Limanneritys kiihtyy, yskittää. Henkeä voi ahdistaa tai olla painontunnetta tai vinkunaa.

Astma aiheuttaa tulehduksen keuhkoputkien limakalvoilla.

– Tulehdus saa aikaan kaikki astman oireet. Oireet loppuvat, kun tulehdus rauhoittuu, kertoo keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Esko Kurttila.

Lima kulkee huonosti pois keuhkoista, sillä astmaatikoiden värekarvat toimivat heikosti. Keuhkoputket supistelevat herkästi, mikä hankaloittaa etenkin uloshengitystä.

– Astma todetaan usein pitkittyneen tai toistuvan flunssan ja yskän seurauksena, Kurttila sanoo.

Hyvin hoidettu astma ei altista flunssalle, mutta flunssa voi pahentaa oireita. Myös kylmä ilma, tuoksut tai allergeenit voivat laukaista oireet.

Astma on n aisten sairaus

Lähes joka kymmenes suomalainen sairastaa astmaa. Vuonna 2018 se oli Kelan erityiskorvattavista sairauksista kolmanneksi yleisin verenpainetaudin ja diabeteksen jälkeen.

Astmalle altistaa muun muassa perimä, mutta myös sukupuoli vaikuttaa. Aikuisena naiset sairastuvat astmaan miehiä useammin. Syyn on arveltu liittyvän estrogeeniin. Vaihdevuosissa myös keltarauhas­hormonin puute voi vaikuttaa hengitysteiden toimintaan ja tulehdukseen.

Kurttilan mukaan hoito on onnistunut, kun tulehdus paranee keuhkoputkista kokonaan. Joskus lääkitys voidaan jopa lopettaa.

– Aikuisena alkaneiden astmaoireiden häviäminen on harvinaista. Tulehdustaipumus on pysyvä. Esimerkiksi virusinfektio voi laukaista astman oireet uudelleen.

Valtaosalla astmaatikoista on jatkuva lääkitys. Koska lääkkeet ovat tehokkaita, niiden kanssa voi yleensä elää tavallista elämää. Pahenemisvaiheet voidaan hoitaa kotona lääkärin ohjeen mukaan. Sairaalahoitoa ei juuri tarvita.

Lue myös: Pesetkö kätesi oikein? Vain 5 prosenttia tekee sen oikein

Lääke täytyy ottaa oikein

Hoitoon vaikuttaa astman tyyppi. Niitä ovat atooppinen astma, naisten astma, lihavien astma, tupakoivien astma ja nuhattomien astma, jossa oireena ei ole tyypillistä nuhaa.

Hengitettävät lääkkeet ovat ensisijainen hoitomuoto. Kortisonipohjaiset lääkkeet hoitavat tulehdusta ja keuhkoputkia avaavat valmisteet lievittävät oireita.

– Valtaosa vaikeahoitoisenkin astman oireista saadaan kuriin, jos lääke otetaan oikein, sanoo asiantuntija Anne Vuorenmaa Allergia-, Iho- ja Astmaliitosta.

Lääke täytyy hengittää keuhkoihin asti. Lääkkeestä ja inhalaatiolaitteen mallista riippuu, miten lääke pitää ottaa. Oikea tekniikka pitää tarkistaa aina lääkärissä tai apteekissa.

Kortisonipohjaiset hengitettävät lääkkeet voivat käheyttää äänen, aiheuttaa suun hiiva­tulehduksen tai altistaa kariekselle. Oikea lääkkeenottotapa ehkäisee ongelmia. Lääke otetaan hampaidenpesun jälkeen. Suu huuhdellaan, ja huuhteluvesi syljetään pois.

– Lääkepartikkelit tarttuvat likaisiin hampaisiin ja altistavat kiillevaurioille. Puhtaisiin hampaisiin ne eivät tartu, Kurttila sanoo.

Avaavat lääkkeet saattavat aiheuttaa hetkellisesti käsien tärinää tai sydämentykytystä. Oireet ovat yksilöllisiä ja menevät yleensä ohi.

Vaikeaan astmaan voidaan antaa kortisonitabletteja tai uusia biologisia lääkkeitä pistoksina erikoissairaanhoidossa. Atooppista astmaa voidaan hoitaa lääkkeiden lisäksi siedätyshoidolla.

Lue myös: Hunajasta apua allergiaan?

Liikunta helpottaa hengitystä

Astmaatikot hyötyvät terveistä elämäntavoista. Tupakointi kannattaa lopettaa. Jo tupakan­savulle altistuminen heikentää lääkityksen tehoa ja saa keuhkoputket supistelemaan.

Vuorenmaan mukaan moni ­sairastunut lopettaa liikunnan hengitysvaikeuksien takia, vaikka se nimenomaan auttaisi oireiden kanssa. Liikunta pitää yllä rintakehän liikkuvuutta, vahvistaa hengitykseen osallistuvia lihaksia ja parantaa ryhtiä. Ryhdikäs asento ja toimivat lihakset helpottavat hengittämistä.

– Hyvä fyysinen kunto parantaa elämänlaatua, vähentää keuhkoputkien supistelua ja auttaa saamaan oireet hallintaan, Kurttila sanoo.

Astmaatikko voi harrastaa liikuntaa vointinsa mukaan. Kävely jo riittää, mutta myös raskaammat lajit, kuten juoksu ja kuntosaliharjoittelu, sopivat. Astmaa sairastaville ei suositella vuorikiipeilyn tai sukelluksen kaltaisia lajeja, joissa happipitoisuus vaihtelee.

– Uinti sopii monelle. Se ei rasita elimistöä liikaa, ja uimahallien kosteaa ilmaa on helppo hengittää, Vuorenmaa vinkkaa.

Astmaatikon keuhkot ovat herkät kylmälle. On yksilöllistä, kuinka kylmässä oireita tulee.

– Kylmä ilma kuivattaa ja jäähdyttää hengitysteitä ja voi saada keuhkoputket supistelemaan. Se vaikeuttaa limakalvon värekarvojen toimintaa entisestään, Kurttila sanoo.

Jos kylmällä tulee yskää ja hengenahdistusta, peitä suu ja nenä lämpimällä huivilla tai pue huivin alle hengitysilman lämmitin. Astmaatikon täytyy pitää avaava lääke aina mukana.

Lue myös: 6 parasta vinkkiä talvi-ihon hoitoon

Flunssassa lääkitys tehostetaan

Astmaatikot toipuvat flunssasta usein muita hitaammin. Jos flunssa iskee, lääkitystä joudutaan yleensä lisäämään lääkärin ohjeen mukaan. Tukkoista nenää voi hoitaa nenähuuhtelukannulla ja nenäsuihkeilla. Kuumat juomat voivat irrottaa limaa keuhkoista. Apua voi saada myös pulloon puhaltamisesta. Kun pulloon laittaa vettä ja puhaltaa letkun kautta, syntyy vastapaine, joka saa liman liikkeelle.

Tulehduskipulääkkeet voivat aiheuttaa astmaoireita pienelle osalle potilaista. Parasetamoli on parhaiten siedetty lääke kuumeeseen. Yskänlääkkeitä astmaatikon ei pitäisi käyttää.

– Yskä kuuluu asiaan. Sen tehtävä on poistaa limaa keuhkoputkista, Vuorenmaa sanoo.

Lue lisää: Flunssa ja astma

Tavallinen siivous riittää

Astma ei rajoita sisustamista tai vaadi erityistä tarkkuutta siivoamisessa. Matot saavat olla lattialla ja verhot ikkunassa. Yleensä tavallinen viikkosiivous riittää.

Allerginen astma voi kuitenkin vaatia tarkempaa kodinhoitoa. Pölypunkeille allergisen täytyy siivota ja tomuttaa petivaatteita usein.

Rakennusten home- ja kosteusvauriot lisäävät astmariskiä. Huono sisäilma voi ylläpitää sairauden oireita lääkityksestä huolimatta.

Monet astmaatikot saavat oireita voimakastuoksuisista puhdistusaineista ja käryistä. Silloin kannattaa vaihtaa tuoksuttomiin aineisiin.

– Vain niistä sisustusmateriaaleista tarvitsee luopua, joista tulee oireita, Vuorenmaa sanoo.

Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 15-16/2019.