Voi hyvin

Haluatko oppia riitelemään rakkaudella? Katso 10 neuvoa rakentavaan riitelyyn

Haluatko oppia riitelemään rakkaudella? Katso 10 neuvoa rakentavaan riitelyyn
Ristiriidat ovat ihmissuhteissa väistämättömiä, mutta riitely voi olla myös rakentavaa. Se vaatii rehellistä sukeltamista omaan itseen. Jokainen voi opetella riitelytaitoja. Niistä hyötyvät kaikki.
Julkaistu 6.5.2023

Millainen riitelijä sinä olet? Hyssytteletkö, vältteletkö, huudatko pää punaisena, säntäätkö ulos ovet paukkuen vai pidätkö mykkäkoulua? Vai osaatko riidellä rakentavasti?

Erimielisyydet ovat luonnollinen osa ihmisten välistä kanssakäymistä. Usein niistä kuitenkin seuraa riitoja, jotka voivat olla haavoittavia, tuhoisiakin.

”Riitelyssä on usein taustalla ajatus kilpailusta. Hyökkäämällä yritämme nujertaa toista, jotta voisimme kokea itsemme voittajaksi”, toteaa perhepsykoterapeutti, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki.

Riita ryöpsähtää usein pintaan suurten ja vaikeiden tunteiden kera. Repivässä riitelyssä tunteet saattavat vyöryä hallitsemattomasti päälle, ja ne myös tarttuvat osapuolesta toiseen.

Järki sokaistuu, ja kumpikin osapuoli voi kadottaa hetkeksi harkintakykynsä. Tulee mollattua ja syyteltyä toista. Tulee nimiteltyä, kiroiltua ja loukattua. Tulee tehtyä asioita, joita saattaa myöhemmin katua.

”Meillä on luontainen taipumus mennä uhan edessä valmiustilaan. Tällöin liskoaivomme, eli limbinen järjestelmämme, aktivoituu ja rationaalinen ajattelu hämärtyy. Tunteet kiehahtavat, ja me siirrymme taisteluasemiin”, Pruuki kuvaa.

”Joskus on hyvä itkeä ja surra yhdessä sitä, että on loukannut rakasta ihmistä.”
terapeutti Heli Pruuki

Malli riitelyyn opitaan kotona

Riitatilanteisiin kuuluvat hyökkäys, puolustautuminen ja vastahyökkäys. Tämä näkyy jo pikkulasten hiekkalaatikolla. Se on meihin syvälle juurtunut, opittu malli.

Omaksumme lapsuudenkodissa erilaisia riidan malleja. Yhden kotona riita on ollut äänekästä ja räiskyvää. Toisen kotona on harrastettu painostavaa mökötystä. Kolmannen kotona erimielisyydet on lakaistu maton alle.

Jälkimmäinen ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö ulospäin riidattomalta näyttävässä kodissa olisi riitelyä. Juuri siellä voi olla paljonkin puhumattomuutta, passiivis-aggressiivisuutta tai pinnan alla kytevää riitaa.

”Lapset aistivat sen herkästi, mikä voi olla hyvinkin haavoittavaa.”

Lapsena opittu riidan malli rakentuu sen varaan, miten turvassa tai turvattomia koemme tuolloin olevamme läheistemme kanssa.

Mitä turvattomammaksi olemme itsemme kokeneet, sitä herkemmin ja ärhäkämmin meillä on tarve hyökätä ja puolustautua. Ikään kuin pikkusiilin piikit olisivat koko ajan pystyssä.

Aikuistuttuamme toteutamme usein samaa lapsuudessa omaksuttua kaavaa, ellemme tiedosta ja pyri muuttamaan sitä.

Riiteleminen on taitolaji

Jos on kasvanut tasapainoisessa ympäristössä ja saanut eväät luottaa toisiin, on aikuisena helpompi säilyttää ristiriitatilanteissa oma sisäinen turvallisuutensa ja tarjota sitä myös toiselle.

Mikäli taas kasvuympäristössä erimielisyydet ovat merkinneet sotatilaa, jossa loukataan toista henkisesti, emotionaalisesti ja jopa fyysisesti, alkukantaiset vaistot saattavat yhä puskea vahvasti pintaan.

Riidan mallia voi oppia muuttamaan rakentavaan suuntaan. Se lähtee omasta itsestä ja vaatii rehellistä sukellusta itseen. Riiteleminen onkin taitolaji ja mahdollinen väylä parempaan itsetuntemukseen.

”Lähtökohta on tiedostaa omat riidan mallit, eli miten käyttäytyy riidan puhjettua, ja itseä syyllistämättä ymmärtää, mistä omat reaktiot ja tunteet johtuvat,” Pruuki sanoo.

Siinä missä repivässä riitelyssä nousee halu voittaa toinen, rakentavassa riitelyssä keskitytään siihen, että asiat riitelevät enemmän kuin ihmiset.

Lopulta tärkeintä ei silti ole edes riidan aihe, vaan osapuolten keskinäisen kunnioituksen ja arvostuksen säilyttäminen.

”On hyvä muistuttaa itseä, että välitän oikeasti elämäni tärkeistä ihmisistä. Tällöin luonnollisesti toivon ja haluan heille hyvää, myös erimielisyyksien keskellä.”

Tämä tarkoittaa, että tiedostaa ja ottaa riitatilanteessa vastuun siitä, että riidan aikana saattaa haluamattaankin haavoittaa itselle rakkaita ihmisiä. Ja ymmärtää, mitä siitä voi seurata. Vastuunotto on myös sitä, että voi havaita riidan aiheita, mutta ei halua enää kylvää sen siemeniä.

Onkin hyvä kysyä itseltä, haluanko oikeasti loukata toista vai valitsenko toisen tavan. Opettelenko riitelemään rakkaudella?

Aito kuunteleminen tarkoittaa sitä, ettei keskeytä ja sorru tulkitsemaan toista.

Riita ei aina puhdista ilmaa

Valitettavasti kriiseissä vältellään usein vastuuta sanomalla, että minä nyt olen tällainen räiskyvä persoona ja minulla on oikeus olla oma itseni.

”Näin ei kuitenkaan ole, sillä kenelläkään ei ole oikeutta toisia loukkaavaan käytökseen”, Pruuki muistuttaa.

Usein sanotaan myös, että kunnon riita puhdistaa ilmaa. Pruuki suhtautuu tähän varauksella.

”Voi olla, että joskus on tärkeää puhua suunsa puhtaaksi. Ajatus ilman puhdistamisesta voi silti toimia tekosyynä, jonka varjolla yritetään selittää pois sitä, että on loukannut toista.”

Ilmapiiri voi jopa pahentua, jos riita on eskaloitunut siihen pisteeseen, että on päästetty suusta kohtuuttoman rumia sammakoita. Etenkin jos ei osata jälkikäteen pyytää reilusti anteeksi ja selvittää, mistä oikein oli kyse.

Pruuki kannustaa tunteiden rehelliseen kohtaamiseen.

”Joskus on hyvä itkeä ja surra yhdessä sitä, että on loukannut rakasta ihmistä, ja kertoa toiselle, että on todella pahoillaan tästä.”

Sovinnonteko, eli vilpitön anteeksipyyntö ja aito anteeksianto, ovatkin rakentavan riitelyn perustyökaluja, joiden käyttöä ei kannata säästellä.

Riidellessä tunteet kuohuvat. Terapeutti Heli Pruuki painottaa, että kaikki tunteet ovat sallittuja. ”Tunteissa ei ole sinänsä mitään moraalisesti väärää, mutta niistä seuraavat teot saattavat olla väärin”, hän sanoo.

Rakentava riitely helpottaa

Sovintoon täytyy olla aito tahto. Jos sen esteenä on esimerkiksi jommankumman ylpeys, siitä on hyvä puhua avoimesti samoin kuin vaikeista tunteista.

”Kaikki tunteet ovat sallittuja. Tunteissa ei ole sinänsä mitään moraalisesti väärää, mutta niistä seuraavat teot saattavat olla väärin”, Pruuki sanoo.

Rakentavasta riitelystä hyötyvät kaikki. Välitön hyöty tulee paitsi itselle myös ympärillä oleville ihmisille.

Myönteisen riitelyn harjoittelusta tulee hyvä ja helpottava olo. Taistelukentällä olevat jännitteet vähenevät. Enää ei ole pakko luoda uutta draamaa tai elää jatkuvasti sen keskellä.

”Kun oma tarve hyökätä pienenee, myös toisella tai toisilla osapuolilla ei ole enää niin suurta halua taistella.”

Meillä on usein tarve sanoa viimeinen sana. Riitely on silloin valtataistelua siitä, kumpi tai kuka on oikeassa. Tällöin ristiriitatilanne menee lukkoon. Lukon avaamisessa tärkeintä on aito vuorovaikutus.

Läheisen kanssa riidellessä on yleensä aina helpompi takertua siihen, mitä toinen tekee väärin tai missä toinen on väärässä, kuin siihen, mikä osuus itsellä on riidassa.

Toisen syyttäminen on helppo puolustuskeino ja tapa vältellä peiliin katsomista.

Parisuhteen kipukohdista pitäisi puhua silloin, kun on rauha maassa.

Opettele kuuntelemaan aidosti

Rakentava riitely pohjautuukin toimivaan kommunikaatioon eli siihen, miten ilmaisen itseäni toiselle ja miten kuulen toisen puheen.

Millaisia sanoja käytän? Millä tavalla puhun? Onko puheeni toista kunnioittavaa?

Myös kuunteleminen on taito, jota voi opetella. Aito kuuleminen tarkoittaa sitä, ettei keskeytä toista tai sorru tulkitsemaan toisen puhetta. Eli malttaa kuunnella toista ja keskittyä siihen, mitä tämä sanoo.

”On hyvä opetella puhumaan niin kutsuttua minä-puhetta”, Pruuki toteaa.

Ajatuksena on, että molemmat – tai kaikki – riidan osapuolet puhuvat aina vain omasta puolestaan. Kumpikin puhuu vain omista ajatuksistaan, tunteistaan, tarpeistaan ja toiveistaan.

Kumpikin kieltäytyy olettamasta, mitä toinen tarkoittaa tai haluaa. Kumpikaan ei myöskään syyllistä toista sinä-puheella tyyliin ”Sinä se aina sitä ja tätä…” tai ”Sinä se et sitten koskaan sitä tai tätä…”

Minä-puheen ohje kuuluu: Kun puhun sinulle tai sinusta, esitän aina kysymyksen. Mitä sinä ajattelet tästä? Miltä sinusta tuntuu? Mikä sinusta olisi tärkeää?

Samalla myös täytyy malttaa oikeasti kuunnella, mitä toinen vastaa.

Suu kiinni kuin vetoketjulla

Vihaisena meille syntyy helposti kuvitelmia toisesta ja hänen tarkoitusperistään. Saatamme kuvitella, että toinen haluaa vahingoittaa minua, vaikka näin ei olisi.

Vihan vastavoima on antaa toisella mahdollisuus tulla kuulluksi ja nähdyksi. Se on myös olennainen osa sovinnontekoa.

”On tärkeää, että emme lähde syyttelemään, väittelemään, otaksumaan tai tietämään toisen puolesta”, Pruuki täsmentää.

Sanat voivat satuttaa pahastikin. Ihminen on ärsyyntyneenä taitava keksimään hyvinkin sivaltavia sanoja loukatakseen toista. Onneksi voimme oppia pitämään mölyt mahassa.

Yksi toimiva tapa vaikuttaa riidan kulkuun on opetella pitämään suunsa kiinni kriittisellä hetkellä. Tässä mielikuvana toimii vetoketjun kuvitteleminen oman suun eteen.

”Itse olen käyttänyt tätä vetskarimielikuvaa, ja se kyllä toimii hyvin. Vetoketjun voi vetää kiinni aina, kun tuntuu, että kohta tulee sanottua toiselle jotakin ikävää.”

Etenkin parisuhteessa sanomisilla voi olla pitkäkestoisia ja suhdetta nakertavia vaikutuksia. Yksi niistä on erokortin iskeminen pöytään aina riidan hetkellä.

”Tätä tulisi ehdottomasti välttää. Parisuhde on aikuisiän tärkein kiintymyssuhde, jossa psykologinen turvallisuus on äärimmäisen tärkeää. Mikäli riitojen aikana uhkaillaan aina jättämisellä ja erolla, keskinäistä luottamusta rikotaan pahasti.”

”Emme ärsyynny yhdentekevistä asioista. Suutumme vain niistä, joilla on merkitystä.”
terapeutti Heli Pruuki

Riitaa tulee vain isoista asioista

Parisuhteen kipukohdista ja riitelyn pelisäännöistä pitäisikin puhua silloin, kun on rauha maassa.

Olisi hyvä myös sopia, että riitojen aikana keskitytään vain esiin nousevaan asiaan, josta ollaan eri mieltä. Silloin ei tuoda Taistelevat Virtaset -komediasarjan tyyliin pöytään vuosia vanhoja kaunoja tai anoppeja, appiukkoja tai muita sukulaisia.

Toimivassa vuorovaikutuksessa tavoitteena on keskusteluyhteys, jossa kumpikin osapuoli pystyy kertomaan tasavertaisesti ja rehellisesti omista tarpeistaan. Sitä kautta voidaan myös ymmärtää, miksi erimielisyydeksi muuttunut asia on kummallekin niin tärkeä.

Pruuki sanoo, että suutumme vain asioista, joilla on meille merkitystä.

”Emme ärsyynny meille yhdentekevistä asioista, koska ne eivät kiinnosta meitä. Jos ärsyynnymme pikkuasioista, on siinä usein pohjimmiltaan kyse jostain muusta, isommasta asiasta.”

Riitaa voi opetella sekä ehkäisemään että katkaisemaan. Jos se on jo leimahtanut, sitä kannattaa yrittää sammuttaa maltillisesti.

Älä jätä toista yksin

Ensimmäinen askel on rauhoittaa oma mieli ja keho. Tämä tapahtuu yksinkertaisesti pysähtymällä hengittämään. Siinä missä raivon tunne aktivoi liskoaivojamme ja sumentaa ajatukset, rauhallinen hengitys palauttaa kadotettua mielenrauhaa ja selkeyttää mieltä.

”Hyvä tapa pistää riita poikki on ottaa aikalisä. Voi sanoa toiselle, että nyt minä menen ulos, kävelen korttelin ympäri ja tulen takaisin sitten, kun olen rauhoittunut”, Pruuki vinkkaa.

Tärkeintä on kertoa, että ei ole pakenemassa paikalta tai jättämästä toista yksin tunneraunioille. Ilman tätä tietoa paikalle jäänyt saattaa kokea tulleensa hylätyksi.

Tunnekuohun vallassa voi turvautua myös konkreettisesti fyysisen kehon rauhoittamiseen. Voi vaikka sulkeutua hetkeksi kylpyhuoneeseen ja laskea kylmää vettä ranteisiin.

”Kylmä vesi valtimoilla paksuntaa verta. Hyytymisen ansiosta tunteiden keskellä kuohahtanut veri alkaa kiertää hitaammin. Näin myös aivoihin kulkeutuu viileämpää verta, jolloin ne palautuvat järkevään ajattelutilaan”, Pruuki selvittää.

Vinkki: hermostumisen hetkellä voi sulkeutua hetkeksi kylpyhuoneeseen ja laskea kylmää vettä ranteisiin.

Mielikuvat avuksi

Jotkut hyötyvät myös mielikuvaharjoittelusta tai turvaesineestä.

Vaikeasta tilanteesta voi vetäytyä hetkeksi ja kuvitella mielessään itsensä jonnekin rakkaaseen paikkaan tai maisemaan. Voi myös ottaa käteen pehmolelun, johon on aiemmin ladannut itselle rauhoittavia ajatuksia. Jos vihan tunne on niin vahva, että se saattaa johtaa fyysisiin tekoihin, voi kastella kylpypyyhkeen ja vääntää sitä kuivaksi niin kauan, kunnes pahin raivo on laantunut.

Voi myös toistaa mielessään rauhoittavia lauseita: Ei ole mitään hätää. Kaikki on hyvin. Tästä selvitään. Ei tapahdu mitään pahaa.

”Olen usein kysynyt asiakkailtani, että oletko ottanut huomioon, että riita voi olla pelkästään erimielisyyksien selvittelyä”, Pruuki kertoo.

Riidassa ei tarvitse tapahtua mitään pahaa, eikä siitä välttämättä seuraa mitään muuta kuin mahdollisuus päästä eteenpäin.

Riidat ovat osa elämää

Rakentavan riitelyn opettelu saattaa olla joskus haastavaa ja viedä aikaa. Pruuki kannustaa myötätuntoon itseä kohtaan.

Kun on jo oppinut rakkaudellisempaa tapaa riidellä, saattaa kokea syyllisyyttä aiemmasta tavasta toimia. Tämä voi herättää häpeää ja surua, joita on hyvä hoitaa opettelemalla armeliaisuutta itseä kohtaan.

Myötätunto toisia kohtaan auttaa suhtautumaan riitoihin luonnollisena osana ihmiselämää.

Lähtökohtaisesti me toimimme niin hyvin kuin kulloinkin osaamme ja jaksamme, omista voimavaroistamme käsin.

Pruuki muistuttaa, että kukaan ei myöskään voi muuttaa toista.

”Voimme muuttaa vain itseämme.”

Rakentavan riitelyn teesit

1. Rauhoita itsesi

Pysähdy. Rauhoita tunnekuohu. Hengitä rauhassa syvään, toista monta kertaa.

2. Säilytä turvallisuus

Koeta vihaisenakin pitää mielessä, että on tärkeää säilyttää tilanteen turvallisuus itselle ja toiselle.

3. Älä loukkaa

Älä koske toista vihaisena, kädet voivat olla kovat. Jos mieleesi tulee loukkaavia tai ivallisia ilmaisuja tai syytöksiä, kuvittele suusi eteen vetoketju. Vedä se kiinni hetkeksi.

4. Pysähdy miettimään

Ajattele: Mitä tässä nyt tapahtuu? Miten olisi hyvä toimia? Kun puhut, tavallinen ääni riittää.

5. Pysy asiassa

Pidä keskustelu aihepiirissä. Mikä on erimielisyyden tai riidan aihe? Tarkoitus on selvittää tämä nimenomainen asia.

6. Käytä minä-puhetta

Puhu omasta puolestasi: Minä toivon, että… Minä tarvitsen… Minulle on tärkeää tässä se, että…

7. Kysy toisen kantoja

Kysy toiselta: Mitä sinä toivot? Mitä sinä tarvitset? Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä tässä?

8. Kuuntele aidosti

Kuuntele tarkasti, mitä toinen kertoo. Älä oleta äläkä tiedä toisen puolesta. Odota toisen tarkoitusperistä hyvää. Kyseessä on erimielisyys, mutta kummallakin on pohjimmiltaan jokin hyvä tarkoitus. Kiinnostu siitä.

9. Rakenna tunneyhteys

Jos riita on eskaloitunut ja tunneyhteys on katkennut, rakenna se takaisin. Riita voi pudottaa ihmisen syvään yksinolon kokemukseen. Jutelkaa tapahtuneesta, pyytäkää anteeksi.

10. Pese jälkipyykki

Kuulostele omaa tunnettasi ja tarvettasi. Pohdi vielä tapahtunutta riidan jälkeen. Kohtele itseäsi ja toista myötätunnolla ja kannustaen. Tarvittaessa ota tapahtunut puheeksi uudelleen.

Lähde: Heli Pruuki

Heli Pruuki

on teologian tohtori, perhepsykoterapeutti, pari- ja seksuaaliterapeutti, työnohjaaja ja tietokirjailija. Tällä hetkellä hän työskentelee Lasten ja nuorten keskuksessa kehitysjohtajana.

Heli Pruuki. Kuva: Antti Rintala

Kommentoi »