Apu Terveys

Kuulo voi heikentyä diabeteksen, tupakoinnin tai jopa flunssan takia – kuusi faktaa, jotka sinun on hyvä tietää kuulosta

Kuulo voi heikentyä diabeteksen, tupakoinnin tai jopa flunssan takia – kuusi faktaa, jotka sinun on hyvä tietää kuulosta
Onko korvatulpista haittaa, entä mitä tehdä, jos kuulo yhtäkkiä heikkenee? Asiantuntijat neuvovat, miten voit pitää kuulostasi huolta.
Julkaistu: 23.10.2020

1. Ikäkuulo tulee kaikille

Kun ihminen ikääntyy, korkeiden äänien kuuleminen alkaa heikentyä.

– Puheessa korkeat äänet tarkoittavat konsonantteja, joista suomenkieliset ­sanat tunnistetaan. Vokaalit soljuvat konsonanttien välissä matalammalla taajuudella, sanoo apulaisylilääkäri, audiologi Jarno Kujansivu Tampereen yliopistollisen sairaalan kuulokeskuksesta.

Yleensä ikäkuulon ensimmäiset oireet liittyvät hälyyn. Kun esimerkiksi keskustelee useamman ihmisen kanssa, muiden sanat alkavat mennä sekaisin.

On myös tavallista, että tv:tä tai radiota pitää huudattaa kovalla. Kuulemisvaikeudet aiheuttavat väsymystä ja väärinkäsityksiä. Ihminen saattaa alkaa vältellä sosiaalisia tilanteita.Oireet voivat alkaa jo työiässä.

65-vuotiaista joka kolmannella ja 80-vuotiaista puolella on kuulon­alenema. Ongelma kasvaa, koska ikäihmisiä on ­entistä enemmän.

– Ikäkuulon tahtiin vaikuttaa perimä. Siksi oireet voivat alkaa toisilla tavallista varhemmin. Ikäkuuloa ei voi suoraan ehkäistä, mutta kuuloon vaikuttaviin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, on mahdollista vaikuttaa elintavoilla. Myös kuulon suojaamisella on merkitystä, sillä meluvamma voimistaa ikäkuuloa, Kujansivu sanoo.

Normaalikuuloisuuden rajana pidetään 0–20 dB:n eli desibelin kuulon tasoa. Se tarkoittaa, että kuulee hiljaisia, alle 20 dB:n ääniä. Esimerkiksi asuinhuoneiston ilmastoinnin ääni tai hiljainen kuiskaus puolentoista metrin päästä on tyypillisesti 20 dB:n luokkaa. 20–40 dB:tä merkitsee lievää kuulonalenemaa.

– Käytännössä 40 dB:n kuulonalenema tarkoittaa, että kulkisi rakennusmiesten kuppikuulosuojaimet korvilla. Kuurouden rajana pidetään 90 dB:tä. Niin kova ääni tuntuu normaalikuuloisen korvissa epämiellyttävältä. Sanoja ei pysty enää erottamaan taustaäänistä, Kujansivu sanoo.

2. Kuuloa heikentävät myös sairaudet

Korvakäytävän koolla ja rakenteella on varsin vähän vaikutusta kuuloon. Kuulo voi olla normaali, vaikka rakenne olisi poikkeava. Poikkeavuus on harvinaista.

Sen sijaan korvakäytävän tukkiva vaikku voi alentaa kuuloa tilapäisesti. Kun vaikku poistetaan, kuulo korjaantuu. Vanupuikkoja ei saa käyttää, koska korvakäytävän iho kiinnittyy suoraan luuhun. Kun sitä työntää puikolla, pintasolukko voi rikkoutua ja bakteerit pääsevät haavaan. Ne aiheuttavat eritystä, ja vaikkua kertyy lisää.

– Korva alkaa kutista, ja sitä tekee mieli kaivaa ­lisää. Kierre on valmis, Jarno Kujansivu sanoo.

Vaikkuun voi käyttää korvaöljyä. Se pehmentää vaikkua, joka valuu ulos. Öljyä ei kuitenkaan pidä käyttää kuin 1–2 kertaa kuussa. Muuten ihohuokoset tukkiutuvat ja korvat kipeytyvät.

– Jos korva on vaikusta täysin tukossa, on syytä kääntyä hoitajan tai lääkärin puoleen. He poistavat vaikun turvallisesti, Kujansivu neuvoo.

Sisäkorvan sairaudet, kuten Ménièren tauti, ja väli­korvaan vaikuttava otoskleroosi voivat heikentää kuuloa pysyvästi. Ménièren taudilla tarkoitetaan oireyhtymää, johon kuuluvat myös huimaus, korvien soiminen sekä korvien paineen tai täyttymisen tunne. Oireita voidaan hoitaa erilaisilla lääkkeillä.

Otoskleroosissa sisimmäinen kuuloluu kiinnittyy virheellisesti sisä- ja välikorvan väliseen soikeaan ­ikkunaan. Tällöin äänten kulkeutuminen sisäkorvaan vaikeutuu ja kuulo huononee. Otoskleroosia voidaan hoitaa leikkauksella tai kuulokojeella.

Myös sydän- ja verisuonitaudit voivat vaikuttaa kuuloon, koska korvarakenteisiin johtaa vain yksi verisuoni. Jos verenkierto ja ravintoaineiden saanti sisäkorvassa heikentyvät, rappeutuminen edistyy. Tupakointi vaikuttaa samalla tavalla.

Pitkälle edennyt diabetes voi vaikuttaa kuulohermo- ja tasapainohermorakenteisiin.

3. Jos kuulo heikkenee äkillisesti, mene lääkäriin

Äkilliset kuulo-ongelmat ovat yleensä toispuoleisia. Taustalla voi olla esimerkiksi virusperäinen hengitystieinfektio.

– Sairastettu flunssa ja sen aiheuttama virustulehdus voivat vaikuttaa kuulohermoon. Seurauksena on kuulon romahtaminen. Näin voi käydä yllättäen kenelle vain, Jarno Kujansivu sanoo.

Yli kuudella kymmenestä äkillinen kuulonmenetys paranee itsestään. Kortisonilääkitys voi auttaa, jos se pystytään aloittamaan välittömästi. Siksi lääkäriin pitää mennä heti. Osalla kuulonmenetys jää pysyväksi. Heitä voidaan auttaa kuulokojeella tai joskus sisäkorvaistutteella.

Myös kuulotasapainohermon hyvänlaatuinen kasvain voi aiheuttaa äkillisen toispuoleisen kuulon­aleneman ja tinnituksen. Ensisijainen hoito on kuulo­koje.

Jos kasvain painaa muita aivorakenteita tai ­aiheuttaa aivoselkäydinnesteen kiertoon häiriötä, se voidaan leikata pois. Silloin kuulo on varsin usein lopullisesti mennyttä.

Pelkkä tinnitus, eli korvien soiminen, suhina ja ­sirinä, ei vahingoita kuuloa, mutta voi vaikeuttaa kuulemista. Tinnitus syntyy, kun kuulojärjestelmä eli lähinnä aivot päästävät virheellisesti tietoisuuteen merkityksetöntä kohinaa. Normaalisti olemme tietoisia vain sellaisista äänistä, joilla on merkitys.

Tinnitus johtuu usein siitä, että on altistunut melulle. Joillakin se on hetkellistä, joillakin pysyvämpää. Sitä voi hoitaa esimerkiksi rentoutusmenetelmillä. Oireiden häiritsevyys voi myös vähentyä tai ne voivat unohtua, kun niihin ei kiinnitä huomiota.

– Tärkeintä on kuulon suojaaminen eli tinnitusta aiheuttavien tilanteiden välttäminen, sanoo Kuuloliiton kuntoutussihteeri Johanna Juola.

4. Kuulon kuntouttamisella voidaan vähentää dementian vaaraa

Heikentynyttä kuuloa ei saa takaisin, mutta kuulokojeen käyttö auttaa kuulemaan. Kuulokojeita suositellaan molempiin korviin.

– Silloin aivojen tarvitsee vain kerran oppia kuulemaan kuulokojeen kautta. Myös suuntakuulo säilyy, sanoo Kuuloliiton Johanna Juola.

– Hakeudu hoitoon heti, kun kuulo-oireet ilmaantuvat. Kojeesta saatu hyöty on parempi, kun ei sinnittele pitkään. Aivot tarvitsevat koko ajan toimintaa. Kun kuulokoje tuo kuuloelimille korvaan ääntä, se siirtyy sieltä aivoihin. Silloin aivojen kuuloaivokuori pysyy aktiivisena, Juola sanoo.

Sinnitteleminen johtaa siihen, että kyky ymmärtää puhetta ja kommunikoida muiden kanssa heikkenee. Sosiaaliset suhteet ja liikkuminen vähentyvät. Tämä johtaa raihnaisuuteen. Myös masennuksen ja muistisairauksien riski lisääntyy, jos ei kuule.

– Kuulon kuntouttamisella dementian vaaraa voidaan selkeästi vähentää, Jarno Kujansivu sanoo.

5. Kuulokojetta pitää käyttää joka päivä

Ennen kuin kuulokojeen saa, kuulo tutkitaan tarkasti. Tutkimusta varten tarvitaan lääkärin lähete. Kojeen saa maksutta lääkinnällisenä kuntoutuksena, kun aikuisella on paremmassa korvassa 30 desi­belin kuulovajaus. Kojeen sovitus tehdään sai­raa­loiden kuuloasemilla tai -keskuksissa tai maksu­sitoumuksella yksityisellä toimijalla.

Kuulokojeen kautta tuleva ääni on hieman erilainen kuin muistikuva äänestä. Uuteen äänimaailmaan on totuteltava. Aivojen on opittava, mihin ­kojeen kautta tulevista äänistä pitää reagoida.

Mitä pitempään on sinnitellyt huonon kuulon kanssa, sitä pitempään totuttelu kestää. Olennaisinta on, että käyttää kojetta joka päivä. Valitettavasti moni unohtaa sen pöytälaatikkoon.

Johanna Juolan mukaan käyttö koetaan hankalaksi tai se nolostuttaa. Hankaluus johtuu juuri vähästä käytöstä. Silloin koje tuntuu aina oudolta.

Ihmisen on vaikea hyväksyä, että kuulo heikkenee ja tarvitsee kuulokojeen.

– Paljon nolompaa on kuitenkin esiintyä vähän tyhmänä. Jos et kuule, saatat esimerkiksi vastata väärään kysymykseen, Juola sanoo.

Leikkauksessa asetettava sisäkorvaistute on tarkoitettu niille, jotka eivät selviä perinteisen kuulokojeen kanssa. Ikä ei ole este sisäkorvaistutteelle.

6. Kuuloelimet kaipaavat toimintaa

Kuulokojeisiin liittyy uskomuksia ja ennakkoluuloja. Yksi myytti on, että niiden päivittäinen käyttö huonontaa jäljellä olevaa kuuloa.

– Kun kuuloelimet ja -aivokuori saavat kuulokojeen kautta ääniaistimuksia, ne pysyvät toimivampina. Koje ei poista kuulovammaa, mutta se hidastaa kuulon heikkenemistä jonkinasteisesti tai ainakin ylläpitää jäljellä olevaa kuuloa, Johanna Juola sanoo.

Moni myös luulee, että kuulokoje on iso ja ruma vempele. Modernit laitteet ovat pieniä ja huomaamattomia. Ne säädetään tietokoneella yksilöllisesti jokaisen kuulokäyrän ja tarpeiden mukaan.

Mallien ominaisuudet vaihtelevat. Joillakin maahantuojilla on matkapuhelinsovelluksia, joilla voi ­lisätä kuulokojeen äänen voimakkuutta tai vaihtaa ohjelmaa bluetooth-yhteyden kautta. Jopa äänen toisto puhelimesta kojeisiin on mahdollista.

Perinteisessä kuulokojeessa on korvan taakse ­tuleva osa, oman korvan mukaan muotoiltu korvakappale ja muovinen väliletku.

– Ikääntyneille suositellaan tällaista korvan taakse tulevaa kojetta, koska se on helppokäyttöinen.

Uusinta uutta ovat niin sanotut ohutletkukojeet. Niissä väliletku on hyvin ohut ja korvakäytävään ­tulee vain pikkuruinen tippi, joka vaihdetaan tarvittaessa, noin kerran kuussa.

Tippi on ohut kuminen suoja, joka suojaa korvakäytävään menevää letkua ja pitää letkun korvakäytävässä oikeassa kohdassa. Joissakin kojeissa ohutletkun päässä on tipin alla myös kuuloke eli kaiutin.

Kuulokojeiden väreissä on varaa valita.

– Monet haluavat, että kuulokoje on samaa sävyä kuin silmälasien sangat, Juola sanoo.

Ikäkuulo alentaa kuuloa keskimäärin 1,5 dB vuodessa, joten kuulokojeen säädöt kannattaa tarkastaa muutaman vuoden välein.

Yleensä koje on syytä uusia 4–5 vuoden jälkeen, kun se toimii yhä. Näin eteen ei tule tilannetta, että koje hyytyisi, mutta uutta pitäisi odottaa – eikä odotusaikana kuulisi mitään.

Korva jakautuu ulko-, väli- ja sisäkorvaan

Välikorvassa sijaitsevat kuuloluut. Niiden kautta ääni kulkee tärykalvosta eteisikkunaan, joka erottaa väli- ja sisäkorvan. Lopulta ääni välittyy sisä­korvassa olevaan nesteen täyttämään kuulo­elimeen, simpukkaan.

Mitä matalampi ääni on, sitä pidemmälle se ­kulkee simpukassa. Nämä impulssit välittyvät kuulo­hermosäikeiden kautta aivokuorella sijait­sevaan kuulokeskukseen, jossa syntyy kokemus ­äänestä ja sen ominaisuuksista.

Ulko­korvan muodostavat korvalehti ja -käytävä. Ne siirtävät ilman ääniaallot tärykalvon väräh­telyiksi.

Onko korvatulpista haittaa?

  • Korvatulppia tai nappikuulokkeita ei kannata käyttää joka päivä, koska niihin saattaa kertyä korvakäytävää ärsyttävää likaa ja vaikkua.
  • Tulpat tai kuulokkeet eivät aina istu kunnolla, ­mikä voi ärsyttää korvaa.
  • Kuulokojetta voi käyttää koko päivän. Sen korvakappale on tehty käyttäjän korvan mukaan, ja siinä on myös ilmastointikanava, jotta korvakäytävä pääsee ”hengittämään”.

Vaurioittaako lentäminen kuuloa?

  • Korvien lukkiutuminen lennolla ei vaurioita kuuloa, vaikka lennon jälkeen voi kuulla jopa joitakin päiviä huonosti.
  • Voi auttaa, että ottaa nenästä kiinni ja puhaltaa. ­Kokeile myös purkan pureksimista ja haukottelua.
  • Lukkiutumista voi yrittää ehkäistä lentämiseen tarkoitetuilla korvatulpilla.

Kommentoi »