Terve.fi

Yleistietoa persoonallisuushäiriöistä

Yleistietoa persoonallisuushäiriöistä
Millaisia persoonallisuushäiriöitä on ja mistä ne johtuvat? Lue artikkelimme.
Kuvat iStock

Persoonallisuushäiriöt ovat hankalia ja vakavia ihmisen persoonallisuudessa, tunne-elämässä ja käyttäytymistavoissa esiintyviä häiriöitä. Niiden aiheuttajaksi epäillään lapsuuden ympäristötekijöiden, perinnöllisyyden ja biologisten tekijöiden yhteisvaikutusta. Yhteistä kaikille persoonallisuushäiriöille on käyttäytymisen ja pysyvän kokemisen tavan merkittävä poikkeaminen ympäröivän kulttuurin mallista. Persoonallisuushäiriöiden esiintyvyys väestössä on noin 10 %. Persoonallisuushäiriöiden hoito on hankalaa erityisesti siksi, että niihin liittyy runsaasti psykiatrista ja somaattista oheissairastavuutta. Nykyään yhä useampi saa lievitystä kärsimykselleen erilaisten terapioiden ja lääkkeiden avulla.

Persoonallisuushäiriöiden aiheuttaja

Persoonallisuushäiriöiden katsotaan olevan useiden tekijöiden summa. Lapsuuden kehitysympäristö vaikuttaa oleellisesti persoonallisuushäiriöiden kehittymiseen. Toisaalta myös perinnöllisyyttä on havaittu olevan persoonallisuushäiriöiden taustalla. Joitain biologisiakin tekijöitä on havaittu olevan yhteydessä häiriöihin.

Usein persoonallisuushäiriöt liittyvät lapsuuden kehitysympäristöön. Taustalla on yleensä pitkäaikainen lasta vahingoittava ympäristö. Välinpitämättömyyteen, huolenpidon puutteeseen, väkivaltaisuuteen, seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja rikollisuuteen liittyy persoonallisuushäiriöihin sairastumisen riskiä. Myös vanhempien päihdeongelmat ja vakavat käyttäytymisen häiriöt liittyvät häiriöiden kehittymiseen. Persoonallisuushäiriö on tuskin koskaan yksittäisen traumaattisen tapahtuman seuraus.

On joitain biologisia tekijöitä, joilla on havaittu olevan yhteyttä persoonallisuushäiriöiden kanssa. Impulsiivisista piirteistä kärsivillä on usein kohonneet testosteroni-, estroni- ja 17-estradiolipitoisuudet. Impulsiivisesti aggressiivisilla on todettu matalia selkäydinnesteen serotoniinin hajoamistuotteen pitoisuuksia. Epäsosiaalisilla on havaittu aivojen kuorikerroksen etulohkon alueella harmaan aineen supistumaa.

Persoonallisuushäiriöiden seuranta

Hoitava lääkäri arvioi seurannan tarpeen tapauskohtaisesti riippuen mm. lääkehoidosta.

Persoonallisuushäiriöiden periytyvyys

Myös perinnöllisyydellä on merkityksensä persoonallisuushäiriöiden synnyssä. Ainakin epäsosiaalisen, tunne-elämältään epävakaan, narsistisen ja huomionhakuisen persoonallisuuden taustalla on havaittu olevan perinnöllisiä tekijöitä. Skitsofreniapotilaiden sukulaisilla esiintyy enemmän paranoidista ja skitsotyyppistä persoonallisuutta. 30–40 % lapsuuden vakavista käytöshäiriöistä jatkuu aikuisena epäsosiaalisena persoonallisuutena.

Persoonallisuushäiriöiden yleisyys

Persoonallisuushäiriöitä pidetään yleisinä. Tutkimuksissa persoonallisuushäiriöiden yleisyys on vaihdellut 5 % ja 15 % välillä. Persoonallisuushäiriöt ovat yleisempiä miehillä kuin naisilla, riippuen kuitenkin persoonallisuushäiriön tyypistä. Häiriöitä tavataan enemmän alemmilla sosiaaliryhmillä. Persoonallisuushäiriöt ovat yleisimpiä nuorilla aikuisilla. Naimattomilla ja eronneilla esiintyy persoonallisuushäiriöitä enemmän kuin naimisissa olevilla.

Persoonallisuushäiriöisillä itsemurha-ajatukset ja -yritykset ovat yleisempiä kuin kansalla keskimäärin. Myös muut mielenterveyden häiriöt ovat persoonallisuushäiriöistä kärsivillä yleisempiä. Persoonallisuushäiriöisillä esiintyy muuta väestöä enemmän alkoholin ja muiden päihteiden väärinkäyttöä. Heillä esiintyy myös seksuaalielämän ongelmia ja väkivaltaista käyttäytymistä muuta väestöä enemmän.

Persoonallisuushäiriöiden ennuste

Persoonallisuushäiriöstä irtautuminen ei ole helppoa. Käyttäytymismallit ovat erittäin juurtuneita ja persoonallisuushäiriöiset usein pitävät niitä luontaisina luonteenpiirteinään, vaikka käyttäytymisestä olisikin selvää haittaa. Kuitenkin esim. epävakaan persoonallisuuden oireet lievittyvät useimmilla ikääntymisen myötä. Antisosiaalisessa persoonallisuushäiriössä puolestaan kuolleisuus on yleisväestöä suurempaa. Nykyään yhä useampi persoonallisuushäiriöistä kärsivä saa erilaisista hoitomuodoista lievitystä kärsimykselleen parantuneen tiedon, lääkehoidon lisääntyvien mahdollisuuksien ja kehittyneempien psykososiaalisten hoitomuotojen ansiosta. Hyvä ammatillinen kehitys parantaa ennustetta.

Lähteet:

Marttunen M, ym. Persoonallisuushäiriöt, Psykiatria. 12. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2017.

Epävakaa persoonallisuus. Käypä hoito – suositus, Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015 (viitattu 26.2.2018).

ICD-10:

F60 Persoonallisuushäiriöt

Julkaistu: 1.8.2019
Kommentoi »