Kauneus ja Terveys

Pitkittynyt stressi uhkaa hermostoa – tunnistatko sympatikotonian salakavalat merkit?

Pitkittynyt stressi uhkaa hermostoa – tunnistatko sympatikotonian salakavalat merkit?
Jos arki etenee suorituksesta toiseen ilman hengähdystaukoja, vaarana on pitkittynyt stressi. Sympatikotoniassa hermosto ei palaudu stressistä normaalisti. Miten stressaantunut voi parantaa oloaan? Asiantuntijat kertovat.
Julkaistu: 23.4.2021
Stressi on kuin mustekala: sen lonkerot ulottuvat pitkälle ja moniin asioihin niin kehossa kuin mielessäkin. Siksi siitä voi olla vaikea saada otetta. Stressi ei tunnu kaikilla samoin. Yhden hiukset putoavat päästä, toinen unohtelee jatkuvasti asioita, kolmas valvoo yöt, neljäs heräilee aamuyöllä, viides kärsii flunssakierteestä, kuudes jatkuvasta ripulista...
– Stressin oireet riippuvat siitä, mikä elinjärjestelmä on herkin, integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian ­professori Hasse ­Karlsson Turun yliopistosta sanoo.
Stressistä voivat kertoa myös ärtynyt suoli, ummetus, sairauksien pitkittyminen, lihominen ja sydän­oireet. Kuormittuminen vaikuttaa vahvasti myös mielialaan. Stressaantuneena ärsytyskynnys madaltuu, itkuherkkyys lisääntyy tai mieli muuttuu entistä kärsimättömämmäksi ja kyynisemmäksi.
Moni ei kuitenkaan tunnista pahan tuulen syytä. Siksi stressin fyysiset ja psyykkiset oireet kehittyvät usein vähitellen. Niihin tottuu ja tilanne pääsee etenemään pahaksi.
– Jos huomaa muuttuneensa ilottomaksi ja tiuskivaksi itsensä irvikuvaksi, kannattaa kysyä itseltään, mistä muutokset johtuvat, työpsykologi ja psykoterapeutti Annukka Merikallio muistuttaa.

Hetken puristuksesta on hyötyä

Kaikki stressi ei ole haitallista.
– Stressin tarkoitus on vastata haasteisiin. Se tuottaa elimistössä muutoksia, joiden ansiosta valppaus ja fyysinen toimintakyky kasvavat, Karlsson kertoo.
Myönteinen lyhytaikainen stressi auttaa esimerkiksi selviytymään tiukoista työprojekteista, sillä se nostaa vireys­tilaa. Kun tiukan rutistuksen jälkeen saa tehtävän maaliin, voi huokaista helpotuksesta.
Lyhytaikainen stressi lisää veren virtausta lihaksissa, nostaa suorituskykyä ja vahvistaa immuunijärjestelmää hetkellisesti. Siksi ihminen ei yleensä sairastu, kun töissä on kova kiire. Sairaus iskee vasta sitten, kun kuormitus vähenee eli lomilla ja viikonloppuina.
Moni elää nykyisin kuitenkin niin, ettei kuormitus helpota koskaan kunnolla. Tiukkaa työputkea seuraa aina toinen.
– Elimistö on kehittynyt vastaamaan pääasiassa lyhyt­aikaisiin haasteisiin, ei pitkään kestävään kohtuulliseen stressiin.
Integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori Hasse Karlsson.

Vaarana hiljainen tulehdus

Jos paineistettu tilanne jatkuu kauan, siitä alkaa seurata ongelmia. Karlssonin mukaan pitkittynyt stressi vaikuttaa immuunijärjestelmän toimintaan ja käynnistää tulehdusreaktioita.
Silloin stressihormoni kortisoli alkaa heikentää immuuni­järjestelmän puolustussolujen toimintaa. Vastustuskyky laskee, ja pöpöt tarttuvat entistä helpommin.
Stressi ylläpitää hiljaista tulehdusta, joka lisää riskiä sairastua esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen tai Alzheimerin tautiin. Stressi myös pahentaa jo olemassa olevia sairauksia.
– Pitkittyessään sillä on jokin rooli melkein kaikkien kansansairauksien taustalla. Stressi ei ole ainoa niitä aiheuttava tekijä mutta yksi merkittävä lenkki ketjussa.
Kortisoli voi myös lisätä keskivartalolihavuutta. Yksi stressin hälytysmerkkejä onkin äkillinen lihominen, joka ei selity herkuttelulla.
Toisen stressihormonin, noradrenaliinin, on puolestaan tutkimuksissa todettu aiheuttavan hiusten ennenaikaista harmaantumista.
Kun keho käy ylikierroksilla, uni alkaa usein kärsiä, mikä on monin tavoin haitallista. Unessa elimistö lepää, palautuu ja korjaa itseään. Unenpuute laskee mielialaa ja lisää stressiä, mikä aiheuttaa hankalan kierteen.

Hermosto ylikierroksilla

Tahdosta riippumaton autonominen hermosto jaetaan kahteen osaan: sympaattiseen ja parasympaattiseen. ­Karkeasti jaoteltuna edellinen auttaa meitä saamaan asioita aikaan ja jälkimmäinen rentoutumaan.
Sympaattinen hermosto on aktiivinen myös silloin, kun ihminen on stressaantunut, parasympaattinen hermosto taas lievittää stressiä.
Joskus sympaattinen hermosto jää ylikierroksille kuormituksen takia. Vaikka stressin aiheuttaja poistuisi, oireet jäävät, sillä hermosto ei palaudukaan normaaliin tilaan. Tätä kutsutaan sympatikotoniaksi.
Miksi joidenkin hermosto jää ylikierroksille? Selitys voi löytyä vuosien takaa.
– Stressijärjestelmien toimintaan vaikuttavat varhaislapsuuden, jopa sikiöajan kokemukset. Jos lapsena on tullut kaltoin kohdelluksi, ihminen voi herkistyä stressille ja se kroonistuu tavallista nopeammin, Karlsson sanoo.
Stressi ja sympatikotonia eivät ole itsessään sairauk­sia, eikä niitä voi mitata. Ei ole verikoetta, joka kertoisi, onko ihminen kuormittunut. Tärkeää diagnosoinnissa onkin oma arvio olosta.
Työpsykologi, psykoterapeutti Annukka Merikallio

Masennus on stressitauti

Pitkittynyt kuormitus voi saada mielen järkkymään ja viedä ilon elämästä.
– Masennus on luonteeltaan stressitauti. Se puhkeaa lähes aina stressin yhteydessä tai sen jälkeen, Karlsson kertoo.
Masennus saa alkunsa, kun elämässä tapahtuu jotain ikävää ja kuormittavaa: potkut, ero tai menetys. Ahdistus liittyy läheisesti stressiin, sillä stressi ylläpitää sitä.
– Kuormitustilanne voidaan kartoittaa selvittämällä, kuinka paljon masennus- ja ahdistusoireita ihmisellä on.
Merikallion mukaan stressin aiheuttama ärtyisyys ja muutos käytöksessä voivat saada ihmisen luulemaan, että oma luonne on muuttunut ikäväksi. Stressi voi myös aiheuttaa perimässä olevien vakavien mielenterveys­häiriöiden puhkeamisen.
– Ylikuormitus voi laukaista esimerkiksi kaksisuuntaisen mielialahäiriön. Se on yleistynyt työikäisen väestön keskuudessa, Merikallio sanoo.
Moni lääkitsee stressiä alkoholilla ja muilla nautintoaineilla.
– Ne eivät helpota tilannetta vaan voivat aiheuttaa päihdeongelman, joka peittää alleen alkuperäisen sairauden. Siksi se voi jäädä hoitamatta.

Koukussa suorittamiseen

Jotkut pitävät stressiä merkkinä menestyksestä ja hyvästä työtehosta. Jos ylitöistä ja liian ison taakan kantamisesta saa vielä kehuja, niihin voi jäädä koukkuun.
Ylikuormittumiselle altistaa kiltteys, miellyttämisenhalu, vaativuus itseä kohtaan ja täydellisyyden tavoittelu eli se, että haluaa olla mahdollisimman hyvä ja tehdä asiat oikein. Hintana voi olla tuskalliset oireet.
Jos stressi on päässyt pahaksi, sitä on vaikea hoitaa itse. Esimerkiksi kohtuullinen liikunta ja rentoutumisharjoitukset kyllä rauhoittavat elimistöä mutta eivät välttämättä vielä riitä hoidoksi.
– Kierteen katkaiseminen omin voimin on hankalaa, sillä eihän kierrettä olisi syntynytkään, jos olisi tajunnut vaaran. Ihminen alkaa ohittaa oman kehonsa hälytysmerkkejä, koska ei näe vaihtoehtoja, Merikallio sanoo.

Ensin oireet, sitten syy

Stressiä on vaikea mitata. Ei ole olemassa verikoetta, joka kertoisi, onko ihminen stressaantunut.
Stressin hoitoa lähestytään kolmesta eri näkökulmasta. Ensin on hoidettava oireet.
Jos sydän tykyttää, yöunet katoavat tai vatsa on sekaisin, tilanne korjataan lääkärin ja tarvittaessa lääkityksen avulla. Lääkkeillä hoidetaan kuitenkin vain oiretta, ei sen syytä.
Jotta stressistä päästään eroon, on selvitettävä syy ja etsittävä ratkaisu. Se edellyttää muutosta.
Uuden työpaikan etsiminen tai tehtävien muutos voivat auttaa, jos työ aiheuttaa stressiä. Jos sen syynä on oma arvomaailma, vaativuus itseä kohtaan ja rajojen vetämisen vaikeus, muuttuminen voi vaatia psyko­terapiaa.

Psykoterapia auttaa kehoakin

Psykoterapiassa puretaan ajattelutapoja ja toimintamalleja, joiden vuoksi stressi on päässyt pahaksi, ja opetellaan uusia tapoja toimia.
Paitsi että psykoterapia auttaa jäsentelemään tilannetta ja löytämään henkisiä keinoja stressin selättämiseen, se vaikuttaa tutkimusten mukaan myös kehoon.
– Uuden tutkimustiedon mukaan psykoterapia parantaa immuunijärjestelmän toimintaa. Omassa tutkimuksessani havaitsin, että masennuksen hoidossa psykoterapia normalisoi aivojen serotoniinijärjestelmän toimintaa, Karlsson sanoo.
Serotoniini on aivojen välittäjäaine, jota kutsutaan onnellisuushormoniksi. Psykoterapia siis nostaa mieli­alaa ja parantaa vastustuskykyä.
Sympatikotoniaa hoidetaan samoin kuin pitkittynyttä stressiä. Ei ole tutkittuja hoitoja, jotka vaikuttaisivat vain sympaattiseen tai parasympaattiseen hermostoon.
– Kun muutkin asiat elimistössä normalisoituvat, sympaattinen hermosto muuttuu myös.
Toipumiseen voi mennä vuosia, mutta ennuste on valoisa: stressin hoito johtaa usein hyviin tuloksiin.

Usko selviytymiseen kannattelee

Aina syiden ratkaiseminen ei ole mahdollista. Jos kuormitusta aiheuttaa esimerkiksi läheisen vakava sairaus, siihen ei voi itse vaikuttaa.
– Silloin on tärkeää kasvattaa resilienssiä eli selviytymisen kykyä, Karlsson kertoo.
Resilienssiä voi vahvistaa keskittymällä myönteisiin tunteisiin.
– Muistuta itseäsi, että opit vaikeasta tilanteesta ja että olet sen jälkeen entistä vahvempi, Merikallio sanoo.
Uskoa selviytymiseen voi lisätä miettimällä, miten on selviytynyt vastoinkäymisistä aikaisemmin. Vaikka stressin syyhyn ei voisi vaikuttaa, omiin tulkintoihinsa voi.
Lähteenä myös Annukka Merikallion kirja Ei matka vaan se vauhti (2020)

Aivot palautuvat pahastakin stressistä

Pitkittynyt stressi, joka on johtanut masennukseen, voi kutistaa aivojen hippokampusta. Tämä on osoitettu useissa aivojen kuvantamistutkimuksissa. Hippokampusta tarvitaan erityisesti uuden oppimiseen ja muistin toimintaan.
Vaikka stressi olisi ollut niin pitkä ja paha, että se olisi muuttanut aivoja, peli ei ole menetetty.
Viime vuosien tutkimuksissa on nimittäin havaittu, että aivojen rakenteelliset muutoksetkin voivat korjaantua pitkän ajan kuluessa. Tarkkaan ei tiedetä, miten tämä tapahtuu.
1 kommentti