisuhteen turvattomassa tilanteessa.

Luulen, että teidän voisi olla tärkeää palata vielä suhteenne alkuun. Antaa aikaa tutustumiselle, joka jäi joltain osin kesken koronakriisin takia. Voisitte muistuttaa toisianne niistä toiveista ja odotuksista, jotka suhteessanne tuntuivat aluksi toteutuvan. Minkälaista parisuhdetta arvostatte? Minkälaiset asiat suhteessanne luovat yhteen kuuluvuuden tunnetta, että on olemassa jokin ”Me”? Miten voisitte rohkaista toisianne rehellisyyteen, vaikka pelkäisi toisen reaktiota? Miten voisitte nähdä, että se kaikki vaikea ja hankala, jonka puoliso tuo esille suhteessa on osoitus luottamuksesta? Omista asioista uskoutuminen on merkki siitä, että haluaa tehdä toisen osalliseksi omasta maailmastaan. Sellaista tuskin tekee, jos suhteessa ei näe toivoa ja mahdollisuutta yhteiseen tulevaisuuteen.

Terveisin, Juha Petterson, perheneuvoja

Hae rohkeasti apua kirkon perheneuvonnasta!

Kirkon perheasiain neuvottelukeskuksia on 40 ja niissä työskentelee yli 180 työntekijää. Perheneuvonnassa on mahdollista keskustella ammattilaisen kanssa parisuhteen ja perheen vaikeuksista tai oman elämän solmukohdista. Asiakkaaksi voi tulla yksin tai yhdessä puolison tai muun läheisen kanssa. Asiakkuus ei vaadi kirkon jäsenyyttä ja se on asiakkaalle maksutonta. Noin puolella keskuksista on ostopalvelusopimus kunnan tai kuntayhtymän kanssa perheasioiden sovittelusta ja/tai perheneuvonnasta.

Kirkon perheneuvonnassa oli viime vuonna 16 840 asiakasta. Suurimpana tulosyynä edellisvuosien tapaan olivat vuorovaikutusongelmat. Perheneuvontaa tarjottiin videovälitteisesti 24 754 kertaa ja puhelimitse 12 717 kertaa. Yhteensä asiakaskohtaamisia oli yli 85 000.

Kysymyksiä Rakkausklinikalle tulee paljon, emmekä valitettavasti ehdi vastata ihan kaikkiin, mutta vastaamme niin nopeasti ja niin moneen kysymykseen kuin mahdollista.

1 kommentti